{"id":83,"date":"2022-08-31T20:21:19","date_gmt":"2022-08-31T17:21:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/?p=83"},"modified":"2022-08-31T20:21:19","modified_gmt":"2022-08-31T17:21:19","slug":"sosiaalinen-media-haastaa-viranomaisviestintaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2022\/08\/31\/sosiaalinen-media-haastaa-viranomaisviestintaa\/","title":{"rendered":"Sosiaalinen media haastaa viranomaisviestint\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><em>Sosiaalinen media mahdollistaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa ketter\u00e4n ja monisuuntaisen viestinn\u00e4n, kansalaiskeskustelun ajantasaisen seurannan sek\u00e4 tiedon yhteiskehitt\u00e4misen. Riskin\u00e4 puolestaan on, ett\u00e4 some tarjoaa alustan v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon ja erilaisten huhujen levitt\u00e4miselle, mik\u00e4 puolestaan voi heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten luottamusta viranomaisiin.<\/em><\/p>\n<p>Marshall McLuhanin mukaan viestint\u00e4v\u00e4line on itsess\u00e4\u00e4n aina \u2019viesti\u2019, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tapojamme viesti\u00e4 (<a href=\"https:\/\/web.mit.edu\/allanmc\/www\/mcluhan.mediummessage.pdf\"><em>media is the message<\/em><\/a>). My\u00f6s sosiaalinen media on osoittautunut teknologiaksi, joka ei ole tarjonnut vain uusia viestinn\u00e4n mahdollisuuksia vaan muokannut my\u00f6s tiedonmuodostuksen tapoja ja yhteis\u00f6j\u00e4, joissa ajatuksia syntyy.<\/p>\n<p>Me suomalaiset viihdymme somessa yh\u00e4 enemm\u00e4n. Vuonna 2020 some-palveluita k\u00e4ytti noin <a href=\"https:\/\/www.stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2021\/median-merkitys-on-kasvanut-pandemian-aikana-monet-ikaihmiset-ovat-ottaneet-melkoisen-digiloikan\/\">70 prosenttia 16\u201389-vuotiaista suomalaisista<\/a>. Jos mukaan otettaisiin ik\u00e4luokat 10 ik\u00e4vuodesta eteenp\u00e4in, niin somea k\u00e4ytt\u00e4vien osuus kasvaisi usealla prosenttiyksik\u00f6ll\u00e4 ik\u00e4luokkien pienest\u00e4 koosta huolimatta.<\/p>\n<p>Sosiaalisessa mediassa jaetaan tietoa tekstien, kuvien, \u00e4\u00e4nen ja n\u00e4iden yhdistelmien muodossa. Siksi ei olekaan liioittelua sanoa, ett\u00e4 sosiaalisesta mediasta on tullut monelle k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4 tietoon. Vaikka iso osa some-sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 onkin k\u00e4ytt\u00e4jilleen harmitonta ajankulua ja kiinnostavaa viihdett\u00e4, monelle some on my\u00f6s keskeinen <a href=\"https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/abs\/10.1080\/21670811.2013.872420\">uutisten l\u00e4hde<\/a>.<\/p>\n<p>Erityisesti nuoret k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t yh\u00e4 useammin sosiaalisen median puoleen <a href=\"https:\/\/www.cogitatiopress.com\/mediaandcommunication\/article\/view\/2764\">etsiess\u00e4\u00e4n uutisia ja seuratessaan politiikkaa<\/a>\u00a0\u2013 jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 er\u00e4\u00e4t tutkijat puhuvat somessa syntyv\u00e4st\u00e4 vastajulkisuudesta (<a href=\"https:\/\/journals.sagepub.com\/doi\/full\/10.1177\/1464884918807811\">Marchi &amp; Clark, 2021<\/a>). Nuorten jakamat kertomukset henkil\u00f6kohtaisista kokemuksistaan merkitsev\u00e4t monille mahdollisuutta n\u00e4hd\u00e4 itsens\u00e4 laajemman yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4, jossa yhteenkuuluvuus perustuu yhteisille huolenaiheille.<\/p>\n<p><strong>Some nopeuttaa kehityksen kellotaajuutta<\/strong><\/p>\n<p>Sosiaalinen media on tehnyt asioiden julkisesta puimisesta hektist\u00e4. Suomen ja maailman tapahtumat saavuttavat meid\u00e4t yh\u00e4 useammin twiittien ja muiden some-p\u00e4ivitysten muodossa. Erityisesti suurta yleis\u00f6\u00e4 puhuttelevien kriisien, kuten terrori-iskujen, luonnonkatastrofien ja liikenneonnettomuuksien syiden ja seurausten puntarointi alkaa somessa l\u00e4hes reaaliajassa. Tutkijat puhuvat hybridist\u00e4 mediaymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 (<a href=\"https:\/\/academic.oup.com\/book\/8696\">Chadwick, 2013<\/a>). Sen yhten\u00e4 ilmenemismuotona on juuri k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen sis\u00e4ll\u00f6ntuotannon nouseminen media-ammattilaisten tuottaman ja joukkotiedotusv\u00e4lineiden ohjaaman sis\u00e4ll\u00f6ntuotannon rinnalle \u2013 ja monin paikoin my\u00f6s sen ohi.<\/p>\n<p>Hybridiss\u00e4 mediaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ei vain pakata tiettyyn muotoon ja toimiteta tuottajalta kuluttajalle, sill\u00e4 kysymys on dynaamisesta aineistojen ja merkitysten kierrosta (<a href=\"https:\/\/journals.sagepub.com\/doi\/10.1177\/1367549413508741\">Valaskivi &amp; Sumiala, 2014<\/a>). Lineaarisesti etenev\u00e4n prosessin sijaan merkityksi\u00e4 luodaan ja muokataan syklim\u00e4isesti. Esimerkiksi Ylen iltauutisissa sanottu on sosiaalisessa mediassa ennen s\u00e4\u00e4tiedotusta, ja vastaavasti poliitikkojen twiittej\u00e4 analysoidaan A-studiossa.<\/p>\n<p>Vaikka usein kysymys on harmittomasta sosiaalisen yhteis\u00f6llisyyden vahvistamisesta, hybridisyydell\u00e4 on my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolensa. N\u00e4in on erityisesti suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa, joiden kohdalla lukuisat tulkinnat tapahtumista ja niiden syist\u00e4 vaikeuttavat luotettavan tilannekuvan muodostamista. Sosiaalinen media on muokannut ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tavalla, joka on karistanut teknologiaan kohdistuvan edistysuskon. Puolitotuudet ja suoranaiset valheet levi\u00e4v\u00e4t verkossa kulovalkean tavoin ja \u00e4\u00e4riajattelusta tukea hakevat ovat tehokkaita keskustelun k\u00e4rjist\u00e4ji\u00e4 (<a href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/33733476\/\">Byrd &amp; Smith, 2021)<\/a>.<\/p>\n<p>Kehitys asettaa my\u00f6s viranomaisviestinn\u00e4lle uusia vaatimuksia. Somessa kuka tahansa voi olla sis\u00e4ll\u00f6n tuottaja, jakaja ja vastaanottaja. T\u00e4m\u00e4 tekee vaikeaksi tiedon alkuper\u00e4n, sen todenper\u00e4isyyden tai virheellisyyden arvioinnin. Luotettavaa tietoa on kyett\u00e4v\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jakamaan aikaisempaa nopeammin. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kriisi- ja onnettomuustilanteissa kansalaisten tiedontarve kasvaa.<\/p>\n<p><strong>Some on kaksiter\u00e4inen miekka<\/strong><\/p>\n<p>Tiedon puute ei est\u00e4 erilaisten tapahtumakuvausten levi\u00e4mist\u00e4 somessa. Luultavasti k\u00e4y p\u00e4invastoin: \u2019informaatiotyhji\u00f6\u2019 t\u00e4yttyy nopeasti puutteellisesta ja virheellisest\u00e4 tiedosta, jota jaetaan joko tahattomasti (misinformaatio) tai tarkoituksella (disinformaatio). Esimerkit maailmalta kertovat, ett\u00e4 kriisit tarjoavat disinformaation levitt\u00e4jille otolliset olosuhteet. Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on n\u00e4kynyt my\u00f6s somessa. Tutkijat ovat muun muassa havainneet, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4is- ja kiinalaisdiplomaatit ovat jakaneet sodan puhjettua toistensa propagandatwiittej\u00e4 moninkertaisesti sotaa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan verrattuna (<a href=\"https:\/\/www.state.gov\/briefings-foreign-press-centers\/how-the-prc-amplifies-russian-disinformation\">Repnikova &amp; Schafer, 2022<\/a>). Valtiollisten toimijoiden ohella disinformaation levitt\u00e4misess\u00e4 kunnostautuvat my\u00f6s monet muut toimijat, kuten\u00a0<a href=\"https:\/\/academic.oup.com\/ia\/article\/94\/5\/975\/5092080\">kansalaiset ja tiedotusv\u00e4lineet<\/a>.<\/p>\n<p>Mis- ja disinformaation lis\u00e4ksi voidaan jakaa tosiasioita sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa haitallisessa tarkoituksessa (malinformaatio). T\u00e4st\u00e4 on kysymys esimerkiksi silloin, kun paljastetaan viranomaisten salassa pidett\u00e4vi\u00e4 asiakirjoja tai uhrien arkaluonteisia henkil\u00f6tietoja. (<a href=\"https:\/\/rm.coe.int\/information-disorder-toward-an-interdisciplinary-framework-for-researc\/168076277c\">Wardle &amp; Derakhsan, 2017<\/a>;\u00a0<a href=\"https:\/\/journals.sagepub.com\/doi\/full\/10.1177\/0267323118760317\">Bennet &amp; Livingston, 2018<\/a>.) Lis\u00e4ksi on nostettu esiin sosiaalisen median k\u00e4ytt\u00f6 niin kutsutussa maalittamisessa eli viranomaisiin kohdistuvassa koordinoidussa vainoamis- ja h\u00e4irint\u00e4toiminnassa. Vaikka viranomaisilta\u00a0<a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/161972\">odotetaan aktiivista roolia sosiaalisessa mediassa<\/a>, on esimerkiksi koronapandemian aikainen viestint\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytynyt melko passiivisena verrattuna mis- ja disinformaatiota tuottavien tahojen aktiivisuuteen. T\u00e4m\u00e4 on luonut tilaa esimerkiksi viranomaisvastaisille some-kampanjoille. Osuvasti onkin esitetty, ett\u00e4 olemme saaneet viruspandemian lis\u00e4ksi vitsaukseksemme\u00a0<a href=\"https:\/\/www.thelancet.com\/action\/consumeSharedSessionAction?JSESSIONID=aaab4Rl-srLGW4eupYFky&amp;MAID=njMxnzI76zt7UvI6%2B8AVlw%3D%3D&amp;SERVER=WZ6myaEXBLHNN%2BUWpfIEYQ%3D%3D&amp;ORIGIN=221374493&amp;RD=RD&amp;exp=osyp6QAj8rrjH31iAutfTg%253D%253D\">infodemian<\/a>\u00a0eli v\u00e4\u00e4r\u00e4n tai harhaanjohtavan tiedon laajan ja nopean levi\u00e4misen s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 medioissa.<\/p>\n<p>Sosiaalinen media on luonut my\u00f6s uusia mahdollisuuksia. Some mahdollistaa viranomaisille suoran yhteyden kansalaisiin ilman perinteisen median tekem\u00e4\u00e4 tulkintaa ja karsintaa. Monikanavaisella viestinn\u00e4ll\u00e4 tavoitetaan laajasti ihmisi\u00e4 kriisi- ja poikkeusoloissa (<a href=\"https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/abs\/10.1002\/pa.1967\">Lovari &amp; Bowen, 2020<\/a>). Sosiaalisesta mediasta on my\u00f6s hy\u00f6ty\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukevan tilannekuvan rakentamisessa (<a href=\"https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/full\/10.1111\/1468-5973.12195\">Brynielsson ym., 2018<\/a>). Suomessa viranomaiset ovat esimerkiksi hy\u00f6dynt\u00e4neet Twitteriss\u00e4 lyhytviestien sarjoja tehdess\u00e4\u00e4n yhteenvetoa tapahtumien kronologisesta etenemisest\u00e4. Parhaimmillaan my\u00f6s kansalaisten jakamat some-p\u00e4ivitykset auttavat viranomaisia tilannekuvan luomisessa esimerkiksi onnettomuuksien uhrien vammojen laadun tai onnettomuuden maantieteellisen laajuuden selvitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Kriisiajan viranomaisviestinn\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s yhteiskunnallista luottamusta rakentava ulottuvuutensa (<a href=\"https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/full\/10.1080\/25741292.2020.1837466\">Cairney &amp; Wellstead, 2021<\/a>). Luottamus on liimaa, joka sitoo yhteen eri toimijoita, mutta my\u00f6s liukastetta, joka edist\u00e4\u00e4 asioiden toimeenpanoa. Viranomaisten rinnalle ja jopa ohi on muodostunut somen my\u00f6t\u00e4 uusia huomattavia valta-asemia. Sosiaalisen median vaikuttajat voivat vaikuttaa kansalaisten kriisitietoisuuteen ja ohjata heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n. Viranomaisten ja vaikuttajien v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n tarve on n\u00e4in ollen melkeinp\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Jos hyvin k\u00e4y, seurauksena on\u00a0<a href=\"https:\/\/osuva.uwasa.fi\/bitstream\/handle\/10024\/13305\/978-952-476-974-7.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y\">kollektiivista toimijuutta<\/a>, joka tukee kriiseist\u00e4 selviytymist\u00e4 ja toipumista.<\/p>\n<p>Sosiaalista mediaa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suuronnettomuksiin ja vakaviin h\u00e4iri\u00f6tilanteisiin liittyv\u00e4ss\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4 ja johtamisessa. Viranomaisten viestinn\u00e4n t\u00e4ytyy olla erottuvaa, koskettavaa ja mielenkiintoista, jotta se erottuisi informaatiotulvasta. Viranomaisten on my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 sosiaalisen median vaikuttajien kanssa. T\u00e4m\u00e4 kaikki edellytt\u00e4\u00e4 viranomaisilta my\u00f6s valmiutta ottaa riskej\u00e4. kokeilla ja oppia virheist\u00e4. Sosiaalisen median dynaamisuus on sek\u00e4 haaste ett\u00e4 mahdollisuus.<\/p>\n<p>FT Harri Jalonen, professori, Vaasan yliopisto<\/p>\n<p>HT Pirjo Jukarainen, Poliisiammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>HT Alisa Puustinen, vt. tutkimusjohtaja, Pelastusopisto<\/p>\n<p>Kirjoitus on julkaistu 24.8.22 <a href=\"https:\/\/tietokayttoon.fi\/ajankohtaista\/blogi\/-\/blogs\/sosiaalinen-media-haastaa-viranomaisviestintaa\">tietokayttoon.fi-blogissa<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaalinen media mahdollistaa onnettomuus- ja kriisitilanteissa ketter\u00e4n ja monisuuntaisen viestinn\u00e4n, kansalaiskeskustelun ajantasaisen seurannan sek\u00e4 tiedon yhteiskehitt\u00e4misen. Riskin\u00e4 puolestaan on, ett\u00e4 some tarjoaa alustan v\u00e4\u00e4r\u00e4n tiedon ja erilaisten huhujen levitt\u00e4miselle, mik\u00e4 puolestaan voi heikent\u00e4\u00e4 kansalaisten luottamusta viranomaisiin. Marshall McLuhanin mukaan viestint\u00e4v\u00e4line on itsess\u00e4\u00e4n aina \u2019viesti\u2019, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tapojamme viesti\u00e4 (media is the message). My\u00f6s sosiaalinen media [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":85,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[29,26,30,27],"class_list":["post-83","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-infodemia","tag-kriisiviestinta","tag-sosiaalinen-viestinta","tag-viranomaisviestinta"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/author\/hpernaa\/\">Hanna-Kaisa Pernaa<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2022\/08\/31\/sosiaalinen-media-haastaa-viranomaisviestintaa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2022-08-31T20:21:19+03:00\">31.08.2022<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2022\/08\/31\/sosiaalinen-media-haastaa-viranomaisviestintaa\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2022\/08\/victor-grabarczyk-wn9du73b8-s-unsplash-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2022\/08\/victor-grabarczyk-wn9du73b8-s-unsplash-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2022\/08\/victor-grabarczyk-wn9du73b8-s-unsplash-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2022\/08\/victor-grabarczyk-wn9du73b8-s-unsplash-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2022\/08\/victor-grabarczyk-wn9du73b8-s-unsplash-1280x720.jpg 1280w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":84,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83\/revisions\/84"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/85"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}