Etätöissä olleilta opetusalan ammattilaisilta kysyttiin heidän kokemuksiaan esimieskäytänteistä koronakriisin aikana. Heiltä kysyttiin muun muassa sitä, mitä asioita heidän lähijohtajansa kriisin aikana hoiti hyvin, ja missä asioissa olisi voinut toimia paremmin. Kuten aiemmassa blogi-kirjoituksessa todettiin, yleisesti ottaen lähijohtajien koettiin onnistuneen työssään melko hyvin (keskiarvo 3.64, asteikolla 1-5). Kyselyssä selvitettiin, miten opetusalan ammattilaiset kokivat lähijohtajansa suoriutuneen esimerkiksi tiedonkulussa, avun tarjoamisessa, sekä tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa toiminnassa eri alaisten välillä.
Kyselyssä kerättiin vastaajilta myös avointen kysymysten kautta tietoa heidän kokemuksistaan siitä, missä asioissa lähijohtajat olivat kyenneet heitä erityisesti tukemaan poikkeusolojen aikana. Yksi eniten toistuneista teemoista oli yhteydenpito ja tiedonkulku. Opetusalan ammattilaiset kokivat, että heidän lähijohtajansa oli onnistunut erityisesti tiedotuksessa, niin virallisessa kuin epävirallisessakin viestinnässä. Esimiehiä kiitettiin selkeästä, kannustavasta ja tsemppaavasta viestinnästä, joka koettiin merkityksellisenä erityisesti kriisin alussa. Monet vastaajat mainitsivat esimerkiksi epäviralliset virtuaali-kahvitauot ja niiden kautta saadun tuen ja kontaktin tärkeinä tekijöinä. Näiden tekijöiden lisäksi vastaajat arvostivat sitä, että lähijohtajat luottivat heihin ja heidän kykyynsä suorittaa työnsä myös muuttuneissa olosuhteissa, ja kannustivat vastaajia hyvinvoinnin ylläpitoon poikkeusolojen aikana. Lähijohtajat saivat lisäksi tunnustusta praktisesta tuesta, esimerkiksi teknologisten sovellusten ja työvälineiden kanssa, jos ongelmia niiden käytössä tai toimivuudessa ilmeni.
Vastaajilta kartoitettiin avointen kysymysten kautta myös sitä, missä asioissa lähijohtajat olisivat voineet paremmin tukea vastaajien etätyöaikaa. Osittain samat teemat, joita mainittiin onnistumisen kohtina, nousivat esiin myös näissä vastauksissa asioina, joita toivottiin lisää. Henkilökohtainen viestintä, ja tarvittavat työvälineet (esimerkiksi työpuhelin) etätyön teon tueksi nousivat esiin. Monessa vastauksessa korostui resurssien niukkuus niin oman työn suorittamisen kuin lähijohtajilta saatavan tuen tiimoilta. Osa vastaajista toivoi lähijohtajilta enemmän henkilökohtaista tukea ja kontaktia, sekä sitä, että lähijohtaja esimerkiksi kyselisi kuulumisia useammin. Tämä kohta tuli ilmi myös kyselytutkimuksen virtuaalijohtamista koskevassa osuudessa, jossa kartoitettiin vastaajien kokemuksia lähijohtajan toiminnasta ja onnistumisesta virtuaalisissa työympäristöissä. Vaikkakin yleisesti vastaajat arvioivat lähijohtajien virtuaalisia johtajuustaitoja hyviksi (keskiarvo 3.7, asteikolla 1-5), niin matalimman arvosanan (ka 3.19) lähijohtajat saivat yksilöllisestä alaisten kohtaamisesta virtuaalisissa ympäristöissä. Parhaiten lähijohtajien nähtiin onnistuvan työn ja vapaa-ajan erottamisessa virtuaalisissa ympäristöissä (ka 3.92), sekä virtuaalisen viestinnän tarkoituksenmukaisuudessa (ka 3.89), toisin sanoen virtuaalinen viestintä ei aiheuttanut liiallista kuormittavuutta ja työn keskeytyksiä.
Tarkoituksenmukainen viestinsä, yhteisöllisyys, sekä tuki ja kannustus lähijohtajalta olivat siis tekijöitä, jotka korostuivat myös korona-kriisin aikana merkityksellisinä asioina opetusalana ammattilaisten kirjoituksissa. Näiden seikkojen lisäksi tiimiläisen kohtaaminen yksilöllisellä tasolla, myös virtuaalisissa työympäristöissä, on asia, johon lähiesimiesten tulisi panostaa.
