{"id":360,"date":"2020-05-18T13:07:43","date_gmt":"2020-05-18T10:07:43","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/?p=360"},"modified":"2020-05-18T13:07:43","modified_gmt":"2020-05-18T10:07:43","slug":"kuinka-yhteiskunta-muuttaa-koronaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2020\/05\/18\/kuinka-yhteiskunta-muuttaa-koronaa\/","title":{"rendered":"Kuinka yhteiskunta muuttaa koronaa?"},"content":{"rendered":"<p>Ylen aamussa oli t\u00e4n\u00e4 aamuna keskustelu otsikolla \u201dkuinka korona muuttaa yhteiskuntaa\u201d. En katsonut, sill\u00e4 tv ei mahdu aamurutiineihini. Otsikko pys\u00e4ytti silti miettim\u00e4\u00e4n. Ilman muuta korona muuttaa yhteiskuntaa tavoilla, joiden ennakoiminen on vaikeaa. Sill\u00e4 on suoria, ja hyvinkin ep\u00e4suoria vaikutuksia siihen miten me jatkossa el\u00e4mme ja toimimme. Min\u00e4kin olen tutkijana l\u00f6yt\u00e4nyt tutkittavaa, joka liittyy koronan ja yhteiskunnan kohtaamiseen. Siit\u00e4 enemm\u00e4n joskus my\u00f6hemmin.<\/p>\n<p>Mietit\u00e4\u00e4n nyt sit\u00e4 miksi t\u00e4ss\u00e4 blogissa otsikko on laitettu toisinp\u00e4in. <a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/kompleksisuus\/2020\/05\/07\/koronan-hoidossa-etsitaan-yksinkertaisia-ratkaisuja-kompleksiseen-ongelmaan\/\">Koronan hoidossa etsit\u00e4\u00e4n yksinkertaisia ratkaisuja kompleksiseen ongelmaan<\/a> toteavat kollegat Juha Lindell ja Petri Uusikyl\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessaan. Olen samaa mielt\u00e4, mutta l\u00e4hestyn asiaa jossain m\u00e4\u00e4rin toiselta kulmalta. Minun n\u00e4kemykseni perustana on autopoieettinen systeemiteoria, josta ajattelin jossain vaiheessa v\u00e4it\u00f6skirjani kirjoittavan.\u00a0 Siin\u00e4kin on kyse kompleksista systeemeist\u00e4, joten voitte halutessanne suhtautua tuohon v\u00e4itteeseeni toiselta kulmalta l\u00e4hestymisest\u00e4 kriittisesti. Etenin aikanaan Maturanan ja Varelan autopoiesis-idean lanseeranneista teksteist\u00e4 mm. Gareth Morganin ja Bob Jessopin kautta Niklas Luhmannin teksteihin. Sit\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjaa ei tullut, mutta tavallaan se matka jatkuu edelleen. Minulla on edelleen mm. tapa k\u00e4\u00e4nnell\u00e4 (tutkimus)kysymyksi\u00e4 toisinp\u00e4in.<\/p>\n<p>Autopoieettinen systeemiteoria n\u00e4et tulkitsee kysymyksen systeemin ja sen ymp\u00e4rist\u00f6n suhteesta toisin kuin yleens\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Yleens\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 on jotain systeemin ulkopuolella olevaa, joka pakottaa systeemin muuttumaan. Kun asetetaan otsikko \u201dkuinka korona muuttaa yhteiskuntaa\u201d, korona on jotain yhteiskunnan ulkopuolista, joka yhteiskunnan on jotenkin kuitenkin otettava huomioon, ja muututtava sen takia. Muutoksen suunta on selv\u00e4sti ulkoa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Juuri t\u00e4st\u00e4 autopoieettinen systeemiteoria on eri mielt\u00e4. Se l\u00e4htee systeemist\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Maturanan ja Varelan varhaisessa paperissa pohdittiin sammakon kognitiota. Sammakko voi (systeemin\u00e4) reagoida vain sellaisiin ulkopuolisiin \u00e4rsykkeisiin, jonka sen aivot voivat k\u00e4sitell\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in sammakon olennaiseksi ymp\u00e4rist\u00f6ksi m\u00e4\u00e4rittyy vain se osa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, jonka sammakko kykenee itselleen merkitykselliseksi muuntamaan. Siihen sammakko reagoi. Koska t\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4rittyy systeemiss\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, sammakossa siis, kyse ei ole oikeastaan ulkoiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n reagoimisesta, vaan systeemiss\u00e4 sis\u00e4isesti m\u00e4\u00e4rittyneeseen ulkoiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n reagoimisesta.<\/p>\n<p>Gareth Morgan otti t\u00e4h\u00e4n selvimmin kantaa v\u00e4itt\u00e4ess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 systeemein\u00e4 organisaatiot pit\u00e4v\u00e4t itse yll\u00e4 kuvaa tai mallia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, johon ne reagoivat. Otetaan siit\u00e4 kiinni. Korona on jotain yhteiskunnan (systeemin) ulkopuolista, johon se reagoi samalla tavalla kuin sammakko ulkoisiin \u00e4rsykkeisiin, sis\u00e4isen rakenteensa ehdoilla. Jos yhteiskunta ei kykene tekem\u00e4\u00e4n koronaa, ja kaikkea siihen liittyv\u00e4\u00e4, sellaiseksi ongelmaksi, jonka se ongelmana tiedostaa, ja kuvittelee pystyv\u00e4ns\u00e4 jonkinasteisesti ratkaisemaan, se j\u00e4\u00e4 kohinaksi, johon yhteiskunta ei systeemin\u00e4 reagoi. Siksi on kysytt\u00e4v\u00e4, tai ainakin voidaan kysy\u00e4, miten yhteiskunta muuttaa koronaa tehd\u00e4kseen siit\u00e4 sellaisen ongelman\/ongelmavyyhdin, johon se voi reagoida?<\/p>\n<p>Olen alkanut mietti\u00e4, ett\u00e4 josko olisi niin, ett\u00e4 yksinkertaisilla ratkaisuilla kompleksisiin ongelmiin on oma funktionsa? Ne eiv\u00e4t ehk\u00e4 ratkaise ongelmia erityisen hyvin, mutta ne yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t systeemej\u00e4, joilla on tarve reagoida jotenkin ulkopuoliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Jos kognitiota vastaava elementti systeemiss\u00e4 kehittyy paremmaksi, yksinkertaiset ratkaisut voisivat jatkossa mahdollisesti olla v\u00e4hemm\u00e4n yksinkertaisia. Siit\u00e4 voidaan keskustella, voivatko ne koskaan ottaa kompleksisuuden t\u00e4ydellisesti huomioon? Ashbyn laki, jota mm.\u00a0 <a href=\"https:\/\/tietokayttoon.fi\/ajankohtaista\/blogi\/-\/blogs\/tiedeneuvonannon-ja-hyvan-hallinnan-koronakestavyydesta\">Petri Uusikyl\u00e4, Kaisa L\u00e4hteenm\u00e4ki-Smith ja Harri Jalonen<\/a> pohtivat osana yhteiskuntien ennakoivaa hallintaa, on hyv\u00e4, mutta samalla \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea mittatikku sille mit\u00e4 tarvitaan kompleksisten ongelmien \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ehkei systeemien kompleksisuus koskaan riit\u00e4 vastaamaan ymp\u00e4rist\u00f6n kompleksisuuteen riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla?<\/p>\n<p>Korona luo tutkimusmahdollisuuksia terveyden ja l\u00e4\u00e4ketieteen tutkijoiden ohella my\u00f6s meille yhteiskuntatieteilij\u00f6ille. Saamme omat mallimme ja teoriamme hyv\u00e4\u00e4n testiin, ja jos hyvin k\u00e4y, ymm\u00e4rr\u00e4mme yhteiskunnan toimintaa ja hallintaa sen osana aikaisempaa paremmin. V\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin saamme tilaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin sit\u00e4 mit\u00e4 emme viel\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4. Sekin olisi hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta tulevalle tutkimukselle. Varsinkin sellaiselle, joka yritt\u00e4\u00e4 kyseenalaistaa vakiintuneiden n\u00e4kemysten heikkouksia ja itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4 esimerkiksi kompleksisuusajattelun tai autopoieettisen systeemiteorian tarjoamin tavoin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ylen aamussa oli t\u00e4n\u00e4 aamuna keskustelu otsikolla \u201dkuinka korona muuttaa yhteiskuntaa\u201d. En katsonut, sill\u00e4 tv ei mahdu aamurutiineihini. Otsikko pys\u00e4ytti silti miettim\u00e4\u00e4n. Ilman muuta korona muuttaa yhteiskuntaa tavoilla, joiden ennakoiminen on vaikeaa. Sill\u00e4 on suoria, ja hyvinkin ep\u00e4suoria vaikutuksia siihen miten me jatkossa el\u00e4mme ja toimimme. Min\u00e4kin olen tutkijana l\u00f6yt\u00e4nyt tutkittavaa, joka liittyy koronan ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":364,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-360","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2020\/05\/18\/kuinka-yhteiskunta-muuttaa-koronaa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2020-05-18T13:07:43+03:00\">18.05.2020<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2020\/05\/18\/kuinka-yhteiskunta-muuttaa-koronaa\/\"><img width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/66\/2020\/05\/selma2-1-640x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" srcset=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/66\/2020\/05\/selma2-1-640x360.jpg 640w, https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/66\/2020\/05\/selma2-1-320x180.jpg 320w\" sizes=\"(max-width: 640px) 100vw, 640px\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=360"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":362,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/360\/revisions\/362"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media\/364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}