{"id":78,"date":"2021-05-27T15:52:35","date_gmt":"2021-05-27T12:52:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/neted\/?p=78"},"modified":"2021-05-27T15:52:35","modified_gmt":"2021-05-27T12:52:35","slug":"kehittava-kriittinen-ja-loukkaavakin-opiskelijapalaute-tyokaluja-opettajille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/2021\/05\/27\/kehittava-kriittinen-ja-loukkaavakin-opiskelijapalaute-tyokaluja-opettajille\/","title":{"rendered":"Kehitt\u00e4v\u00e4, kriittinen ja loukkaavakin opiskelijapalaute – Ty\u00f6kaluja opettajille!"},"content":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 otsikolla oli nimetty Yhdess\u00e4 digisti \u2013 opetuksen tuen ja kehitt\u00e4misen p\u00e4iv\u00e4n 18.5.2021 haastatteluhetki, jossa juttelin Pihlajalinnan ty\u00f6psykologin Minna Bj\u00f6rkmanin kanssa.<\/p>\n

Olen toiminut markkinoinnin ja viestinn\u00e4n yksik\u00f6n pedagogisen mentorina kuluvan lukuvuoden ja sain ensimm\u00e4isen ajatuksen t\u00e4h\u00e4n haastatteluun jo toimikauteni alussa, kun tapasimme pedagogisten mentorien kanssa ihan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa viime syksyn\u00e4. Tuolloin listasimme erilaisia teemoja, joihin haluaisimme tarttua oman mentorointikautemme aikana. Itselleni her\u00e4si nopeasti ajatus opiskelijapalautteen k\u00e4sittelyst\u00e4, nimenomaan siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 kuinka tuemme opettajia t\u00e4ss\u00e4 aika monis\u00e4ikeisess\u00e4 keskustelussa. Tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 varsinkin palautteeseen liittyv\u00e4st\u00e4 julkisesta keskustelusta unohtuu yksitt\u00e4isen opettajan n\u00e4k\u00f6kulma, ja h\u00e4nen tunteensa ja taitonsa k\u00e4sitell\u00e4 saamaansa palautetta<\/strong>. Sen sijaan ik\u00e4\u00e4n kuin sis\u00e4\u00e4nrakennettuna oletuksena usein on, ett\u00e4 opettajat haluavat saada palautetta \u2013 vaikka se olisi loukkaavaakin.<\/p>\n

Mutta miksi siis opiskelijapalaute her\u00e4tt\u00e4\u00e4 niin paljon tunteita? Minna Bj\u00f6rkman vastaa, ett\u00e4 \u201dsiin\u00e4 nousee esiin monet isot tunteet,<\/strong> kuten h\u00e4pe\u00e4\u201d. Ei ihme, ett\u00e4 palaute v\u00e4lill\u00e4 kuohuttaa. Bj\u00f6rkman selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voimakkaiden tunnekokemusten taustalla voi olla nk. positivity bias<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 opettajina valmistelemme kursseja huolella, jolloin oletuksemme on, ett\u00e4 kaikki menee hyvin. Ja jos n\u00e4in ei kaikilta osin tapahdukaan, tuloksena voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja joskus hallitsemattomaltakin tuntuva palaute. Toisaalta toisinaan kiinnit\u00e4mme huomiota vain niihin negatiivisiin kommentteihin, vaikka yleisarvio saattaisi olla ihan positiivinen tai ainakin neutraali. T\u00e4ss\u00e4 puolestaan on kyse siit\u00e4, miten aivomme on ohjelmoitu, luontaisesti huomaamme poikkeamat<\/strong>, ja se aiheuttaa meiss\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin henkisen h\u00e4lytystilan.<\/p>\n

Vaikka n\u00e4m\u00e4 psykologiset prosessit osaltaan auttavat ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n tunnekokemusten taustaa, se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 auta palautteesta her\u00e4nneiden tunteiden k\u00e4sittelyss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n Minna Bj\u00f6rkman nostaa esiin useita keinoja. Kuten Panu Kalmi omassa blogitekstiss\u00e4\u00e4n (https:\/\/blogs.uwasa.fi\/taloudesta\/2021\/05\/20\/kurssipalautteiden-kaytosta-ja-vaarinkaytosta\/<\/a>) tuo esiin \u201dOpettajat voivat kokea anonyymin palautteen ahdistavana \u2013 erityisesti, jos siihen liittyy henkil\u00f6\u00f6n tai ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n menevi\u00e4 kommentteja.\u201d Etenkin t\u00e4m\u00e4n tyyppisiin asiattomiin kommentteihin voi pyrki\u00e4 suhtautumaan pukemalla ylleen henkisen teflon-takin<\/strong>, jonka pinnalta loukkaavat kommentit saavat liukua pois, niin kuin voi teflon-pannulta. Loukkaaviin kommentteihin pit\u00e4\u00e4 kuitenkin voida puolustautua,<\/strong> kaikkea ei siis tarvitse opettajankaan purematta niell\u00e4. Toisinaan my\u00f6s aika<\/strong> voi auttaa, ja hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 kenties vaan hym\u00e4hdytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Palautetta pohtiessaan voi my\u00f6s asettua opiskelijan tai muun palautteen antajan asemaan<\/strong>, kuinka itse sanoisin t\u00e4m\u00e4n kriittisen kommenttini. Joskus palaute ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes aidosti kohdistu kyseiseen kurssiin tai opettajaan, vaan palaute voi kummuta, ehk\u00e4 tiedostamattakin jostain t\u00e4ysin muusta antajan omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4st\u00e4 haasteesta tai vaikkapa k\u00e4\u00e4nnekohdasta. Palautteessa onkin t\u00e4rke\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 keskusteluyhteys<\/strong>, jossa my\u00f6s palautteen antaja on vastuussa antamastaan palautteesta, ja omasta roolistaan kurssin onnistumisessa. Haastattelun aikana chatissa kommentoitiinkin, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on opettaa antamaan palautetta<\/strong> ja siirty\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n pois \u201drating culturesta\u201d!<\/p>\n

Erityisesti palautteiden anonyymiys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunteita puolesta ja vastaan, palautteen antajan vastuuttamisen<\/strong> n\u00e4k\u00f6kulmasta nimellinen palaute olisi Minna Bj\u00f6rkmanin mukaan perusteltu vaihtoehto. Nimell\u00e4 annettua palautetta voi pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitona, johon opiskelijoita valmistamme. Valmistunut maisteri osaa antaa kehitt\u00e4misehdotukset rakentavasti ja niiden takana \u2013 omalla nimell\u00e4\u00e4n \u2013 seisten. Vastaavasti osa meid\u00e4n opettajien ammattitaitoa ja -etiikkaa on n\u00e4iden palautteiden k\u00e4sittely kehitt\u00e4v\u00e4sti, ilman ett\u00e4 opiskelija joutuu pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n huonomman arvosanan puolesta. Dialoginen palautteen antaminen ja saaminen, etenkin erilaisia ep\u00e4virallisia palautemuotoja hy\u00f6dynt\u00e4en voisikin parhaimmillaan rakentua voimavaraksi, jossa niin opiskelijat, opettajat ja kenties yliopistokin kehittyv\u00e4t.<\/p>\n

Haastattelussa ja chat-kommenteissa nousikin esiin koulutusohjelmien sek\u00e4 yliopistotason palautej\u00e4rjestelm\u00e4 ja \u2013kulttuuri. Minna Bj\u00f6rkman kannustaa avoimuuteen ja vertaistukeen<\/strong>: opettajilla olisi hyv\u00e4 olla mahdollisuus purkaa tuntoja kollegoiden kanssa. Palautetta k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 olisi hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 ratkaisukeskeisyys<\/strong>, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen kommentin tunnistaminen plus- tai miinus-merkkiseksi, vaan esimerkiksi kollegiaalisesti pohtien: Mit\u00e4 t\u00e4lle voi tehd\u00e4? Onko t\u00e4lle ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 syyt\u00e4 tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n? Useinhan opetusmenetelm\u00e4valintojen taustalla voi olla vaikkapa koulutusohjelmatason p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja suhteuttaminen laajempaan kurssien kokonaisuuteen. Ei ole esimerkiksi perusteltua, ett\u00e4 kaikilla kursseilla k\u00e4ytett\u00e4isiin samanlaisia, esimerkiksi hyvin suosittuja menetelmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taas voi heijastua opiskelijan kritiikkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 joku kurssi oli toista \u201dhuonompi\u201d.<\/p>\n

Yhten\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 palauteen k\u00e4sittelykeinona nousikin esiin suhteuttaminen<\/strong>, jossa kollegiaalinen tuki on j\u00e4lleen ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Suhteuttamista voi toteuttaa my\u00f6s konkreettisena \u201dvastaty\u00f6n\u00e4\u201d vaikkapa laskemalla negatiivisten kommenttien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in yksi tai muutama kriittiss\u00e4vyinen \u00e4\u00e4ni saa sille kuuluvan painoarvon. \u201dIt was not ALL bad\u201d, kuten Minna Bj\u00f6rkman toteaa. Lis\u00e4ksi chat-keskustelussa huomautettiin, ett\u00e4 usein valtaosa opiskelijoista ei edes anna palautetta. Minna Bj\u00f6rkman kehottaa opettajaa ajattelemaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 \u201dhiljainen massa\u201d on ollut tyytyv\u00e4inen.<\/p>\n

Joka tapauksessa palaute, liittyip\u00e4 se sitten opiskelijoiden antamaan palautteeseen tai ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 palautteen k\u00e4sittelyyn on yksi keskeisist\u00e4 teemoista, joita Minna Bj\u00f6rkman kohtaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Akateemisella uralla t\u00e4m\u00e4 korostuu, saamme ty\u00f6ss\u00e4mme jatkuvasti, eri kanavista ja aiheista palautetta, olipa sitten kyse tieteellisten artikkelien arvioinnista tai akateemisten saavutustemme mittaamisesta. Osaa voi helpottaa jo ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki saavat joskus huonoa(kin) palautetta, ja my\u00f6s hyv\u00e4\u00e4! Ehk\u00e4p\u00e4 seuraavan kerran kurssipalautetta avatessa huomio kiinnittyisikin enemm\u00e4n siihen positiiviseen!<\/p>\n

Kurssipalautteen k\u00e4sittelyn top7 opettajalle:<\/strong><\/p>\n

    \n
  1. Pukeudu teflon-takkiin<\/li>\n
  2. Anna aikaa, pureksi rauhassa<\/li>\n
  3. Kuohu kollegalle: verrattomat vertaiset!<\/li>\n
  4. Asetu palautteenantajan asemaan<\/li>\n
  5. Puolustaudu, mutta s\u00e4ilyt\u00e4 keskusteluyhteys<\/li>\n
  6. Keskity ratkaisuihin, \u00e4l\u00e4 m\u00e4rehtimiseen<\/li>\n
  7. Suhteuta, suhteuta, suhteuta \u2013\u201dit was not ALL bad!\u201d<\/li>\n<\/ol>\n

    Tekstin ty\u00f6sti Dosentti Henna Syrj\u00e4l\u00e4, joka toimii markkinoinnin ja viestinn\u00e4n yksik\u00f6n pedagogisena mentorina. H\u00e4n ty\u00f6skentelee markkinoinnin yliopistotutkijana ja opettaa p\u00e4\u00e4asiassa markkinoinnin johtamisen maisteriopiskelijoita sek\u00e4 ohjaa graduja ja jatko-opiskelijoita: \u201dParasta opetuksessa on, kun p\u00e4\u00e4sen todistamaan \u2019hoksaamisen hetke\u00e4\u2019\u201d. \u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    T\u00e4ll\u00e4 otsikolla oli nimetty Yhdess\u00e4 digisti \u2013 opetuksen tuen ja kehitt\u00e4misen p\u00e4iv\u00e4n 18.5.2021 haastatteluhetki, jossa juttelin Pihlajalinnan ty\u00f6psykologin Minna Bj\u00f6rkmanin kanssa. Olen toiminut markkinoinnin ja viestinn\u00e4n yksik\u00f6n pedagogisen mentorina kuluvan lukuvuoden ja sain ensimm\u00e4isen ajatuksen t\u00e4h\u00e4n haastatteluun jo toimikauteni alussa, kun tapasimme pedagogisten mentorien kanssa ihan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa viime syksyn\u00e4. Tuolloin listasimme erilaisia teemoja, joihin […]<\/p>\n","protected":false},"author":77,"featured_media":79,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-78","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Sanna Eronen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/77"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=78"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":83,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78\/revisions\/83"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/79"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=78"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=78"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/opettajanblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=78"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}