{"id":238,"date":"2015-06-09T13:37:56","date_gmt":"2015-06-09T10:37:56","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e50e93972e5d720e9311e59856e3355eacc03fc03f"},"modified":"2020-02-28T08:32:45","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:45","slug":"rationaalisuus-ja-ei-rationaalisuus-yliopiston-paatoksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2015\/06\/09\/rationaalisuus-ja-ei-rationaalisuus-yliopiston-paatoksissa\/","title":{"rendered":"Rationaalisuus ja ei-rationaalisuus yliopiston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija haluaa muistuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotutkimuksen klassikosta nykytilanteemme selkeytt\u00e4misess\u00e4.<\/div>\n<p>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon rationaalisuuden malleja kritisoivan tutkimuksen klassikko on Cohenin, Marchin ja Olsenin (1972) artikkeli, \u201dA Carbage Can Model of Organizational Choice\u201d, joka kuvaa sit\u00e4 miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tapahtuu organisoituneessa anarkiassa. Artikkelissa esitelty\u00e4 mallia voi pit\u00e4\u00e4 mahdollisena selityksen\u00e4 sille miksi rationaalinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ep\u00e4onnistuu organisaatioissa. Voi sen ottaa my\u00f6s raadollisempana tai \u201drealistisempana\u201d kuvauksena siit\u00e4 mit\u00e4 varsinaisesti tapahtuu p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4. Joka tapauksessa organisoitunut anarkia on \u201danarkiaa\u201d suhteessa \u201dj\u00e4rjestykseen\u201d, jonka rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon mallit olettavat analyyttiseksi perustakseen.<\/p>\n<p>Rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon mallit l\u00e4htev\u00e4t siit\u00e4, ett\u00e4 missioina, arvoina ja strategioina ilmenev\u00e4t preferenssit ohjaavat organisaatioiden toimintaa. Organisoituneet anarkiat taas pikemmin l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t preferenssej\u00e4 toimintansa kautta kuin suuntautuvat toiminnassaan preferenssiens\u00e4 mukaisesti. Organisoituneissa anarkioissa yritykselle ja erehdykselle perustuva toimintapa on usein ainut mahdollinen, koska niiden menetelmist\u00e4 ja malleista ei ole sen suurempaa varmuutta kuin preferensseist\u00e4k\u00e4\u00e4n. Ne eiv\u00e4t siksi voi optimoida keinojaan suhteessa tavoitteisiinsa, niin kuin rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon mallissa oletetaan.<\/p>\n<p>Rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon malleissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t ajatellaan yhten\u00e4isen\u00e4 kokonaisuutena. \u00c4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dkone\u201d, johon sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n tarvittava informaatio, jonka se sitten punnitsee ja suoltaa ulos j\u00e4rkevimm\u00e4n mahdollisen ratkaisun. Organisoituneissa anarkioissa sen sijaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon osallistuvien ajatellaan tulevan ja menev\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteista toiseen omien agendojensa johdattamina. Kokoonpanolla, joka ei ole koskaan ihan vakio, on siksi suuri merkitys sille mihin p\u00e4in tuuli milloinkin puhaltaa. Asioita my\u00f6s vatvotaan eri elimiss\u00e4 rinnakkain ja per\u00e4kk\u00e4in, joten ongelma realisoituu kaikilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tasoilla.<\/p>\n<p>Tutkijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mallistaan termi\u00e4 \u201droskap\u00f6ntt\u00f6malli\u201d siksi, ett\u00e4 vasta kun sopiva kombinaatio ongelmia, ratkaisuja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 myll\u00e4ytyy ik\u00e4\u00e4n kuin p\u00f6nt\u00f6ss\u00e4 kohdalleen, organisoituneen anarkian valinnat tulevat mahdolliseksi. T\u00e4ll\u00e4 tavalla se toki t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon minimivaatimukset, mutta on kaukana rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ideaaleista. Cohen, March ja Olsen k\u00e4yttiv\u00e4t yliopiston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa mallinaan. Voidaankin kysy\u00e4 milt\u00e4 Vaasan yliopiston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201droskap\u00f6ntt\u00f6mallin\u201d kautta katsoen?<\/p>\n<p>Ainakin yliopistossamme liiketoimintaorientaatiosta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 organisoituneen anarkian piirteit\u00e4 varsin selv\u00e4sti. Sill\u00e4 on ollut v\u00e4li\u00e4 ket\u00e4 keskusteluun kulloinkin osallistuu, ja miss\u00e4 rooleissaan. Kyse n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s olevan aika pitk\u00e4lle preferenssien etsimisest\u00e4. Sit\u00e4p\u00e4 se joukkoistaminen taitaa muutenkin olla, ja siksi se on ep\u00e4varmuuteen ja -selvyyteen sopiva etenemistapa. Eip\u00e4 meill\u00e4 taida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olla varmuutta siit\u00e4 onko liiketoimintaorientoituminen itsess\u00e4\u00e4n tavoite vai keino, jolla yliopiston tavoitteisiin pyrit\u00e4\u00e4n? Se on mahdollisesti molempia. Ehkeiv\u00e4t tavoitteet ja keinot, tai ongelmat ja ratkaisut, ole t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n kysymyksess\u00e4 erotettavissa edes analyyttisesti eri kysymyksikseen? Ehk\u00e4 ne eiv\u00e4t ole muutenkaan, ainakaan niin usein kuin luulemme?<\/p>\n<p>Valitsemmepa liiketoimintaorientoitumisen osalta lopulta mit\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4, se ei t\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsoen mene rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomallin mukaisesti. Siit\u00e4 ei pid\u00e4 olla pahoillaan, sill\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 katsoen ei organisaatioiden maailmassa ole sellaista \u201dj\u00e4rjestyst\u00e4\u201d muutenkaan mit\u00e4 rationaalisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon mallit toimiakseen edellytt\u00e4isiv\u00e4t. Cohenin, Marchin ja Olsenin viitoittamalla tiell\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko aukeaa yleisemminkin rationaalisista malleista poikkeavalla tavalla.\u00a0 Maailma ei todenn\u00e4k\u00f6isesti taivu vaikkapa prosessikaavioiksi muuten kuin olettamalla \u201dj\u00e4rjestyst\u00e4\u201d sinnekin miss\u00e4 sit\u00e4 ei saata sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olla.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija haluaa muistuttaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotutkimuksen klassikosta nykytilanteemme selkeytt\u00e4misess\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon rationaalisuuden malleja kritisoivan tutkimuksen klassikko on Cohenin, Marchin ja Olsenin (1972) artikkeli, \u201dA Carbage Can Model of Organizational Choice\u201d, joka kuvaa sit\u00e4 miten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tapahtuu organisoituneessa anarkiassa. Artikkelissa esitelty\u00e4 mallia voi pit\u00e4\u00e4 mahdollisena selityksen\u00e4 sille miksi rationaalinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ep\u00e4onnistuu organisaatioissa. Voi sen ottaa my\u00f6s [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-238","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2015\/06\/09\/rationaalisuus-ja-ei-rationaalisuus-yliopiston-paatoksissa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2015-06-09T13:37:56+03:00\">09.06.2015<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=238"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":325,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions\/325"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}