{"id":12,"date":"2017-09-11T12:42:37","date_gmt":"2017-09-11T09:42:37","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e796d58c038e5096d511e79cf99f3f98e7f1d0f1d0"},"modified":"2020-03-10T13:24:23","modified_gmt":"2020-03-10T11:24:23","slug":"marketing-goes-ruokahavikin-kimppuun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/2017\/09\/11\/marketing-goes-ruokahavikin-kimppuun\/","title":{"rendered":"Marketing goes &#8230; ruokah\u00e4vikin kimppuun"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">Edellisess\u00e4 blogissa esille nostettu kukkakaalitalkookin sen osoittaa &#8211; ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseksi tarvitsemme systeemitason muutoksia. 11.-17.09. vietet\u00e4\u00e4n kansallista h\u00e4vikkiviikkoa. Ruokah\u00e4vikin nostaminen osaksi yhteiskunnallista keskustelua on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ruoan p\u00e4\u00e4tyminen j\u00e4tteeksi on paitsi taloudellisesti, my\u00f6s ekologisesti ja sosiaalisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/div>\n<p>Ruoan tuotannossa palaa hukkaan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 resursseja ruoan matkatessa pellolta erilaisten tuotanto- ja valmistusvaiheiden kautta kauppaan, kuluttajien p\u00f6ytiin ja sitten kuitenkin roskiin. Maanviljelys vaatii maa-alaa, koneiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 lannoitteita. Teollinen ruoantuotanto perustuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u00f6ljyyn ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ei siis ole yhdentekev\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tyyk\u00f6 ruoka roskiin vai lautaselle. Ja samaan aikaan kun kolmasosa \u2013 jopa puolet \u00a0&#8211; sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kelpaavasta ruoasta heitet\u00e4\u00e4n pois, niin Suomessakin osa ihmisist\u00e4 taistelee saadakseen ruokaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Vaikka ruokah\u00e4vikki on saanut osakseen huomiota, k\u00e4yty keskustelu on keskittynyt p\u00e4\u00e4asiassa kuluttajan ymp\u00e4rille. Lehdist\u00e4 on voinut esimerkiksi lukea, kuinka jokainen voi arjen ratkaisuillaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4, s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 rahaa ja luontoa.<\/p>\n<p>Vaikka kuluttajien ohjeistaminen on tervetullutta, niin samalla laajempi n\u00e4k\u00f6kulma ruokah\u00e4vikkiin on j\u00e4\u00e4nyt liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Kuluttajat eiv\u00e4t nimitt\u00e4in ole ainoita, jotka heitt\u00e4v\u00e4t pois ruokaa, vaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4 tulee tuotantolaitoksista ja ruokakaupoista. N\u00e4in ollen ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseksi toimia tarvitaan kaikilta ruokaketjuun osallistuvilta.<\/p>\n<p>Kun jokainen suomalainen heitt\u00e4\u00e4 roskiin keskim\u00e4\u00e4rin 23 kg ruokaa vuodessa, v\u00e4hitt\u00e4is- ja tukkukauppojen ruokah\u00e4vikin on arvioitu olevan 65\u201375 miljoonaa kiloa vuodessa, eli noin 12\u201314 kiloa jokaista suomalaista kohti. Joten vaikka ruokakaupat eiv\u00e4t ole merkitt\u00e4vin ruokah\u00e4vikin tuottaja, on my\u00f6s kaupoissa mahdollista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4vikin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa onkin todettu, ett\u00e4 kuluttajien lis\u00e4ksi ruokakaupoilla on l\u00e4nsimaissa suuri rooli kokonaish\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Aihe on herkk\u00e4, sill\u00e4 ruokah\u00e4vikist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu on perinteisesti koettu ennemmin uhkaksi imagolle kuin mahdollisuudeksi kehitty\u00e4 ja parantaa omia prosesseja. Samasta syyst\u00e4 asiaa on ollut my\u00f6s hankala tutkia. Usein keskustelu on ohjautunut takaisin kuluttajiin, kun on esitetty, ett\u00e4 kuluttajien vaatima hyv\u00e4 palvelu ja laajat valikoimat aiheuttavat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4.<\/p>\n<p>Suomessa ja Euroopassa ruokakauppaketjut ovat my\u00f6s esitelleet toimia, joilla kuluttajat voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omaa h\u00e4vikki\u00e4\u00e4n sen sijaan, ett\u00e4 olisivat itse pyrkineet aktiivisesti v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kaupoissa syntyv\u00e4\u00e4 h\u00e4vikki\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuuden kasvun ja ekologisuuden arvostuksen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Kaupat ovat aktivoituneet miettim\u00e4\u00e4n, kuinka h\u00e4vikki\u00e4 voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kauppojen lis\u00e4ksi varjoon on j\u00e4\u00e4nyt ruoan tuottajien rooli ruokaketjussa. Kes\u00e4n lopussa virinnyt taistelu pelloille m\u00e4t\u00e4nevien kukkakaalien puolesta on osoitus siit\u00e4, ett\u00e4 parantamisen varaa on. #Kukkakaalitalkoilla ruoan tarjonnan ja kysynn\u00e4n ep\u00e4suhta tuotiin suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen.<\/p>\n<p>Koko kampanja sai alkunsa Vaasasta, kun paikalliset kuluttajat kokosivat voimansa yhteen ja p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pelastaa kukkakaalisadon, joka uhkasi j\u00e4\u00e4d\u00e4 pellolle liian alhaisen tuottajahinnan vuoksi. Myynti organisoitiin ennakkotilauksiin perustuen suoramyyntin\u00e4 REKO-renkaissa, jolloin tuottaja sai oikeudenmukaisen korvauksen ty\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Tuottajien asema ruokaketjussa kytkeytyy maatalouden tukij\u00e4rjestelmiin ja ruoan hintaan. Tukij\u00e4rjestelmien tavoite on hyv\u00e4, mutta lopputulos pahasti ep\u00e4onnistunut, kun ruokaa joudutaan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pelloille m\u00e4t\u00e4nem\u00e4\u00e4n. J\u00e4rjestelm\u00e4 kannustaa viljelem\u00e4\u00e4n, mutta satojen samanaikainen kypsyminen ja matalat tuottajahinnat saavat aikaan tilanteen, jossa viljelij\u00e4 ei saa kohtuullista korvausta. Kukkakaalitalkoiden suuri suosio on osoitus yhteis\u00f6llisyyden voimasta. Mukana oli viljelij\u00f6it\u00e4, perinteisen median ja sosiaalisen median vaikuttajia, kaupan edustajia sek\u00e4 kuluttajia.<\/p>\n<p>Jos\u00a0 ja kun ruokah\u00e4vikki\u00e4 halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella sit\u00e4 koko ruokaketjun n\u00e4k\u00f6kulmasta, systeemisell\u00e4 tasolla. Jokainen kuluttaja voi osaltaan vaikutta siihen paljonko ruokaa menee roskiin, mutta taistelua ruokah\u00e4vikki\u00e4 vastaan ei voi eik\u00e4 saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin kuluttajan harteille. N\u00e4in ollen kuluttajien ohjeistaminen ja kannustaminen ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n riit\u00e4, vaan kaikki toimijat on saatava mukaan.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n<p><em>T\u00e4m\u00e4n kertaisina kirjoittajina ovat v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Lotta Alhonnoro sek\u00e4 tutkijatohtori Hanna Leip\u00e4maa-Leskinen. <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edellisess\u00e4 blogissa esille nostettu kukkakaalitalkookin sen osoittaa &#8211; ruokah\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4miseksi tarvitsemme systeemitason muutoksia. 11.-17.09. vietet\u00e4\u00e4n kansallista h\u00e4vikkiviikkoa. Ruokah\u00e4vikin nostaminen osaksi yhteiskunnallista keskustelua on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ruoan p\u00e4\u00e4tyminen j\u00e4tteeksi on paitsi taloudellisesti, my\u00f6s ekologisesti ja sosiaalisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ruoan tuotannossa palaa hukkaan valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 resursseja ruoan matkatessa pellolta erilaisten tuotanto- ja valmistusvaiheiden kautta kauppaan, kuluttajien p\u00f6ytiin ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":75,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-12","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/author\/minjas\/\">Minna-Maarit Jaskari<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/2017\/09\/11\/marketing-goes-ruokahavikin-kimppuun\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2017-09-11T12:42:37+03:00\">11.09.2017<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/users\/75"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":31,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions\/31"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/marketing\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}