Koronapandemia on ravistellut koko ihmiskuntaa. Se on kylv\u00e4nyt kuolemaa, t\u00e4ytt\u00e4nyt sairaaloita, lamaannuttanut kansainv\u00e4lisen kaupan ja talouden sek\u00e4 erist\u00e4nyt ihmiset koteihinsa. Mik\u00e4\u00e4n muu kriisi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ei ole saanut aikaan n\u00e4in kokonaisvaltaista ja ihmisten arkea koskettelevaa vaikutusta. Toisaalta se on kannustanut my\u00f6s j\u00e4rjestelmien systeemisten valuvikojen pohdintaan. Korona on mikrobiologisena ilmi\u00f6n\u00e4 sangen yksikertainen ja ennustettava mutta vaikutuksiltaan systeeminen ja kompleksinen.<\/p>\n
Ei ole ihme, ett\u00e4 kansalaiset ovat ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Eteemme marssitetaan p\u00e4iv\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen huipputason asiantuntijoita, joilla kaikilla on erilainen tulkinta koronapandemian syntymisest\u00e4, levi\u00e4misest\u00e4, taltuttamisesta tai hallinnasta. Asiantuntijat, virologista verkostoanalyytikkoon, puhuvat samasta ilmi\u00f6st\u00e4 eri kielell\u00e4. Kukin heist\u00e4 perustaa sin\u00e4ns\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4t argumenttinsa erilaisiin tieteellisiin teorioihin, premisseihin ja johtaa niist\u00e4 k\u00e4sin erilaisia ratkaisuehdotuksia. Tervetuloa kompleksisuustutkimuksen ytimeen.<\/p>\n
Kompleksisuusajattelussa maailma n\u00e4ytt\u00e4ytyy monitulkintaisena kokonaisuutena rakentuen lukemattomasta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 toisistaan riippuvaisia alkuarvoja. Se toimii oman historiansa kokemuksista, tulevaisuutensa oletuksista ja nykyhetken tulkinnoista k\u00e4sin. Asian ydin on siin\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eri tulkinnat ja n\u00e4k\u00f6kulmat synnytt\u00e4v\u00e4t vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n ja miten ne muokkaavat laajempaa kokonaisuutta. Lopputuloksena on tiet\u00e4myksemme rajallisuus kompleksisista ilmi\u00f6ist\u00e4 ja runsaasti yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n
Pandemiassa erityisen haasteen asettaa sen ymp\u00e4rille kasautuvien ilmi\u00f6iden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 keskin\u00e4isriippuvaisuus. Ilmi\u00f6it\u00e4 ei voi irrottaa toisistaan tai asettaa selke\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestykseen ja ratkoa yksi kerrallaan. Hallitus ei voi luvata kansalaisille, ett\u00e4 ongelmat tulevat ratkeamaan heti kun A, B ja C saadaan hoidettua. Hallitus voi korkeintaan sanoa, ett\u00e4 me teemme parhaamme sen ymm\u00e4rryksen varassa, joka meill\u00e4 on. Jos hyv\u00e4ksymme ep\u00e4varmuuden ja tietomme rajallisuuden, kriisin j\u00e4lkeinen uusi normaali voi parhaimmillaan raivata tilaa uudenlaiselle poliittiselle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokulttuurille. Olemmeko nyt siis siirtym\u00e4ss\u00e4 tiedolla johtamisesta ymm\u00e4rryksell\u00e4 johtamiseen ja n\u00e4ytt\u00f6perusteisuudesta pysyv\u00e4n er\u00e4varmuuden ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden aikaan? Vastaus on paradoksaalisesti kyll\u00e4 ja ei – samaan aikaan.<\/p>\n
Koronapandemia on ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla tuonut tiedeneuvonannon osaksi arkip\u00e4iv\u00e4n journalismia. Toimittajien ja lukijoiden ymm\u00e4rrys tieteellisist\u00e4 termeist\u00e4 kuten tartuttavuusluku, supertartuttaja, RNA ja laumasuoja on kriisin aikana kasvanut huimasti. Samoin yhteiskuntatieteen erikoissanasto hybridistrategioineen on livahtanut osaksi hallitusten normaalia viestint\u00e4\u00e4. Onko meid\u00e4n systeeminen ymm\u00e4rryksemme kasvanut samassa suhteessa. V\u00e4it\u00e4mme, ett\u00e4 ei ole.<\/p>\n
Systeemiseen ymm\u00e4rrykseen liittyy vahvasti edell\u00e4 kuvattu keskin\u00e4isriippuvuuden ajatus. Ilmi\u00f6t takertuvat ja liimautuvat toisiinsa kuin eriv\u00e4riset muovailuvahap\u00f6tk\u00f6t. Niit\u00e4 ei hetken muovaamisen j\u00e4lkeen voi en\u00e4\u00e4 palauttaa alkuper\u00e4iseen muotoonsa – t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa v\u00e4reihins\u00e4. Se kuinka ilmi\u00f6t takertuvat toisiinsa, ilmaantuu emergentisti siin\u00e4 vaiheessa, kun ne konkreettisesti kohtaavat eli ovat vuorovaikutuksessa. N\u00e4in asioita ei voi synnytt\u00e4\u00e4 vain lineaarisesti suunnittelun avulla (vrt. suoraviivaiset valmiusstrategiat). Niit\u00e4 voi korkeintaan tuupata eteenp\u00e4in ja ne kehittyv\u00e4t ihmisten, ilmi\u00f6iden ja j\u00e4rjestelmien vuorovaikutuksen kautta suuntaan, joka yleens\u00e4 tulee kaikille – my\u00f6s asiantuntijoille – suurena yll\u00e4tyksen\u00e4. Miten t\u00e4ss\u00e4 nyt n\u00e4in k\u00e4vik\u00e4\u00e4n – kysyt\u00e4\u00e4n my\u00f6hemmin. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa koronakriisin hoidon tai j\u00e4lkihoidon n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n
Viel\u00e4 ei ole oikea aika tehd\u00e4 lopullista arviota koronakriisin hallinnan onnistumisista ja ep\u00e4onnistumisista. Kriisi on kuitenkin jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa paljastanut j\u00e4hmeiden j\u00e4rjestelmien valuvikoja kuten tiedonkulun ongelmat eri hallinnonalojen v\u00e4lill\u00e4, riitt\u00e4vien varmistusmekanismien puuttumisen julkisissa hankinnoissa tai kiireellisten rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6sten puutteelliset vaikuttavuusarvioinnit.<\/p>\n
Toisaalta poikkeusaika pakottanut j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 muuttumaan. Se on kasvattanut hallituksen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky\u00e4, lis\u00e4nnyt asiantuntijatiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja tuonut poliittiseen retoriikkaan avoimuutta suhteessa tehtyihin virheisiin. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 kuinka pysyv\u00e4st\u00e4 muutoksesta on kyse. Asioiden ja ilmi\u00f6iden kohdalle syntyy kuitenkin polkuriippuvuutta: t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ratkaisut muovaavat huomisen toimintaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muun muassa siin\u00e4, ett\u00e4 ennen kriisi\u00e4 syntynyt resilienssi eli yhteiskunnan kyvyn ottaa vastaan kriisi ja selviyty\u00e4 siit\u00e4 on osoittanut voimansa poikkeustilanteessa. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa Suomea ja ennen kaikkea laajasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4 kaikkia suomalaisia voidaan onnitella. T\u00e4t\u00e4 voittoa on syyt\u00e4 juhlia torilla – ehk\u00e4 kuitenkin alkajaisiksi virtuaalisella sellaisella.<\/p>\n
<\/p>\n
HTT Juha Lindell<\/strong><\/p>\n VTT Petri Uusikyl\u00e4<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Kirjoittajat ovat tutkijoina Vaasan yliopiston<\/p>\n kompleksisuustutkimuksen ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Koronapandemia on ravistellut koko ihmiskuntaa. Se on kylv\u00e4nyt kuolemaa, t\u00e4ytt\u00e4nyt sairaaloita, lamaannuttanut kansainv\u00e4lisen kaupan ja talouden sek\u00e4 erist\u00e4nyt ihmiset koteihinsa. Mik\u00e4\u00e4n muu kriisi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ei ole saanut aikaan n\u00e4in kokonaisvaltaista ja ihmisten arkea koskettelevaa vaikutusta. Toisaalta se on kannustanut my\u00f6s j\u00e4rjestelmien systeemisten valuvikojen pohdintaan. Korona on mikrobiologisena ilmi\u00f6n\u00e4 sangen yksikertainen ja ennustettava mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":96,"featured_media":6,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-3","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"