{"id":240,"date":"2015-04-24T12:36:46","date_gmt":"2015-04-24T09:36:46","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e4ea656c98c072ea6511e4be6571b739bf7dff7dff"},"modified":"2020-02-28T08:32:57","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:57","slug":"new-public-management","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2015\/04\/24\/new-public-management\/","title":{"rendered":"New Public Management"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija jatkaa kollega Katajam\u00e4en blogin innoittamana teemasta, jota on tutkinut 1990-luvulta saakka.<\/div>\n<p>Ei ole erityisen mielek\u00e4st\u00e4 puhua sellaisesta \u201duutena\u201d, josta joku oli l\u00f6yt\u00e4nyt merkkej\u00e4 jo 1970-luvun alussa Iso-Britanniassa istuneen Edward Heathin hallituksen ohjelmasta. New Public Managementille (NPM) nyt vain j\u00e4i t\u00e4llainen aikasidonnainen nimi kannettavakseen. Eurooppaan NPM:n synnytti varsinaisesti Heathia konservatiivipuolueen johtajana seurannut Margaret Thatcher, joka toimi p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 vuodesta 1979 vuoteen 1990.<\/p>\n<p>NPM oli anglosaksinen idea. Euroopassa Thatcherin ohella John Majorin hallituksen ohjelma oli NPM-ohjelma. David Cameronin hallitusta on luonnehdittu \u201duusthatcherismiksi\u201d, joten NPM ei ole alkul\u00e4hteill\u00e4\u00e4n edelleenk\u00e4\u00e4n ohi. USA:ssa merkitt\u00e4vint\u00e4 oli Reaganin hallintokausi, mutta viel\u00e4 Clintonin hallinnon aikana Al Gore oli aktiivinen hallinnon uudistaja NPM-tyyppisell\u00e4 agendalla. Kanadassa NPM-ideoita hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 uudistuksia johti n\u00e4kyvimmin p\u00e4\u00e4ministeri Mulroney, Australiassa p\u00e4\u00e4ministerit Hawke ja Keating ja Uudessa Seelannissa p\u00e4\u00e4ministeri Lange. Nimekk\u00e4imm\u00e4t NPM-tutkijat ovat useimmiten my\u00f6s anglosaksista maista kotoisin. Heill\u00e4 on nyt vankka kansainv\u00e4linen maine, mutta sen alkupisteen\u00e4 oli oman maan tapahtumien kuvaaminen omalla kielell\u00e4.<\/p>\n<p>NPM on sateenvarjo monenlaisille ajatuksille. Yhteist\u00e4 eri maille on olleet hallinnon uudistukset, joissa korostuivat tehokkuuden ja taloudellisuuden korostaminen, julkisjohtajien suurempi taloudellinen ja toiminnallinen autonomia ja vastuu, suurten organisaatioiden pilkkominen tulosyksik\u00f6ksi sek\u00e4 erilaiset tilaamisen ja tuottamisen erottamiseen perustuvat j\u00e4rjestelyt, joilla saatiin aikaan mahdollisuus liiketoimintaan tai sen mallien hy\u00f6dynt\u00e4miseen sis\u00e4isesti. Ajankohtainen Solidium-tapaus, vaikkei kyse olekaan julkisesta organisaatiosta, osoittaa my\u00f6s NPM:n yhden ongelmapaikan. Johtajan on oltava autonominen niin, ett\u00e4 luottamus johtavaan poliitikkoon s\u00e4ilyy. Maailmalta l\u00f6ytyy vaikka kuinka paljon julkisjohtajia, jotka ovat saaneet hyv\u00e4st\u00e4 tuloksesta huolimatta v\u00e4isty\u00e4 luottamispulan takia. Julkisessa johtamisessa politiikasta kun ei p\u00e4\u00e4se mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Suomessa NPM on valtavirtaa julkisessa toiminnassa. Se ei selit\u00e4 kaikkea, mutta aika paljon kuitenkin. Siin\u00e4 kun Thatcherill\u00e4 oli ideologisperustainen julkisen toiminnan kritiikki l\u00e4ht\u00f6kohtanaan, Suomessa NPM valittiin pragmaattisin perustein. 1990-luvun alun syv\u00e4 lama tuhosi kasvuhakuisen hyvinvointivaltion julkisen toiminnan taloudellisen perustan ja avasi ovet uudistuksille. 1990-luvulla kaikki kanavat tyrkyttiv\u00e4t NPM-ideoita uudistusten l\u00e4ht\u00f6kohdaksi, joten ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 niihin Suomessakin tartuttiin. Suuremmalla innolla niihin tarttuivat oikeastaan vain entiset sosialistivaltiot, joilla oli meit\u00e4kin suurempi tarve tehd\u00e4 pes\u00e4ero aikaisempiin malleihinsa. NPM:lle tyypilliseen tapaan suomalainenkin NPM on yhdistelm\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 ideoita sovitettuna ratkaisuiksi kansallisiin ongelmakysymyksiin. Siksip\u00e4 se ei vaikutteistaan huolimatta seuraa kenenk\u00e4\u00e4n muun NPM-vetoista mallia. Meid\u00e4n on siksi teht\u00e4v\u00e4 siit\u00e4 kansallinen tutkimusohjelma.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija jatkaa kollega Katajam\u00e4en blogin innoittamana teemasta, jota on tutkinut 1990-luvulta saakka. Ei ole erityisen mielek\u00e4st\u00e4 puhua sellaisesta \u201duutena\u201d, josta joku oli l\u00f6yt\u00e4nyt merkkej\u00e4 jo 1970-luvun alussa Iso-Britanniassa istuneen Edward Heathin hallituksen ohjelmasta. New Public Managementille (NPM) nyt vain j\u00e4i t\u00e4llainen aikasidonnainen nimi kannettavakseen. Eurooppaan NPM:n synnytti varsinaisesti Heathia konservatiivipuolueen johtajana seurannut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-240","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2015\/04\/24\/new-public-management\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2015-04-24T12:36:46+03:00\">24.04.2015<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":327,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions\/327"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}