{"id":230,"date":"2015-12-14T12:35:53","date_gmt":"2015-12-14T10:35:53","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e5a24e73b96126a24e11e5ab19a7fce71de03be03b"},"modified":"2020-02-28T08:32:45","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:45","slug":"ekonit-ja-ihmiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2015\/12\/14\/ekonit-ja-ihmiset\/","title":{"rendered":"Ekonit ja ihmiset"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija k\u00e4v\u00e4isee k\u00e4ytt\u00e4ytymistaloustieteess\u00e4.<\/div>\n<p>Thaler ja Sunstein julkaisivat vuonna 2008 runsaasti huomioidun kirjan \u201dNudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness\u201d. Yksi t\u00e4h\u00e4n kirjaan johtaneen prosessin hienoimmista oivalluksista on erottaa toisistaan \u201dekonit\u201d ja \u201dihmiset\u201d. Ekoni on omaa etuaan ajava rationaalinen yksil\u00f6, jolla taloustieteess\u00e4 ainakin perinteisesti operoitiin. Ihminen taas on ihminen kaikkine inhimillisine ominaisuuksineen, heikkouksineen, piintymineen ja vaikkapa hyveineen. N\u00e4iden inhimillisten ominaisuuksien takia ihminen ei ole rationaalinen kuin ekoni. Ihminen ei pyri maksimoimaan etuansa, eik\u00e4 h\u00e4nen toimintaansa voi siksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 siit\u00e4 oletuksesta k\u00e4sin.<\/p>\n<p>Kukaan ihminen ei ole ekoni, vaikka ihmisin\u00e4 olemme erilaisia. Kun yhteiskunta tai ty\u00f6nantaja haluaa ohjata vaikutuspiiriss\u00e4\u00e4n olevia ihmisi\u00e4, kannattaa heitt\u00e4\u00e4 romukoppaan oman edun maksimointina ilmenev\u00e4\u00e4n rationaalisuuteen perustuvat ohjauskeinot. Ne eiv\u00e4t toimi, koska niiden pohjana on v\u00e4\u00e4r\u00e4 diagnoosi siit\u00e4 kuinka ihminen ihmisen\u00e4 toimii. Luulenpa, ett\u00e4 t\u00e4llaisia romutusvalmiita ohjauskeinoja on silti aika tavalla. Vaikkeivat ihmiset ekoneja olisikaan, heit\u00e4 voi toki ohjata. Ohjauksen pohjaksi tarvitaan kuitenkin realistisempi k\u00e4sitys siit\u00e4 mik\u00e4 ihmiset saa erilaisia asioita tekem\u00e4\u00e4n. Thalerin ja Sunsteinin kirjassaan lanseeraama positiivinen tuuppaaminen (engl. nudge) on mahdollinen ratkaisu asiaan. Lyhyesti todeten se tarkoittaa sellaista ohjaustapaa, joka l\u00e4htee liikkeelle ihmisten inhimillisist\u00e4 ominaisuuksista, siis siit\u00e4 ett\u00e4 olemme kaikkea muuta kuin rationaalisia perusluonteeltamme. Ohjaus l\u00e4htee t\u00e4ll\u00f6in siksi vaikkapa siit\u00e4, ett\u00e4 emme pyri maksimoimaan etuamme, vaan on usein todistettu tappioiden v\u00e4ltt\u00e4misen olevan meille tyypillisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Annanpa esimerkin, jolla ero ekonin ja ihmisen v\u00e4lill\u00e4 tulee v\u00e4h\u00e4n konkreettisemmaksi. Yliopisto kohtasi ongelman kun edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva palkkausj\u00e4rjestelm\u00e4 lanseerattiin aikanaan. Ainakin ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella k\u00e4vi niin, ett\u00e4 vaikka palkat nousivat aika yleisesti, samalla tyytym\u00e4tt\u00f6myys palkkaan my\u00f6s oli my\u00f6s varsin yleist\u00e4. Raha toki ilahdutti niit\u00e4 joiden palkka nousi, mutta sen mukana tuli kuvaus ty\u00f6st\u00e4, jonka monet kokivat vaatimattomaksi siihen n\u00e4hden mihin kaikkeen heid\u00e4n t\u00e4ytyy ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n kyet\u00e4. T\u00e4m\u00e4 latistava kuvaus tuli siksi, ett\u00e4 koko totuuden ty\u00f6nkuvista kirjoittamalla olisi joutunut monille maksamaan enemm\u00e4n kuin silloin(kaan) oli varaa. Ekonille t\u00e4llaisella latistavalla kuvauksella ei olisi ollut mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, koska hy\u00f6ty ilmiselv\u00e4sti lis\u00e4\u00e4ntyi palkan noustessa. Ihmiselle oli, koska h\u00e4n ei arvioi prim\u00e4\u00e4risti hy\u00f6ty\u00e4, vaan perustaa k\u00e4sityksens\u00e4 muihin asioihin. Ylpeys on niist\u00e4 yksi. Aika keskeinen osa inhimillisyytt\u00e4mme muuten onkin.<\/p>\n<p>Positiivinen tuuppaaminen onnistuu ohjaustapana vaikkapa silloin kun ylpeysolettama otetaan sen keski\u00f6\u00f6n ja ohjataan sen mukaisesti. Silloinkin ainakin yhteiskunnan suorittamaan ohjausta voi syytt\u00e4\u00e4 paternalismista. Erityisesti amerikkalaisessa keskustelussa on n\u00e4in p\u00e4\u00e4ssyt positiivisen tuuppaamisenkin \u00e4\u00e4rell\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Ohjaustarve toki heijastaa sit\u00e4, ett\u00e4 joku on sinua paremmin tiet\u00e4vin\u00e4\u00e4n mik\u00e4 on sinulle hyv\u00e4ksi. Me suomalaiset olemme niin tottuneet \u201dbyroslaviaamme\u201d, ettei tuollainen h\u00e4iritse en\u00e4\u00e4 juuri ket\u00e4\u00e4n. Monille minun tapaani riitt\u00e4isi se, ett\u00e4 ohjaus olisi edes jotenkin fiksumpaa. Siin\u00e4 hyv\u00e4 ensimm\u00e4inen askel olisi lakata kohtelemasta meit\u00e4 ekoneina.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija k\u00e4v\u00e4isee k\u00e4ytt\u00e4ytymistaloustieteess\u00e4. Thaler ja Sunstein julkaisivat vuonna 2008 runsaasti huomioidun kirjan \u201dNudge: Improving Decisions about Health, Wealth, and Happiness\u201d. Yksi t\u00e4h\u00e4n kirjaan johtaneen prosessin hienoimmista oivalluksista on erottaa toisistaan \u201dekonit\u201d ja \u201dihmiset\u201d. Ekoni on omaa etuaan ajava rationaalinen yksil\u00f6, jolla taloustieteess\u00e4 ainakin perinteisesti operoitiin. Ihminen taas on ihminen kaikkine inhimillisine ominaisuuksineen, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-230","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2015\/12\/14\/ekonit-ja-ihmiset\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2015-12-14T12:35:53+02:00\">14.12.2015<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":317,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions\/317"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}