Miten sukupuolittuneisuus n\u00e4kyy ilmastonmuutoksesta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa? Miksi vihre\u00e4\u00e4 kuluttamista pidet\u00e4\u00e4n feminiinisen\u00e4 ja miten se vaikuttaa kulutustottumuksiin? Kaisa Troberg tutki pro gradu -tutkielmassaan sukupuolittuneisuuden piirteit\u00e4 verkossa k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa.<\/p>\n
Pro gradu -tutkielmassani tutkin ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuuden ilmenemist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 asumisesta ja ilmastonmuutoksesta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa verkkokeskustelualusta Vauva.fi:ss\u00e4. Keskusteluissa nousee esille sek\u00e4 feminiinisi\u00e4, ett\u00e4 maskuliinisia piirteit\u00e4, mutta ilmastokeskusteluissa maskuliiniset piirteet korostuivat.<\/p>\n
Keskusteluista l\u00f6ytyi paljon yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 aiemmin m\u00e4\u00e4riteltyyn maskuliiniseen ekomoderniin diskurssiin. Se on erityisesti Pohjoismaissa hegemoninen eli vallitseva ilmastonmuutoksen diskurssi, joka yhdist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4misen ja taloudellisen kasvun tavoittelun, eik\u00e4 pid\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisina. Ekomoderni diskurssi pit\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta pian teknologisilla innovaatioilla ratkaistavana haasteena, ja n\u00e4kee ilmastonmuutoksen luovan kilpailua, innovaatioita ja vihreit\u00e4 ty\u00f6paikkoja. Diskurssissa ei etsit\u00e4 muutosta rakenteisiin, vaan kulutuksen muokkaamista ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen siirt\u00e4mist\u00e4 muualle. Vauva.fi:n keskusteluissa nousi esille n\u00e4it\u00e4 samoja teemoja, ja erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidettiin sit\u00e4, ettei ilmastonmuutoksen torjuminen saa rajoittaa ihmisten nykyist\u00e4 elintasoa, eik\u00e4 omilla ansioilla ja ty\u00f6ll\u00e4 ansaitusta elintasosta ja kulutuksesta luopumista pidet\u00e4 oikeutettuna.<\/p>\n
Keskusteluissa usein esiintyv\u00e4 ilmastoskeptisyys on my\u00f6s maskuliininen diskurssi. Siin\u00e4 ilmastonmuutosta v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n, tai se jopa kiellet\u00e4\u00e4n kokonaan. Ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitettuja arkisia toimia pidet\u00e4\u00e4n naurettavana todellisuudesta vieraantuneena n\u00e4pertelyn\u00e4, ja ilmastonmuutoksen torjumisen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n viev\u00e4n huomion \u201doikeista\u201d ongelmista, kuten ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 ja globaalista v\u00e4est\u00f6nkasvusta. Keskustelussa korostetaan Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen mit\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 verrattuna esimerkiksi Kiinaan, ja ilmastonmuutoksen vastaisia toimia pidet\u00e4\u00e4n osaamattoman hallituksen keinoina hallita ja kurjistaa suomalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Diskurssissa korostetaan rationaalisuutta ja maalaisj\u00e4rke\u00e4, ja ilmastotoimet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tunnepohjaisena naurettavana panikointina.<\/p>\n
Vihre\u00e4 kuluttaminen yhdistet\u00e4\u00e4n verkkokeskusteluissa usein feminiinisyyteen, ja runsas kuluttaminen maskuliinisuuteen ja vaurauteen. Kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen on kuvattu naisille kuuluvana ilmastovastuuna ja teknologiset innovaatiot miehille kohdistettuina ratkaisuina. Vihre\u00e4\u00e4 kuluttamista voidaankin haluta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 maskuliinisuuden suojaamiseksi. Usein ilmastokeskustelua s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 vahva halu s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 olemassa olevat rakenteet ja tavat kuluttaa, ja muutosta vastustetaan hanakasti. Keskusteluissa kest\u00e4v\u00e4n asumisen ja kuluttamisen motiiveiksi nousee yksil\u00f6n hy\u00f6dyt, erityisesti taloudellinen s\u00e4\u00e4st\u00f6.<\/p>\n
Tutkielmani mukaan ilmastonmuutos ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 sukupuolineutraali ilmi\u00f6. Ilmastonmuutos vaikuttaa sukupuoliin eri tavalla, ja ilmastokeskustelua ohjaa sukupuolittuneet ideologiat ja stereotypiat. Ilmi\u00f6t muodostuvat diskursseissa ja k\u00e4ytetyn kielen kautta, ja my\u00f6s ilmastonmuutoksen sek\u00e4 feminiinisyyden ja maskuliinisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t muodostuvat vallitsevien diskurssien kautta. Vallitsevat diskurssit vaikuttavat siihen, miten ilmastonmuutokseen suhtaudutaan. Se, miten ilmi\u00f6ist\u00e4 puhutaan, vaikuttaa asenteisiimme ja ajatuksiimme, ja lopulta k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuutta.<\/p>\n
<\/p>\n
Blogikirjoituksesta vastasti t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kaisa Troberg, joka on Vaasan yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi valmistuva markkinoinnin johtamisen opiskelija. Kirjoitus perustuu DecarbonHome – hankkeeseen<\/a> tehtyyn pro gradu – tutkielmaan.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miten sukupuolittuneisuus n\u00e4kyy ilmastonmuutoksesta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa? Miksi vihre\u00e4\u00e4 kuluttamista pidet\u00e4\u00e4n feminiinisen\u00e4 ja miten se vaikuttaa kulutustottumuksiin? Kaisa Troberg tutki pro gradu -tutkielmassaan sukupuolittuneisuuden piirteit\u00e4 verkossa k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa. Pro gradu -tutkielmassani tutkin ilmastokeskustelun sukupuolittuneisuuden ilmenemist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 asumisesta ja ilmastonmuutoksesta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa verkkokeskustelualusta Vauva.fi:ss\u00e4. Keskusteluissa nousee esille sek\u00e4 feminiinisi\u00e4, ett\u00e4 maskuliinisia piirteit\u00e4, mutta ilmastokeskusteluissa maskuliiniset piirteet korostuivat. […]<\/p>\n","protected":false},"author":526,"featured_media":93,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[21,10,14],"tags":[23,22,24],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","category-tutkimus-research","category-vaikuttavuus-impact","tag-ilmastodiskurssi","tag-ilmastoviisas-asuminen","tag-sukupuolittuneisuus"],"acf":[],"post_meta":"