Kunnallisvaalien lykk\u00e4\u00e4minen jakoi suomalaisten mielipiteit\u00e4. Yhdet n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 hallituksen maaliskuussa 2021 tekem\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli oikea, sill\u00e4 vaaleja ei olisi voitu j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n turvallisesti. Toiset kokivat, ett\u00e4 vaalien lykk\u00e4\u00e4misen taustalla oli vaalitaktisia vaikuttimia. Kolmannet taas tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 vaalien siirt\u00e4miseen p\u00e4\u00e4dyttiin, koska oikeusministeri\u00f6 ei kyennyt ajoissa valmistelemaan \u00e4\u00e4nest\u00e4mist\u00e4 poikkeusoloissa.\u00a0Yksi p\u00e4\u00e4t\u00f6s, monta johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. Onko kysymys kohteena olevan asian erilaisista ominaisuuksista vai kohdetta tarkastelevien erilaisista linsseist\u00e4?<\/p>\n
Vaalien siirt\u00e4minen on itsess\u00e4\u00e4n tutkimuksen arvoinen asia. Siirt\u00e4mist\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s tiedon huoltovarmuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta mielenkiintoisena prosessina, sill\u00e4 se osoittaa, ett\u00e4 tieto ei ole siirrett\u00e4viss\u00e4 oleva entiteetti vaan prosessissa syntyv\u00e4 tulkinta kohteestaan. Tiedontuottajan on vaikea paketoida sanomaansa sellaiseen muotoon, ettei sen vastaanottajalle j\u00e4isi mahdollisuuksia tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotka poikkeavat tiedontuottajan tarkoituksista. Osmo A. Wiion kest\u00e4v\u00e4ksi osoittautunutta s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 mukaillen tiedonkulku ep\u00e4onnistuu aina, ellei sattumalta onnistu.<\/p>\n
Tulkintaa vaalien siirt\u00e4misest\u00e4 ei voida j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksett\u00f6m\u00e4sti palauttaa yksitt\u00e4isten toimijoiden kannanottoihin. \u00c4idinkielenopettajan n\u00e4k\u00f6kulmasta tieto on substantiivi, mutta esimerkiksi kompleksisuustutkijan silmin ennemminkin verbi. Kysymys on prosessissa ilmaantuvasta tulkinnasta, ei kanavassa siirrett\u00e4v\u00e4st\u00e4 objektista.<\/p>\n
IRWIN-hankkeen tutkimussuunnitelmassa puhumme pirullisesta pelaamisesta (wicked game<\/em>). Chris Isaak liitti 80-luvun samannimisess\u00e4 hitiss\u00e4\u00e4n<\/a> pirullisen pelin pohjattomaan rakkaudenkaipuuseensa. Artistille pirullinen peli n\u00e4ytt\u00e4ytyi keh\u00e4m\u00e4isen\u00e4 kamppailuna, jossa syd\u00e4n halusi rakastaa, mutta j\u00e4rki sanoi, ettei kannata, koska rakkaus ei kuitenkaan kest\u00e4 ikuisesti. Rock-lyriikalla on omat vapautensa, mutta hallintotieteellisess\u00e4 tutkimuksessa pirullisella pelaamisella on spesifimpi merkityksens\u00e4. Esimerkiksi Niklas Lundstr\u00f6m ja Antti M\u00e4enp\u00e4\u00e4 (2020) torjuvat n\u00e4kemyksen pirullisesta pelaamista jonakin ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai ep\u00e4toivottavana toimintana. Ennemminkin kysymys on ihmislajille luontaisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 tilanteessa, jossa pelin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, peliss\u00e4 menestyst\u00e4 tuottavat taktiikat ja usein jopa pelin osallistujat ovat vain osittain tiedossa. Pelikirjasta ei ole paljoa hy\u00f6ty\u00e4, kun tuomareitakaan ei n\u00e4y mailla halmeilla.<\/p>\n Pirullista pelaamista voi olla vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4, ellei tiedosta sen yhteytt\u00e4 pirullisiin ongelmiin (wicked problem<\/em>) \u2013 ongelmiin, joihin ei ole olemassa yht\u00e4 oikeaa vastausta, ja joiden ratkaisuyritykset tuottavat luultavammin vain uusia ongelmia. Kunnallisvaalien siirt\u00e4misen pirullisuus voidaan johtaa Covid-19-pandemiaa kehyst\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteiskunnalliseen narratiiviin. Narratiivi ei ole yhdenk\u00e4\u00e4n toimijan yksityisomaisuutta vaan seurausta alati k\u00e4ynniss\u00e4 olevista sek\u00e4 eripuraa ett\u00e4 yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 tuottavista puheenvuoroista. Puheenvuoroja otetaan ja pidet\u00e4\u00e4n yhteiskunnan eri tasoilla ja eri foorumeilla. Keskusteluun osallistuvat poliitikkojen, asiantuntijoiden ja toimittajien lis\u00e4ksi tavalliset kansalaiset. Sosiaalisessa mediassa meno on v\u00e4lill\u00e4 villimp\u00e4\u00e4 kuin l\u00e4nness\u00e4.<\/p>\n Vaikka pirullisessa pelaamisessa ei olekaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, eik\u00e4 tuomareita, peli\u00e4 ei kuitenkaan harrasteta yhteiskunnallisessa tyhji\u00f6ss\u00e4. Tutkimukset puhuvat sen puolesta, ett\u00e4 yhteiskunnassa vallitseva luottamus keskeisi\u00e4 instituutioita kohtaan vaikuttaa siihen, millaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pelej\u00e4 pelataan (esim. Cairney & Wellstead 2020). Suomessa tilanne on ollut toistaiseksi melko hyv\u00e4 (ks. esim. Jallinoja & V\u00e4liverronen 2021, Suomalainen Tiedeakatemia 2021), mutta samalla on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 menneisyys ei kuitenkaan ole tae tulevasta kehityksest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n asiassa. Toisilla on toisia suurempi vastuu, mutta kukaan ei voi ottaa vapaamatkustajan roolia.<\/p>\n FT Harri Jalonen<\/p>\n Kirjoittaja toimii sosiaali- ja terveyshallintotieteen professorina Vaasan yliopistossa<\/p>\n Kirjoitus on julkaistu IRWIN-hankkeen blogissa<\/a> 9.4.21<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n Cairney, P. & Welsstead, A. (2020). COVID-19: effective policymaking depends on trust in experts, politicians, and the public<\/a>. Policy Design and Practice, 4(1), 1\u201314.
\nJallinoja, P. & V\u00e4liverronen, E. (2021). Suomalaisten luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin COVID19-pandemiassa<\/a>. Media & Viestint\u00e4, 44(1), 1\u201324.
\nLundstr\u00f6m, N. & M\u00e4enp\u00e4\u00e4, A. (2020). Pirullisia ongelmia ja pirullisia pelej\u00e4 \u2013 kuka pelaa ja millaista peli\u00e4? Teoksessa Vartiainen, P. & Raisio, H. (toim.) Johtaminen kompleksisessa maailmassa \u2013 Viisautta pirullisten ongelmien kohtaamiseen, 37\u201359. Gaudeamus, Helsinki.<\/p>\n