{"id":102,"date":"2022-06-23T10:32:13","date_gmt":"2022-06-23T07:32:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/?p=102"},"modified":"2022-06-23T10:32:13","modified_gmt":"2022-06-23T07:32:13","slug":"raikastettu-aluepolitiikka-with-a-british-twist","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/2022\/06\/23\/raikastettu-aluepolitiikka-with-a-british-twist\/","title":{"rendered":"Raikastettu aluepolitiikka with a British twist"},"content":{"rendered":"

Britannian hallitus julkaisi kuluvan vuoden helmikuun alussa niin kutsutun \u2019levelling up\u2019 eli tasonnoston ohjelmapaperin (white paper<\/a>). Julkilausuma on moraalinen, sosiaalinen ja taloudellinen ohjelma, jonka tarkoituksen on tarjota mahdollisuuksia tasapuolisemmin kansalaisille koko valtion alueella.<\/p>\n

Yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 ajatuksena on tehd\u00e4 tulevaisuudesta reilumpi ihmisten asuinpaikkaan katsomatta. Kaikille paikkakunnille ja yhteis\u00f6ille tulee tarjota mahdollisuus kukoistukseen.<\/p>\n

Edustaako ohjelmapaperi tasoittavan aluepolitiikan versiota, miss\u00e4 resursseja siirret\u00e4\u00e4n tulonsiirtoina vauraimmilta alueilta k\u00f6yhemmille alueille? Vai on kyseess\u00e4 aluetalouksia tulkitsevasta raikkaammasta ajattelusta, joka perustuu paikallisyhteis\u00f6jen v\u00e4lisen keskin\u00e4isriippuvuuden systeemisyyden tunnistamiseen.<\/p>\n

Boris Johnsonin luotsaama hallitus panostaa ohjelmallaan v\u00e4kev\u00e4sti infrastruktuuriin. Alkuvaiheessa pumpataan liki 5 miljardia puntaa rautatieyhteyksien ja laajakaistayhteyksien kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 valtiohallinnon alueellistamiseen Lontoon ulkopuolelle.<\/p>\n

Ohjelmapaperissa esitelt\u00e4v\u00e4t kuusi p\u00e4\u00e4omamuotoa selitt\u00e4v\u00e4t alueiden suoriutumista ja eriarvoisuuden juurisyit\u00e4:<\/p>\n

1) alueiden fyysinen p\u00e4\u00e4oma<\/strong> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 infrastruktuurin, koneet, rakennukset ja asunnot,<\/p>\n

2) ihmisp\u00e4\u00e4omaan<\/strong> lukeutuvat taidot, terveys sek\u00e4 ty\u00f6voiman kyvykkyys,<\/p>\n

3) aineeton p\u00e4\u00e4oma<\/strong> tarkoittaa innovaatioita, ideoita ja patentteja,<\/p>\n

4) kun taas taloudellisella p\u00e4\u00e4omalla<\/strong> osoitetaan yritystoiminnalle rahoitusta,<\/p>\n

5) sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma<\/strong> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6n voimavarat, suhteet ja luottamuksen ja<\/p>\n

6) institutionaalinen p\u00e4\u00e4oma<\/strong> korostaa paikallisen johtajuuden, kykyisyyden ja pystyvyyden merkityst\u00e4.<\/p>\n

Tasonnosto tarkoittaa tuottavuuden nostoa yksityisell\u00e4 sektorilla erityisesti niill\u00e4 alueilla, miss\u00e4 taloudellinen suoriutuminen on heikkoa. Sill\u00e4 tarkoitetaan my\u00f6s julkisten palvelujen parantamista, jos ja kun palveluiden saatavuus sakkaa. Paikallisuutta suorastaan hehkutetaan ohjelmassa ja se esitet\u00e4\u00e4n keskeisen\u00e4 kansallisena voimavarana.<\/p>\n

Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4stikin tavoitteena ilmoitetaan my\u00f6s yhteis\u00f6llisyyden, paikallisylpeyden sek\u00e4 yhteenkuuluvuuden elvytt\u00e4minen; kuten my\u00f6s johtajien ja paikallisyhteis\u00f6jen valtaistaminen alueilla, joissa ei ole paikallishallintoa.<\/p>\n

Olisiko meill\u00e4 t\u00e4st\u00e4 jotakin opittavaa valtiona, jota luonnehtivat pitk\u00e4t et\u00e4isyydet, laajat maaseutumaiset alueet ja lukuisat pysyv\u00e4t sek\u00e4 v\u00e4liaikaiset paikallisyhteis\u00f6t.<\/p>\n

Brittipaperin kohdalla kysymys ei ole yksin poliittisen suosion kalastelusta. Tasonnoston idea liittyy laajemmin valtiollisiin strategisiin linjauksiin, jotka vastaavat globalisaation ongelmiin. Alkusys\u00e4ys t\u00e4lle n\u00e4htiin jo vuoden 2020 Brexitiss\u00e4, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4nt\u00e4- ja budjettivaltaa siirrettiin Euroopan unionin tasolta takaisin kansalliselle tasolle.<\/p>\n

Poliittisen keskustelun sijaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin yht\u00e4 kiinnostavia ovat aluekehitt\u00e4misteorioihin niveltyv\u00e4t paikkaperustaisuus sek\u00e4 resilienssi. Ne ovat suoraan kytk\u00f6ksiss\u00e4 alueiden suoriutumiseen vaikuttaviin endo-, ekso- sek\u00e4 neondogeenisiin tekij\u00f6ihin.<\/p>\n

Kotimaassa niin koronpandemia kuin hypoteettinen sotilaallinen uhka ovat koulineet kansallista ajattelua uuteen asentoon. Yhteiskunnan muutoskest\u00e4vyydest\u00e4 ja -joustavuudesta on tullut t\u00e4rke\u00e4mpi osa alueiden k\u00e4yt\u00f6n suunnittelua sek\u00e4 varautumista kriiseihin. Vahvasti keskittynyt ja kaupunkivetoinen aluerakenne yhdistettyn\u00e4 korjausvelkaiseen infrastruktuuriin ei ole optimaalinen poikkeusoloissa.<\/p>\n

Britannian ja Suomen aluepoliittinen rinnastus perustuu l\u00e4hinn\u00e4 teoreettiseen pohdiskeluun. Nimitt\u00e4in, britit kamppailevat Brexitin j\u00e4lkeisten taloudellisten haasteiden sek\u00e4 kansakuntaa jakavan kasvavan eriarvoisuuden kanssa.<\/p>\n

Tasonnoston politiikka vastaa kuitenkin ylikansallisten ja ylipaikallisten rakenteiden tuottamiin keskin\u00e4isriippuvuushaasteisiin. Olemme viime aikoina seuranneet aitiopaikoilta globaalihallinnan umpisolmuja. Onkin mielenkiintoista katsoa, kuinka tasonnoston ohjelmapaperin toteutus etenee l\u00e4hivuosina Britanniassa ja millaisia vaikutuksia sill\u00e4 on yhteiskuntaan ja paikallisyhteis\u00f6ihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Britannian hallitus julkaisi kuluvan vuoden helmikuun alussa niin kutsutun \u2019levelling up\u2019 eli tasonnoston ohjelmapaperin (white paper). Julkilausuma on moraalinen, sosiaalinen ja taloudellinen ohjelma, jonka tarkoituksen on tarjota mahdollisuuksia tasapuolisemmin kansalaisille koko valtion alueella. Yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 ajatuksena on tehd\u00e4 tulevaisuudesta reilumpi ihmisten asuinpaikkaan katsomatta. Kaikille paikkakunnille ja yhteis\u00f6ille tulee tarjota mahdollisuus kukoistukseen. Edustaako ohjelmapaperi tasoittavan aluepolitiikan […]<\/p>\n","protected":false},"author":25,"featured_media":103,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-102","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Ilkka Luoto<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/users\/25"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=102"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":105,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/102\/revisions\/105"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/media\/103"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=102"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=102"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/paikanhenki\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=102"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}