kirjoittaja: Hilpi Kangas
Opetusalan ammattilaisille suunnatussa kyselyssä keräsimme vastaajilta myös avointen kysymysten kautta heidän henkilökohtaisia kokemuksiaan etätyöstä. Etätyön hyviä puolia kuvaili 1080 vastaajaa ja huonoja puolia 1118 vastaajaa. Vastauksissa korostuivat niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä muun muassa jatkuva kotona olo, työn ja henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen muuttuminen virtuaaliseksi, sekä työn uudet osaamisvaatimukset. Katso myös blogin aiemmat postaukset, joissa osaa teemoista kuvataan tilastollisemmasta näkökulmasta.
Etätyön huonot puolet: suurimmista haasteista oli työajan ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen, ja osa vastaajista kokikin olevansa jatkuvasti töissä. Varsinkin etätöihin siirtyminen koettiin äkillisenä, lähes yhdessä yössä tapahtuneena muutoksena, ja alkuhetket olivat monelle työmäärällisesti hyvin kuormittavia. Kotona työskennellessä myös työergonomia koettiin puutteelliseksi. Esimerkiksi istumatyön koettiin lisääntyneen merkittävästi normaalin verrattuna, ja tämä oli lisännyt muun muassa niska-hartiavaivoja ja selkäkipua. Luontainen liikunta työn ohessa oli kotona työskennellessä vähäisempää. Ergonomisten työskentelyvälineiden puutteen lisäksi myös teknologiset puutteet ja tietotekniikan toimimattomuus vaikeuttivat työntekoa. Koettiin, että työnantajalta saatu tuki oli puutteellista, eikä työpaikan puolesta tarjottu tarvittavia työskentelyvälineitä oman työn tekemiseen tai tukea digitaalisten vaatimusten hallitsemiseen.
Myös työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen koettiin joidenkin vastaajien osalta haastavana, varsinkin tilanteessa, kun kotona oli omia lapsia, jotka kaipasivat apua ja huolenpitoa. Koettiin myös, että työn kuormitus oli kasvanut merkittävästi, ja digiloikka oli tuonut mukanaan valtavan taakan oppia uutta kaiken muun työn ja suunnittelun lisäksi. Vastauksissa korostui myös koettu yksinäisyys, ja ihmiskontaktien puute. Koettiin, että digitaalinen vuorovaikutus oli ohutta, ja kontakti niin työkavereihin kuin oppilaisiin oli heikompaa kuin kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa, ja suuri osa sanattomasta viestinnästä jäi uupumaan. Kaivattiin spontaaneja keskusteluja ja vapaamuotoisia kahvihetkiä työkavereiden kanssa, ja kannettiin huolta työkavereiden jaksamisesta. Vastaajien kirjoituksissa esiin nousi myös suuri huoli joistain oppilaista, joita oli vaikea tai jopa mahdoton tavoittaa etäyhteyden kautta. Oppilaiden eriarvoisten lähtökohtien koettiin korostuneen etäopetuksen myötä, niin käytettävissä olevan tietotekniikan kuin kotoa saatavan tuen osalta. Koettiin myös, että jossain määrin ongelmat oppilaiden vanhempien kanssa olivat kasvaneet, ja vanhempien esittämät vaatimukset lisääntyneet.
Yksi tärkeimmistä etätyön positiivisista puolista oli työmatkoihin yleisesti käytetyn ajan säästö ja yleinen kiireettömyyden tunne. Vastaajat kokivat, että aamut olivat rauhallisempia, sai nukkua hiukan pidempään, ja tehdä omassa tahdissa aamutoimet. Koiran kanssa ehti käydä hiukan pidemmän aamulenkin, ja kahvikupin kanssa käynnistellä työpäivää rennosti omaan tahtiin. Ulkonäköpaineet olivat pienemmät, ja työpäivän sai viettää rennosti mukavissa kotivaatteissa. Koti mainittiin rauhallisena ja mieleisenä työympäristönä, ja perheen kanssa vietetyn ajan lisääntyminen positiivisena ja arvokkaana asiana. Esimerkiksi työmatkoista säästynyt aika koettiin lisääntyneenä vapaa-aikana, ja kotona työskennellessä monet pienet kodin työt hoituivat työnteon lomassa, vapauttaen aikaa iltapäivistä ja illoista esimerkiksi liikunnalle. Työnteko etänä koettiin muutenkin ylipäätään vapaampana, autonomisempana ja joustavampana verrattuna lähiopetukseen. Tämän lisäksi oman, ja myös oppilaiden, osaamisen nähtiin kasvaneen huimasti, kun opetuksessa siirryttiin etäopetukseen ja digitaaliseen maailmaan. Yksi merkittävimmistä positiivisista asioista vastaajien mielissä oli digitaalisten työnteon välineiden ja sovellusten oppiminen ja niiden hyödyntäminen pedagogisesti työnteon apuna. Koettiin jopa, että tämän uuden oppimisen kautta oli mahdollisuus löytää uusia keinoja toteuttaa joitain osia lähiopetuksesta tehokkaammalla tavalla. Vastaajien kirjoituksissa nousi esiin myös se, miten uusi tapa tehdä töitä on tehostanut työntekoa, ja kaikki ”turha” ja ylimääräinen on jäänyt pois, ja omaa työtä pystyy tekemään keskeytyksettä. Työ koettiin vähemmän pirstaleisena, ja esimerkiksi kokoukset koettiin tehokkaampina etäyhteyksien kautta hoidettuna. Koettiin myös, että opetuksessa pystyi keskittymään olennaiseen paremmin kuin ennen.
Etätyön positiivisena puolena mainittiin myös yhteisöllisyyden kasvu, erityisesti työkavereiden välillä. Työkavereilta sai tukea, ja kollegat eri puolilta maata jakoivat vinkkejä etäopetukseen esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä. Vastaajat myös kokivat, että etäopetukseen siirtymisen myötä oli mahdollista karsia elämästään negatiivisia kontakteja työpaikalla, ja esimerkiksi ristiriitatilanteiden setvimisen vähentyminen ja välituntivalvonnan puuttuminen koettiin virkistävänä vaihteluna. Joltain osin myös koettiin, että etäopetuksen myötä oli helpompi saada yhteys sellaisiin oppilaisiin, joita ei lähiopetuksessa aina tavoita, ja monet passiiviset oppilaat olivat etäopetuksessa aktiivisempia. Luokkatilanteen häiritsevän vaikutuksen poistuttua monet oppilaat pääsivät loistamaan uudella tavalla. Vastaajat myös kokivat, että oppilaiden henkilökohtainen kohtaaminen oli helpompaa. Myös eriyttäminen koettiin helpommaksi etäopetuksessa, kun tukea vaativat oppilaat oli mahdollista tavoittaa henkilökohtaisesti ja rauhassa kahden kesken. Tärkeänä koettiin myös mahdollisuus tehdä etäopetusta, ja sen kautta suojata itseään, läheisiään ja yhteiskuntaa koronaviruksen leviämiseltä.
Yhteenvetona voidaankin todeta, että etätyö, ja sen mielekkyys, koettiin opetusalan ammattilaisten keskuudessa melko vaihtelevana. Toisaalta etätyön nähtiin lisäävän vapaa-aikaa, vapautta ja ammatillista osaamista, mutta toisaalta korostuivat myös sosiaalisten kontaktien puute yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemuksina, sekä kasvanut huoli joidenkin oppilaiden jaksamisesta ja pärjäämisestä. Digitaaliset taidot kartuttivat osaamista, mutta lisäsivät osaltaan myös osaamisvaatimuksia niin opettajille kuin heidän oppilailleenkin. Monissa kouluissa palataan ainakin toistaiseksi lähiopetukseen tällä viikolla, mutta vallitseva tilanne tulee luomaan epävarmuutta ja vaikuttamaan opetusalan ammattilaisten työn vaatimuksiin ja suorittamiseen tulevaisuudessakin. Siksi onkin tärkeää tarkastella sitä, miten etäopetus on opetusalan ammattilaisten keskuudessa koettu, ja mitä näistä kokemuksista voitaisiin oppia.
