{"id":43,"date":"2020-10-22T08:49:05","date_gmt":"2020-10-22T05:49:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/?p=43"},"modified":"2021-03-11T12:53:16","modified_gmt":"2021-03-11T10:53:16","slug":"kollektiivinen-resilienssi-motivaatiota-lisaavana-ymparistotekijana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2020\/10\/22\/kollektiivinen-resilienssi-motivaatiota-lisaavana-ymparistotekijana\/","title":{"rendered":"Kollektiivinen resilienssi motivaatiota lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>\u201dTaitavat johtajat tiet\u00e4v\u00e4t, etteiv\u00e4t he voi motivoida ket\u00e4\u00e4n suoraan. Sen sijaan he luovat ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa ihmiset voivat motivoida itse\u00e4\u00e4n.\u201d \u2013 Rodger Dean Duncan<\/p>\n<p>Resilienssi, kimmoisuus, palautumiskyky, lannistumattomuus, taito kohdata kriisej\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisi\u00e4 sek\u00e4 selviyty\u00e4 niist\u00e4. Resilienssi\u00e4 kuvataan erityisesti muutos- ja kriisijohtamista k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. Se kuitenkin koskettaa vahvasti my\u00f6s sosiaali- ja terveysalaa, jossa elet\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in kosketuksissa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymysten kanssa sek\u00e4 varaudutaan, reagoidaan ja sopeudutaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Alan perustana on laaja ja moniosaajinen henkil\u00f6st\u00f6. Vanhahtavan ajatuksen mukaan henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 voi karkeasti verrata suureen hammasrataskoneistoon: Kaikkien osien ollessa ehji\u00e4 koneisto toimii sujuvasti ja tuottavasti. Kuitenkin, jos yksi koneiston osa vioittuu, kokonaisuus v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hidastuu tai alkaa pahimmillaan tehd\u00e4 tuhoa koneen sis\u00e4ll\u00e4. Korjaamisprosessi voi olla pitk\u00e4kestoinen ja kallis. Mill\u00e4 keinoilla voidaan siis ennakkoon varmistaa, ett\u00e4 koneisto on laadukkaasti valmistettu, yhteensopivista osista koottu ja riitt\u00e4v\u00e4n hyvin \u00f6ljytty, jotta se toimii moitteettomassti ja tuottaa yhteiskunnallista hy\u00f6ty\u00e4? Voidaanko resilienssi n\u00e4hd\u00e4 yhten\u00e4 hyvin kiristettyn\u00e4 mutterina, joka omalta osaltaan pit\u00e4\u00e4 koneiston toiminnassa?<\/p>\n<p>Kompleksisuusajattelu on liitetty sosiaali- ja terveysalaan jo pitk\u00e4\u00e4n. My\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6resurssien johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta kompleksisuusajattelussa on j\u00e4rke\u00e4. Alan suurin toimija on henkil\u00f6st\u00f6, josta jokainen toimii oman ajattelunsa, osaamisensa, vuorovaikutustaitojensa ja henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksiensa varassa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 ominaisuuksista on kyky toimia jatkuvassa muutoksessa ja erilaisten pienten ja suurten kriisien \u00e4\u00e4rell\u00e4 sek\u00e4 jatkaa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n niiden j\u00e4lkeen. Silti ei voida ajatella, ett\u00e4 jokaisen sote-henkil\u00f6st\u00f6n j\u00e4senen kyky siet\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 on samanlainen. Ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida ajatella, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6johtamiseen l\u00f6ytyy yksi taikakeino, jonka avulla voidaan johtaa ja tukea jokaista yksil\u00f6\u00e4 persoonineen, taustoineen ja henkil\u00f6kohtaisine tilanteineen. On k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta luoda malli, joka sellaisenaan toimii jokaisen johtajan ja johdettavan kanssa.<\/p>\n<p>Miten yht\u00e4l\u00f6 siis toimii? Voisiko resilienssipotentiaalin johtamisen n\u00e4hd\u00e4 suuremman kokonaisuuden kautta? Voisiko ty\u00f6yhteis\u00f6n resilienssi\u00e4 verrata rokotteiden tuottamaan laumasuojaan? Laumasuojassa ajatuksena on se, ett\u00e4 rokotettujen prosentuaalinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 kasvaa niin suureksi, ett\u00e4 heid\u00e4n osuutensa suojaa niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t rokotetta syyst\u00e4 tai toisesta ole saaneet. Samalla ajatuksella ty\u00f6yhteis\u00f6n johtamisessa voisi riitt\u00e4\u00e4 tarpeeksi suuren osuuden resilienssien kehitt\u00e4minen, jonka j\u00e4lkeen n\u00e4m\u00e4 voisivat omalla toiminnallaan ja tuellaan kannatella niit\u00e4, joiden palautumiskykyyn ei pystyt\u00e4 johtamisen keinoin vaikuttamaan. T\u00e4ll\u00f6in omalla tavallaan toteutuu my\u00f6s Duncanin ajatus sellaisen ymp\u00e4rist\u00f6n luomisesta, jossa motivoituminen on l\u00e4ht\u00f6isin tekij\u00f6ist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Henkil\u00f6st\u00f6johtamisessa keskitytt\u00e4isiin siis luomaan kollektiivista resilienssi\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 panostetaan yksil\u00f6llisen resilienssin kohottamiseen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4isi sit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4ritett\u00e4isiin se taso, jolle kollektiivinen resilienssi pit\u00e4isi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 saada nostettua, sek\u00e4 mittari tason mittaamiseksi. T\u00e4m\u00e4 taas vaatii sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 resilienssi saadaan sek\u00e4 k\u00e4sitteellistetty\u00e4 ett\u00e4 operationalisoitua. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan vuoropuhelua ja tarinallisuutta, ty\u00f6yhteis\u00f6n n\u00e4kemysten ja kokemusten nostamista tutkimuksen ytimeen.<\/p>\n<p>Ajatus laumaresilienssist\u00e4 luo uuden n\u00e4k\u00f6kulman henkil\u00f6st\u00f6ajatteluun. Lopulta osuvin kuvaus sote-organisaatiolle ja sen henkil\u00f6st\u00f6lle ei olekaan mekaaninen koneisto, jonka muokkautumiskyky on kiinni ulkopuolisista tekij\u00f6ist\u00e4, kuten mekaanikoista ja insin\u00f6\u00f6reist\u00e4, jotka soitetaan paikalle tilanteen ollessa jo p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ehk\u00e4 sopivampaa onkin verrata sote-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 luonnon ekosysteemiin. T\u00e4llainen ekosysteemi eli joukko koostuu erilaisista mukautumis- ja muokkautumiskykyisist\u00e4 eli\u00f6ist\u00e4 ja elementeist\u00e4, joiden joukossa on kest\u00e4vyydelt\u00e4\u00e4n ja selviytymiskyvylt\u00e4\u00e4n heikompia ja vahvempia yksil\u00f6it\u00e4. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 muodostavat resilientin, muutoksissa s\u00e4ilyv\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Aino Rantam\u00e4ki<\/strong><\/p>\n<p>Kirjoittaja on Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhm\u00e4n jatko-opiskelija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dTaitavat johtajat tiet\u00e4v\u00e4t, etteiv\u00e4t he voi motivoida ket\u00e4\u00e4n suoraan. Sen sijaan he luovat ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa ihmiset voivat motivoida itse\u00e4\u00e4n.\u201d \u2013 Rodger Dean Duncan Resilienssi, kimmoisuus, palautumiskyky, lannistumattomuus, taito kohdata kriisej\u00e4 ja vastoink\u00e4ymisi\u00e4 sek\u00e4 selviyty\u00e4 niist\u00e4. Resilienssi\u00e4 kuvataan erityisesti muutos- ja kriisijohtamista k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. Se kuitenkin koskettaa vahvasti my\u00f6s sosiaali- ja terveysalaa, jossa elet\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in kosketuksissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":12,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[3,2],"class_list":["post-43","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-johtaminen","tag-resilienssi"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/author\/hpernaa\/\">Hanna-Kaisa Pernaa<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2020\/10\/22\/kollektiivinen-resilienssi-motivaatiota-lisaavana-ymparistotekijana\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2020-10-22T08:49:05+03:00\">22.10.2020<\/time><\/a><\/span><span class=\"comment-count\">1<\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2020\/10\/22\/kollektiivinen-resilienssi-motivaatiota-lisaavana-ymparistotekijana\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2020\/05\/img_5688-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2020\/05\/img_5688-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2020\/05\/img_5688-320x180.jpg 320w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2020\/05\/img_5688-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/90\/2020\/05\/img_5688-1280x720.jpg 1280w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=43"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":55,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/43\/revisions\/55"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=43"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=43"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=43"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}