Demokratiaan liitet\u00e4\u00e4n ajatus yleisest\u00e4 \u00e4\u00e4nioikeudesta. Vaaleista riippuen \u00e4\u00e4nioikeus syntyy joko kansalaisuuden tai asuinkunnan perusteella. \u00c4\u00e4nioikeus ei edellyt\u00e4 kansalaisilta vihkiytymist\u00e4 asioihin, joita vaaleissa ehdolla olevat pit\u00e4v\u00e4t esill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ei pidet\u00e4 erityisen ongelmallisena, sill\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n julkisessa keskustelussa ollaan huolestuneita \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuden tasosta. Mit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u00e4\u00e4nioikeuttaan, sit\u00e4 huterampana kansanvallan legitimiteetti\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n. Demokratiaa on totuttu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiistatta parempana hallintomuotona kuin yksinvaltiuteen perustuvaa autokratiaa. Despootit ovat osoittaneet todeksi Sir John Dahlberg-Actonin (1834-1902) aikanaan muotoileman viisauden: \u201dvalta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti”.<\/p>\n
Demokratian ja autokratian v\u00e4liin mahtuu monenlaista, kuten esimerkiksi epistokratia eli \u2019tiet\u00e4vien valta\u2019. Epistokratiassa valta annetaan heille, joilla on eniten tiedollista kompetenssia arvioida poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten seurauksia. Elitistiselt\u00e4 kalskahtava ajatus muuttuu ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi, kun sen siirt\u00e4\u00e4 politiikan kent\u00e4lt\u00e4 vaikkapa terveydenhuoltoon: kukapa meist\u00e4 ei mieluummin valitsisi ammattitaitoista ja koulutettua l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 itseoppineen puoskarin sijaan.<\/p>\n
\u2019Tiet\u00e4v\u00e4n\u2019 poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n ja ammattitaitoisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vertailu on kuitenkin todellisuutta yksinkertaistavaa. N\u00e4in on, sill\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin p\u00e4\u00e4t\u00f6kset perustuvat l\u00e4\u00e4ketieteellisen tutkimuksen kautta kumuloituneeseen tietoon, kun taas poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on \u2019tiet\u00e4misen\u2019 lis\u00e4ksi kysymys aina arvojen allokoinnista. Se, mik\u00e4 on \u2019hyv\u00e4\u00e4\u2019 politiikkaa, on jatkuvan kiistelyn kohteena. \u00c4\u00e4nioikeuden perustaminen yksil\u00f6iden tiedolliseen kompetenssiin saattaa toimia teoriassa, mutta ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi Giuseppina Ronzitti ja Tero Tulenheimo muistuttavat Kanava-lehden artikkelissaan (7\/2021), ett\u00e4 vaikka olisikin parempi tehd\u00e4 ennemmin tietoon kuin (ep\u00e4)luuloon nojautuvia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, epistokratia on hallintomuotona hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 sen toteuttamiseen liittyvien vaikeuksien johdosta.<\/p>\n
Se, ett\u00e4 tiedollinen kompetenssi ei n\u00e4y \u00e4\u00e4nioikeutena, ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, etteik\u00f6 tiedolla olisi merkityst\u00e4 poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Epistokratian sijaan tiet\u00e4jien valta n\u00e4kyy kulisseissa ja mediassa. Saatavilla oleva tieto ei ole t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ainoastaan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten sis\u00e4lt\u00f6jen muotoilussa vaan my\u00f6s arvopohjaisten n\u00e4kemysten legitimoinnissa.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 valmistelevat ja tekev\u00e4t ovat tiedon suurkuluttajia. Mit\u00e4 pirullisempi asia, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin siihen haetaan n\u00e4kemyst\u00e4 tutkijoilta ja muilta asiantuntijoilta. My\u00f6s edunvalvojat ja lobbarit tarjoavat mielell\u00e4\u00e4n edustamiensa tahojen n\u00e4kemyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n
Alkuvuodesta 2020 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t Suomessa ja maailmalla olivat uuden edess\u00e4. Nopeasti etenev\u00e4 ja pandemiaksi muuttunut kriisi edellytti isoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vailla tietoa niiden tehosta. Ilma oli sakeanaan spekulointia sek\u00e4 viruksen levi\u00e4mismekanismista ja tautiin sairastuneiden hoitotoimenpiteist\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnallisia toimintoja rajoittavien toimenpiteiden seurauksista. Asiantuntija toisensa j\u00e4lkeen tarjosi kokonaisuuteen oman mausteensa ja itseoppineet epidemiologit tiesiv\u00e4t kertoa (usein j\u00e4lkik\u00e4teen), mit\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4.<\/p>\n
Koronapandemia tarjoaa mielenkiintoisen n\u00e4kym\u00e4n my\u00f6s tiedon ja arvojen vuorotteluun poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on totuttu luottamaan erilaisissa h\u00e4t\u00e4tilanteissa keskushallintoa neuvovaan SAGE-ryhm\u00e4\u00e4n (Scientific Advisory Group for Emergencies). Eri alojen huippuasiantuntijoista koostuva ryhm\u00e4 on nauttinut laajaa luottamusta ja sen neuvot ovat usein vaikuttaneet istuvan hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n
Edell\u00e4 mainitun valossa on kiinnostavaa lukea British Medical Journalissa ilmestynytt\u00e4 artikkelia SAGE:n kilpailijaksi koetusta iSAGE-ryhm\u00e4st\u00e4 (Independent Scientific Advisory Group for Emergencies). Esikuvansa kanssa h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n samankaltaiseksi itsens\u00e4 nimennyt ryhm\u00e4 korostaa toiminnassaan itsen\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n. Siihen sill\u00e4 on tietysti oikeus, mutta t\u00e4st\u00e4 ei pid\u00e4 p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4inen SAGE-ryhm\u00e4 olisi jollakin tapaa uhrannut itsen\u00e4isyytens\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tulkintaa vastaan puhuu jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 SAGE on esitt\u00e4nyt koronapandemian aikana monia toimenpiteit\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4ministeri Boris Johnsonin hallitus on poliittisen harkintansa perusteella hyl\u00e4nnyt.<\/p>\n
My\u00f6s iSAGE-ryhm\u00e4 koostuu meritoituneista tutkijoista ja se pyrkii tarjoamaan tieteellisest\u00e4 p\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja puolueetonta tietoa. Ryhm\u00e4n itsens\u00e4 mukaan sill\u00e4 ja alkuper\u00e4isell\u00e4 SAGE:lla ei ole merkitt\u00e4vi\u00e4 n\u00e4kemyseroja tieteellisen tiedon merkityksest\u00e4 yhteiskunnassa. Siksi ei olekaan yll\u00e4tys, ett\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4 onkin tullut Britannian koronauutisoinnissa keskeinen toimija. Esikuvastaan poiketen ryhm\u00e4n toiminta-ajatuksen ytimess\u00e4 on kuitenkin tutkittuun tietoon perustuvan neuvonnan lis\u00e4ksi julkiseen mielipiteeseen vaikuttaminen. Tutkittu tieto on molempien ryhmien toiminnan ytimess\u00e4, mutta siin\u00e4 miss\u00e4 alkuper\u00e4isess\u00e4 SAGE-ryhm\u00e4ss\u00e4 tunnustetaan tieteelliseen tietoon liittyv\u00e4 ep\u00e4varmuus, iSAGE-ryhm\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4varmuus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ongelmana, sill\u00e4 sen koetaan heikent\u00e4v\u00e4n tiedeviestinn\u00e4n vaikuttavuutta. Kahden eri ryhm\u00e4n erot tiivistyv\u00e4t siihen, ett\u00e4 SAGE:ssa pid\u00e4tt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n antamasta ehdottomia neuvoja, jos n\u00e4ytt\u00f6 osoittautuu monitulkintaiseksi, kun taas iSAGE:ssa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 pyhitt\u00e4\u00e4 keinot ja monitulkintaisuus miellet\u00e4\u00e4n kohinaksi, jonka ei pid\u00e4 est\u00e4\u00e4 ’hyvi\u00e4’ neuvoja.<\/p>\n
On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kiperiss\u00e4 tilanteissa odotetaan selkeit\u00e4 ratkaisuja. Tiede, kuten mik\u00e4\u00e4n mukaan ihmisen luoma instituutio, ei ole t\u00e4ydellinen. Koronarokotteiden nopea kehitys kertoo, ett\u00e4 kone on kuitenkin kunnossa. Tieteellisen tiedon kumuloituminen on joskus \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4n hidasta, mutta tarjoaa kuitenkin kest\u00e4vimm\u00e4n tien ihmiskunnan isojen haasteiden kohtaamiseen. Tiede on puutteistaan huolimatta aidosti itse\u00e4\u00e4n korjaamaan pyrkiv\u00e4 systeemi.<\/p>\n
Suomessa on onneksi viime vuosina tehty paljon tietoperusteisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon edist\u00e4miseksi muun muassa vahvistamalla tiedontuottajien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. T\u00e4ysin valmista ei tule koskaan, sill\u00e4 tiedon lis\u00e4\u00e4ntyminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s uteliaisuuttamme.<\/p>\n
Viimeinen sana poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on kuitenkin aina p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4. Heid\u00e4t on demokratiassa valittu pohtimaan p\u00e4\u00e4t\u00f6sten l\u00e4ht\u00f6kohtia ja niiden seurauksia. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten \u2019hyvyys\u2019 syntyy yhteiskunnallisessa keskustelussa, ei tutkijoiden kammioissa (joskaan en tunne yht\u00e4\u00e4n kammiossaan ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 tutkijaa). Fiksut p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t altistavat itsens\u00e4 tutkitulle tiedolle ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t tiedett\u00e4 tehdess\u00e4\u00e4n \u2019mahdollisuuksien taidetta\u2019. Vastuu on my\u00f6s meill\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4jill\u00e4: sill\u00e4 on seurauksensa \u00e4\u00e4nest\u00e4mmek\u00f6 ehdokkaita, jotka pyrkiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tieteell\u00e4 on kerrottavaa vai heit\u00e4, jotka tarjoavat vastauksia ilman ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 on tapahtumassa.<\/p>\n
FT Harri Jalonen<\/p>\n
Kirjoittaja toimii sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina Vaasan yliopistossa<\/p>\n