Vuosi sitten Vaasan yliopiston Johtoajatus-blogissa kirjoitin yksityisest\u00e4 ja julkisesta sektorista ty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Silloin olin keltanokka julkisella sektorilla ty\u00f6skennelty\u00e4ni puoli vuotta yliopistomaailmassa yli 20 vuoden yksityissektorivuoden j\u00e4lkeen. Blogissani v\u00e4itin, ett\u00e4 yksityinen ja julkinen sektori eiv\u00e4t voi olla kolikon kaksi puolta, sill\u00e4 kummallakin sektorilla tuloksen tekev\u00e4t ihmiset. Se, kuinka merkitykselliseksi he kokevat ty\u00f6ns\u00e4, miten heid\u00e4t saadaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n parastaan niin yksik\u00f6in\u00e4 kuin tiimin j\u00e4senin\u00e4, ei ole kiinni sektorista. Olenko edelleen samaa mielt\u00e4? Voiko julkisen sektorin henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 johtaa samoja johtamisoppeja k\u00e4ytt\u00e4en kuin yksityisell\u00e4 sektorilla?<\/p>\n
\u201dMe professorit emme ole tottuneet olemaan johdettavia. Me professorit emme kaipaa johtamista. On hienoa, ett\u00e4 kuuntelet meit\u00e4 ja viet asioitamme eteenp\u00e4in. Tiedonkulku ja yhdess\u00e4 tekeminen ovat menneet kaudellasi kovasti eteenp\u00e4in.\u201d<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kommentit tulevat mieleeni esimerkkein\u00e4 akateemisten ihmisten johtamisesta. Sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 ja positiivista palautetta. Onko se hyv\u00e4 vai huono? Mielest\u00e4ni se on parasta, mit\u00e4 esimies voi toivoa. Jos palaute olisi vain negatiivista, silloin minun kannattaisi katsoa tiukasti peiliin. Jos palaute olisi vain positiivista, se ei olisi t\u00e4ysin rehellist\u00e4. Jotta asiat kehittyv\u00e4t, tarvitaan niin eri\u00e4vi\u00e4 mielipiteit\u00e4 kuin mukaan heitt\u00e4ytymist\u00e4. Niin se on kummallakin sektorilla \u2013 julkisella kuin yksityisell\u00e4.<\/p>\n
Miten johdetaan akateemista huippuasiantuntijaa, jolla on asiantuntemuksensa lis\u00e4ksi akateeminen vapaus ja vuosity\u00f6aika viikoittaisen tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4n sijaan? T\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on niin koko organisaation kuin yksil\u00f6n \u201dselke\u00e4t s\u00e4velet\u201d.<\/p>\n
Yksityissektorin tapaan yliopiston toimintaa ohjaa strategia, sen sis\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t missio, visio, arvot ja strategiset valinnat. N\u00e4m\u00e4 antavat perustan, mit\u00e4 varten olemme olemassa ja mihin pyrimme. Ne ohjaavat niin johtoa, esimiehi\u00e4, asiantuntijoita kuin koko henkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Niihin voin esimiehen\u00e4 nojata, kun johdan akateemista huippuasiantuntijaa. Voin tehd\u00e4 my\u00f6s paljon muuta: varmistan tiedon kulun ja arjen sujumisen, kuuntelen ja v\u00e4lit\u00e4n, luon kehittymismahdollisuuksia, annan palautetta ja sparrausta. Samoihin asioihin pystyin nojaamaan my\u00f6s yksityisell\u00e4 sektorilla. Erot johtamisessa sektoreiden v\u00e4lill\u00e4 ovat raikkaita vivahteita \u2013 ja tarpeellisia sellaisia.<\/p>\n
N\u00e4in p\u00e4\u00e4si\u00e4isen aikaan mieleeni tulee paimen-sana. Henkil\u00f6st\u00f6n itseohjautuvuus on nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taito. Mutta tarvitsemme my\u00f6s paimentamista sanan positiivisessa merkityksess\u00e4. Se on suunnan n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, kaikkien mukaan ottamista, jokaisesta yksil\u00f6st\u00e4 v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. Sit\u00e4 on johtaminen.<\/p>\n
Helin\u00e4 Saarela<\/strong>
\nKirjoittaja on Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen yksik\u00f6n dekaani<\/p>\n