{"id":65,"date":"2021-09-01T12:36:42","date_gmt":"2021-09-01T09:36:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/?p=65"},"modified":"2021-09-01T12:36:42","modified_gmt":"2021-09-01T09:36:42","slug":"jalkiviisaus-paha-kaukoviisaus-hyva-luottamus-paras","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2021\/09\/01\/jalkiviisaus-paha-kaukoviisaus-hyva-luottamus-paras\/","title":{"rendered":"J\u00e4lkiviisaus paha, kaukoviisaus hyv\u00e4, luottamus paras"},"content":{"rendered":"
\n
\n

Ei tarvitse olla Einstein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n aina ajassa. Niin ik\u00e4\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanne on kulminaatiopiste jatkumossa, jota edelt\u00e4\u00e4 jokin ja josta seuraa jotain. Antiikin kreikkalainen filosofi saattaisi tokaista, ett\u00e4 kukaan ei astu samaan virtaan kahdesti. Edell\u00e4 mainitun valossa on joskus h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurata yhteiskunnallista keskustelua, jossa ajassa tehtyj\u00e4 ja kulloinkin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon pohjalta tehtyj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 suomitaan j\u00e4lkik\u00e4teen. T\u00e4ll\u00e4 en tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita kriittisen arvioinnin v\u00e4heksymist\u00e4 vaan n\u00f6yryytt\u00e4 sen edess\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 joudutaan aina tekem\u00e4\u00e4n ep\u00e4tietoisena siit\u00e4, millaiselta maailma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niiden j\u00e4lkeen. Valitettavasti meill\u00e4 ihmisill\u00e4 on taipumusta j\u00e4lkiviisauteen, jota Veikko Huovisen fiktiivinen romaanihahmo Konsta Pylkk\u00e4nen kuvailee imel\u00e4ksi, sill\u00e4 \u201dsiin\u00e4 tapaus on mennytt\u00e4 aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla selvitet\u00e4\u00e4n, miten olisi paras k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4\u201d.<\/p>\n

Koronapandemia tarjoaa hyv\u00e4n ikkunan tiedon, ajan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon v\u00e4lisen suhteen tarkasteluun. Vuoden 2020 alusta l\u00e4htien olemme n\u00e4hneet lukemattomia kertoja asiantuntijoita ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 tilanteissa, joista paljastaa l\u00e4pi tuska siit\u00e4, ett\u00e4 ratkaisuja tehd\u00e4\u00e4n tietoisina siit\u00e4, ett\u00e4 asiat voivat menn\u00e4 toisinkin kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon hetkell\u00e4 ajatellaan \u2013 tai toivotaan.<\/p>\n

En usko, ett\u00e4 on liioittelua kaivaa avuksi oikeudenmukaisuusteoreetikkona tunnetun John Rawlsin (1921\u20132002) ajatusta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden esiripusta (veil of ignorance). Rawls viittasi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden esiripulla tilanteeseen, jossa ihmisten pit\u00e4\u00e4 sopia yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 kuvitellen, ett\u00e4 he eiv\u00e4t itse tied\u00e4 omaa paikkaansa yhteiskunnassa. N\u00e4in toimien ihmiset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t Rawlsin mukaan ratkaisuun, joka on kaikille paras mahdollinen. Toisin sanoen kenellek\u00e4\u00e4n ei synny houkutusta v\u00e4list\u00e4vetoon, sill\u00e4 jokainen joutuu huomioimaan my\u00f6s sen mahdollisuuden, ett\u00e4 riski laukeaa omalla kohdalla.<\/p>\n

Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden esiripun soveltaminen koronapandemian aikaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tarkoittaa sen hyv\u00e4ksymist\u00e4, ett\u00e4 kysymys on aidosti tilanteesta, jossa joudutaan tekem\u00e4\u00e4n ratkaisuja ep\u00e4varmuuden vallitessa. Kiperist\u00e4 kysymyksist\u00e4 ei ole pulaa: Millaisia sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia yhteiskuntien sulkemisesta seuraa? Tehoavatko rokotteet? Miten virus muuttuu? Onko et\u00e4ty\u00f6 ty\u00f6n tulevaisuutta? Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden esirippuun sis\u00e4ltyy my\u00f6s ajatus toimijoiden v\u00e4lisest\u00e4 kohtalonyhteydest\u00e4. Kansakunnan rokotehenke\u00e4 yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n muistuttamalla (aivan oikein), ett\u00e4 kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Poliitikko toisensa per\u00e4\u00e4n korostaa, ett\u00e4 erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista on pidett\u00e4v\u00e4 huolta. Pandemian alussa huoli kohdistui vanhuksiin, koulujen sulkemisen yhteydess\u00e4 lapsiin ja nuoriin.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n aina ep\u00e4t\u00e4ydellisen informaation varassa (ks. esim. Herbert A. Simonin Nobel-luento vuodelta 1978<\/a>). Pandemian kaltaisessa tilanteessa informaation puutteellisuus on poikkeuksellisen suurta. P\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ei silti ole vaihtoehto, sill\u00e4 tilanteet muuttuvat nopeasti. Ihmisill\u00e4 on perusteltu syy olettaa, ett\u00e4 poliitikot ja viranomaiset edes yritt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Innovaatiotutkimuksessa on todettu, ett\u00e4 innovaatioprosessin merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hes poikkeuksetta prosessin alkuvaiheissa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s pienent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen valittavissa olevien vaihtoehtojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Esimerkiksi k\u00e4nnyk\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4valinta sanelee, mit\u00e4 n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 n\u00e4kyy. Mik\u00e4\u00e4n ei tapahdu tyhji\u00f6ss\u00e4, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4 puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 vaan aina aiemmin tietoisesti tai tiedostamatta tehtyjen valintojen rajaamana. Pirulliseksi t\u00e4m\u00e4n tekee se, ett\u00e4 ajan kuluminen ja prosessissa eteneminen merkitsev\u00e4t samalla tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun kasvamista. Paradoksi on valmis ja se on visualisoitu oheisessa kuviossa. Hieman k\u00e4rjist\u00e4en voidaan sanoa, ett\u00e4 merkitt\u00e4vimm\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset (=vaihtoehtoja rajaavat) tehd\u00e4\u00e4n suurimman tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden vallitessa (ks. tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden syist\u00e4 ja seurauksista lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 Irwin-blogista<\/a>).<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

\n
\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
\n
\n
<\/p>\n
\"Jalonen<\/div>\n<\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n

Palatkaamme tammikuuhun 2020, jolloin Suomessa todettiin ensimm\u00e4inen koronavirustartunta Lapissa lomailleelta kiinalaisnaiselta. Suuri yleis\u00f6 oli autuaan tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4. My\u00f6s asiantuntijat olivat uuden edess\u00e4. Esimerkiksi THL arvioi tuolloin, ett\u00e4 \u201dtaudin levi\u00e4misen riski Suomessa oli hyvin pieni\u201d, eik\u00e4 huolestumiseen ollut aihetta (HS 29.1.2021<\/a>). J\u00e4lkik\u00e4teen tarkasteltuna kiusallisessa arvioinnissa ei mielest\u00e4ni kuitenkaan ole ensisijaisesti kysymys asiantuntijuuden puutteesta vaan tilanteen luonteesta. On totta, ett\u00e4 maailmalla epidemiologit olivat jo vuosikausia varoitelleet apokalyptisen tauti-X:n ilmaantumisesta (esim. Garrett 2019<\/a>) ja monissa maissa oli strategiat valmiina pandemian varalta (ks. esim. Yhdysvaltojen suunnitelma vuodelta 2005<\/a>). \u2019Tiet\u00e4misest\u00e4\u2019 on kuitenkin usein pitk\u00e4 matka vaikuttavaan tekemiseen. T\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 jokainen, joka on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt syksyn alkaessa opetella esimerkiksi uuden kielen.<\/p>\n

Suomea on luonnehdittu ennakoinnin suurvallaksi<\/a> ja pidetty varautumisen mallimaana<\/a>. T\u00e4st\u00e4 huolimatta koronavirus yll\u00e4tti my\u00f6s meid\u00e4t housut kintuissa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4kin on yhteiskuntana viel\u00e4 matkaa Konsta Pylkk\u00e4sen hahmottelemaan kaukoviisauteen eli siihen, ett\u00e4 \u201dasiat harkitaan etuk\u00e4teen ja kuvitellaan tapaus sikseenkin el\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 kun se kerran tapahtuu, on reitit selv\u00e4t\u201d.<\/p>\n

Viranomaisten v\u00e4lill\u00e4 on ollut tietokatkoksia ja monenlaista s\u00e4hl\u00e4yst\u00e4. Mit\u00e4 kauemmas olemme tulleet kev\u00e4\u00e4n 2020 poikkeusoloista, sit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mmin my\u00f6s poliitikot ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet tilannetta keskin\u00e4isess\u00e4 nokittelussaan. V\u00e4lill\u00e4 on tuntunut, ett\u00e4 vasen k\u00e4si ei tied\u00e4, mit\u00e4 oikea on tekem\u00e4ss\u00e4. S\u00e4\u00e4d\u00f6sten tulkinnassa on ollut vaihtelua viranomaisten v\u00e4lill\u00e4 ja kansalaisviestinn\u00e4ss\u00e4 on ollut paikoin parannettavaa. (N\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvityksess\u00e4<\/a>, valtioneuvoston kanslian tilaamassa selvityksess\u00e4<\/a> ja Onnettomuustutkintakeskuksen arviointiraportissa<\/a>.) Pandemianhallintaa ei ole helpottanut se, ett\u00e4 ilma on ollut sakeanaan sek\u00e4 kotoper\u00e4ist\u00e4 ett\u00e4 maailmalta meille levinnytt\u00e4 mis- ja disinformaatiota (ks. esim. Pelastetaan lapset -sivusto<\/a>, Virality-projektin viikkokatsaukset<\/a>)<\/p>\n

Puutteistamme huolimatta olemme kansakuntana p\u00e4rj\u00e4nneet pandemianhallinnassa erinomaisesti, kun toimiamme vertaillaan kansainv\u00e4lisesti<\/a>. Miksi n\u00e4in? OECD:n<\/a> mukaan yhten\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 suomalaisten luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin. Ehk\u00e4 luottamus voidaan n\u00e4hd\u00e4 vertauskuvallisesti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6mestarina tai kuiskaajana, joka raottaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden esirippua tavalla, joka ei paljasta, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4, mutta auttaa silti toimimaan tilanteissa, joissa tieto on alati muuttuvaa ja t\u00e4ydentyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

FT Harri Jalonen<\/p>\n

Kirjoittaja toimii sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina Vaasan yliopistossa<\/p>\n

Kirjoitus on julkaistu IRWIN-hankkeen sivuilla<\/a> 25.8.2021<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei tarvitse olla Einstein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n aina ajassa. Niin ik\u00e4\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6stilanne on kulminaatiopiste jatkumossa, jota edelt\u00e4\u00e4 jokin ja josta seuraa jotain. Antiikin kreikkalainen filosofi saattaisi tokaista, ett\u00e4 kukaan ei astu samaan virtaan kahdesti. Edell\u00e4 mainitun valossa on joskus h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 seurata yhteiskunnallista keskustelua, jossa ajassa tehtyj\u00e4 ja kulloinkin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon […]<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":50,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[16,7,17],"class_list":["post-65","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-ennakointi","tag-kompleksisuus","tag-tietamattomyys"],"acf":[],"post_meta":" Hanna-Kaisa Pernaa<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":66,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/66"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/50"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}