{"id":80,"date":"2022-03-28T10:46:34","date_gmt":"2022-03-28T07:46:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/?p=80"},"modified":"2022-03-28T10:46:34","modified_gmt":"2022-03-28T07:46:34","slug":"arvioinnin-rooli-systeemisen-muutoksen-hahmottamisessa-kohti-jaettua-ymmarrysta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2022\/03\/28\/arvioinnin-rooli-systeemisen-muutoksen-hahmottamisessa-kohti-jaettua-ymmarrysta\/","title":{"rendered":"Arvioinnin rooli systeemisen muutoksen hahmottamisessa \u2013 kohti jaettua ymm\u00e4rryst\u00e4"},"content":{"rendered":"

Yhteiskunnallisten muutosten nopeus, keskin\u00e4isriippuvuus ja skaalautuvuus ovat ravistelleet poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintakyky\u00e4, ennustettavuutta ja jatkuvuutta. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa Ven\u00e4j\u00e4n asevoimat moukaroivat Ukrainan kaupunkeja, ja miljoonat kansalaiset ovat paenneet kodeistaan. T\u00e4m\u00e4 aika tarvitsee arviointia, joka kykenee tunnistamaan olosuhteiden taustalla olevia ilmi\u00f6it\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muutoksen mekanismeja.<\/em><\/p>\n

Parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 oleva sotilaallinen kriisi on mit\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s turvallisuuspoliittinen, taloudellinen, ekologinen ja humanit\u00e4\u00e4rinen katastrofi. Vain joitakin p\u00e4ivi\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yksen alun j\u00e4lkeen hallitustenv\u00e4linen ilmastomuutospaneeli IPCC julkisti uuden, maapallon tulevaisuutta k\u00e4sittelev\u00e4n raporttinsa. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmi\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavat peruuttamattomasti luontoon.\u00a0Helleaallot, kuivuus ja mets\u00e4palot ovat yleistyneet ymp\u00e4ri maailman, mik\u00e4 vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lis\u00e4ksi ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet.<\/p>\n

Arvioinnin kolme rakenteellista haastetta<\/strong><\/p>\n

Edellisten esimerkkien opetuksen voisi arvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta tiivist\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 systeemist\u00e4 muutosta ei voi en\u00e4\u00e4 ajatella asiana, joka pit\u00e4\u00e4 korjata. Emme voi vain yksinkertaisesti kesytt\u00e4\u00e4 kompleksista ilmi\u00f6t\u00e4. Sen sijaan meid\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 vaikuttamaan olosuhteisiin tarkasteltavien ilmi\u00f6iden ymp\u00e4rill\u00e4. Toisin sanoen on muutettava olosuhteita, jotka aiheuttavat ongelman ilmenemisen.<\/p>\n

Miten arviointi voisi parhaalla mahdollisella tavalla olla mukana ilmi\u00f6iden taustalla olevien olosuhteiden tunnistamisessa ja muutoksen mekanismien ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4?<\/p>\n

Onnistuakseen t\u00e4ss\u00e4 arviointitoiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtia, menetelmi\u00e4 ja mentaalimalleja tulisi kriittisesti arvioida uudelleen.\u00a0 Nykyisen arvioinnin haasteet voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: 1) muotoilun ongelmiin, 2) toimintaa ohjaaviin periaatteisiin ja 3) arviointitoiminnan valuvikoihin.<\/p>\n

Ennakko- ja loppuarviointien aika on ohi<\/strong><\/p>\n

Jokainen yhteiskunnan uudistaja, joka jo etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4rittelee toiminnan kautta syntyv\u00e4n vaikuttavuuden, on liev\u00e4sti harhainen<\/em>.<\/p>\n

Aloitetaan helpoimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 eli muotoilun ongelmista. Edelleen suurin osa arvioinnin oppaista ja k\u00e4sikirjoista l\u00e4hestyy maailmaa lineaarisen projekti- ja ohjelma-ajattelun kautta. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan projekti on kertaluonteinen, ja sill\u00e4 on selke\u00e4 alku ja loppu. Jos n\u00e4in ei ole, niin projekti muuttuu prosessiksi tai joksikin muuksi toistuvaisluonteiseksi toiminnaksi. Kertaluonteisuus ja vaiheistus ovat synnytt\u00e4neet anglo-amerikkalaisessa arviointikirjallisuudessa vahvan ohjelma-arvioinnin perinteen. Sen mukaan arvioinnin tulee niin ik\u00e4\u00e4n noudattaa projekti- tai ohjelmatoiminnan vaiheistusta eli arviointia tehd\u00e4\u00e4n ennen tietty\u00e4 hanketta (ex ant<\/em>e), sen puoliv\u00e4liss\u00e4 (ex nunc<\/em>) ja p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen (ex post<\/em>). Saman ajattelun mukaisesti k\u00e4ytetyt arviointimenetelm\u00e4t ja -mallit viritet\u00e4\u00e4n edell\u00e4 kuvatun jaksotuksen mukaisesti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ajattelu toimi ehk\u00e4 kohtuullisesti 1960\u20131980-lukujen ennustettavassa suunnittelumaailmassa, mutta se on nykyisin auttamattoman vanhanaikaista. Jatkuva ja kehitt\u00e4v\u00e4 arviointi ovat osoittautuneet oivallisiksi tavoiksi ylitt\u00e4\u00e4 arviointien jaksottaisuudet, mutta niiss\u00e4 edelleen esiintyy varsin usein mekanistinen tavoitel\u00e4ht\u00f6inen arviointiote ja siihen liittyv\u00e4, usein hieman yksinkertaistettu, kausaaliajattelu muutosteorioineen.<\/p>\n

Vaikutusketjuista vaikutusmekanismeihin<\/strong><\/p>\n

Toimintaa ohjaavat periaatteet viittaavat juuri edell\u00e4 kuvattuun vaikutusketjuajatteluun, joka parhaimmillaan toimii yhteiskunnallisten ohjelmien suunnittelun apuv\u00e4lineen\u00e4 ja tiekarttana. Kausaaliketjujen sijaan kriittisen arvioinnin tulisi kuitenkin kyet\u00e4 hahmottamaan kompleksisten ilmi\u00f6iden taustalla olevia keskin\u00e4isriippuvuuksia ja toiminnan luonnetta muokkaavia vaikutusmekanismeja. Hieman k\u00e4rjistetysti: jokainen yhteiskunnallinen uudistaja, joka jo etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4rittelee toiminnan kautta syntyv\u00e4n vaikuttavuuden, on liev\u00e4sti harhainen.<\/p>\n

Yhteiskunnallisten muutosten synnytt\u00e4minen ei ole lineaarinen prosessi vaan rinnastuu pikemminkin lastenkasvatukseen ja vanhemmuuden rooliin. Halutun yhteiskunnallisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n edist\u00e4minen vaatii k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja jatkuvaa herkkyytt\u00e4 muutostekij\u00f6iden edess\u00e4. Donella Meadowsia vapaasti lainaten: Ennen kuin puutut systeemiin, tarkkaile, miten se toimii. Opi sen historia. Kuuntele sen pulssia ja rytmi\u00e4.<\/p>\n

Arviointiajattelussa tarvitaan paradigman muutos<\/strong><\/p>\n

Arviointiajattelun ja -mallien valuvikana on reduktionistinen tapa pilkkoa arvioinnin kohteena olevat ilmi\u00f6t pienempiin osailmi\u00f6ihin ja selvitt\u00e4\u00e4 ne yksi kerrallaan sek\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen harsia ne uudelleen kasaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja kehitt\u00e4missuositusten muodossa. Yleisesti tarkasteltuna systeemiajattelu tarjoaa vaihtoehtoisen l\u00e4hestymistavan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 arviointien kohteena olevien yhteiskunnallisten ilmi\u00f6iden tai organisaatioiden toiminnan dynamiikkaa. Systeemiajattelussa kokonaisuus on enemm\u00e4n kuin osiensa summa. Juuri holistinen n\u00e4kemys tekee siit\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiehtovan ja samaan aikaan perinteisen arvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta haastavan. Suurin haaste on arvioitsijan oma p\u00e4\u00e4koppa. Todettakoon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s allekirjoittaneeseen.<\/p>\n

Peter Sengen mukaan mentaalimallit ovat mielen synnytt\u00e4mi\u00e4 konstruktioita ulkoisen maailman ja ihmisen sis\u00e4isist\u00e4 tapahtumista. Niiden taustalla on puolestaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen joukko julkilausuttuja tai julkilausumattomia uskomuksia, tavoitteita, tunteita ja ennusteita. Tietyn mentaalimallin hallitessa ajatteluamme pyrimme selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n arvioinnin kohteena olevia ilmi\u00f6it\u00e4 t\u00e4t\u00e4 maailmankuvaa vasten. Arviointitodellisuus on varsin kaukana rationalistisen arviointiajattelun ideaalimallista. Yleisin seuraus t\u00e4st\u00e4 on vahvasti yksinkertaistettujen tai vinoutuneiden arviointip\u00e4\u00e4telmien tekeminen. \u00a0T\u00e4m\u00e4 ajattelu- ja arviointiharha puolestaan vinouttaa valintojamme koskien arviointiaineistoja ja -menetelmi\u00e4 sek\u00e4 tapaa, jolla raportoimme ja viestimme arviointien tuloksista. Mik\u00e4li arviointien suositukset viel\u00e4 muuttavat yhteiskunnallisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, tarttuu arviointiharha my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja sit\u00e4 kautta sotkee asioita entisest\u00e4\u00e4n. Miten avata t\u00e4m\u00e4 Gordionin solmu?<\/p>\n

Gordioinin solmua ei kannata katkaista miekalla<\/strong><\/p>\n

Ennen kuin pohdimme Gordionin solmun problematiikka enemp\u00e4\u00e4, niin palautetaan p\u00e4\u00e4piirteitt\u00e4in mieliimme tarina \u00a0solmusta ja Aleksanteri Suuresta. Tarinan kulusta on historiankirjoituksessa useita versioita. Er\u00e4\u00e4n version mukaan oman aikansa evaluaattori eli oraakkeli suositteli fryygialaisille, ett\u00e4 seuraava kaupunkiin vaunuilla tuleva henkil\u00f6 olisi heid\u00e4n tuleva hallitsijansa. Rooli lankesi k\u00f6yh\u00e4lle talonpojalle nimelt\u00e4 Gordias.<\/p>\n

Uudesta roolistaan kiitollisena t\u00e4m\u00e4 pyhitti vaununsa Zeukselle sitomalla ne eritt\u00e4in monimutkaisella solmulla paaluun. Aikakautensa evaluaattori ennusti edelleen, ett\u00e4 solmun avaajasta tulisi koko Aasian valtias. Kun solmu, joka t\u00e4ss\u00e4 on \u00a0vertauskuvallisesti monimutkainen tai kompleksinen ongelma, ei auennut, p\u00e4\u00e4tti Aleksanteri Suuri ly\u00f6d\u00e4 solmun miekallaan auki. T\u00e4m\u00e4 tapahtui vuonna 333eaa. Haaste ratkesi n\u00e4enn\u00e4isesti, mutta johti hyvin pian Aleksanterin ennenaikaiseen kuolemaan ja Makedonian hajoamiseen.<\/p>\n

Yhteisen, syv\u00e4llisen ymm\u00e4rryksen k\u00e4til\u00f6iksi<\/strong><\/p>\n

Historia on opettanut, ett\u00e4 yleens\u00e4 k\u00e4y huonosti, kun monimutkaisia tai kompleksisia ongelmaa ryhdyt\u00e4\u00e4n ratkaisemaan v\u00e4kivalloin tai pakottamalla. V\u00e4kivalta ei t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viittaa fyysiseen v\u00e4kivaltaan vaan my\u00f6s liiaksi yksinkertaistettuihin tai mekanistisiin tapoihin ratkaista viheli\u00e4isi\u00e4 ongelmia. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4 tulisi olla malttia ja viisautta l\u00e4hesty\u00e4 asioita kokonaisvaltaisesti, ilmi\u00f6iden taustalla olevat juurisyyt ja olosuhteisiin vaikuttavat mekanismit ymm\u00e4rt\u00e4en. Sen sijaan ett\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ratkomaan seurauksia tai oireita, tulisi keskitty\u00e4 juurisyiden ja ongelmien hahmottamiseen.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 arvioinnin tekij\u00f6ill\u00e4 voisi olla t\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukeva rooli. Arvioitsija voisi parhaimmillaan toimia systeemisen muutoksen tulkkina ja syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n kollektiiviseen ymm\u00e4rrykseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n prosessin fasilitaattorina. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 paitsi arvioitsijoiden systeemisen kyvykkyyden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s arviointitoiminnan kokonaisvaltaista uudelleenm\u00e4\u00e4rittely\u00e4. On jopa syyt\u00e4 pohtia, onko t\u00e4t\u00e4 uutta ymm\u00e4rryksen synnytt\u00e4misen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4toimintaa en\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 kutsua arvioinniksi.<\/p>\n

VTT, Petri Uusikyl\u00e4, tutkimusjohtaja<\/p>\n

Kirjoitus on julkaistu Suomen arviointiyhdistyksen blogitekstin\u00e4<\/a> maaliskuussa 2022<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yhteiskunnallisten muutosten nopeus, keskin\u00e4isriippuvuus ja skaalautuvuus ovat ravistelleet poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintakyky\u00e4, ennustettavuutta ja jatkuvuutta. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa Ven\u00e4j\u00e4n asevoimat moukaroivat Ukrainan kaupunkeja, ja miljoonat kansalaiset ovat paenneet kodeistaan. T\u00e4m\u00e4 aika tarvitsee arviointia, joka kykenee tunnistamaan olosuhteiden taustalla olevia ilmi\u00f6it\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muutoksen mekanismeja. Parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 oleva sotilaallinen kriisi on mit\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s turvallisuuspoliittinen, taloudellinen, ekologinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":81,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[23,25,24],"class_list":["post-80","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-arviointi","tag-kompleksiset-ongelmat","tag-systeeminen-muutos"],"acf":[],"post_meta":" Hanna-Kaisa Pernaa<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":82,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/82"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/81"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}