{"id":219,"date":"2016-12-16T13:23:30","date_gmt":"2016-12-16T11:23:30","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6c382128de6aac38211e686f5c5742b484d0f4d0f"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"organisaatiososialistit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2016\/12\/16\/organisaatiososialistit\/","title":{"rendered":"\u201dOrganisaatiososialistit\u201d"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija irrottelee F.A. Hayekin hengess\u00e4, mutta toisessa kontekstissa.<\/div>\n

Osana kirjansa Kohtalokas ylimieli (Art House 1998) purevaa sosialismikritiikki\u00e4, Friedrich Hayek tekee huomion, ett\u00e4 monet intellektuaalit ovat my\u00f6s sosialisteja. Syy t\u00e4h\u00e4n aukeaa seuraavasta sitaatista. \u201dEnsih\u00e4mm\u00e4stys siit\u00e4 havainnosta, ett\u00e4 \u00e4lykk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on taipumus olla sosialisteja v\u00e4henee kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4lykk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on luonnollisesti taipumus yliarvostaa \u00e4lykkyytt\u00e4 ja olettaa, ett\u00e4 sivilisaatiomme tarjoamien etujen ja mahdollisuuksien syy on tietoinen suunnittelu pikemmin kuin perinteisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattaminen. He olettavat, ett\u00e4 voimme poistaa j\u00e4ljell\u00e4 olevat ep\u00e4toivottavat piirteet entist\u00e4kin \u00e4lykk\u00e4\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 harkinnalla ja viel\u00e4kin soveltuvammalla suunnittelulla ja toimiemme \u201drationaalisella koordinoinnilla\u201d<\/em>.\u201d<\/p>\n

Hayek ei pid\u00e4 yhteiskunnallista j\u00e4rjestyst\u00e4 j\u00e4rjen tuotteena, vaan katsoo ett\u00e4 \u201dsivilisaatiomme riippuu alkuper\u00e4ns\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s s\u00e4ilymisens\u00e4 kannalta asiasta, jota voidaan t\u00e4sm\u00e4llisesti kuvata vain ihmisten kanssak\u00e4ymisen hajautuneeksi j\u00e4rjestykseksi, mutta jota yleisemmin joskin hieman harhaanjohtavasti kutsutaan kapitalismiksi<\/em>\u201d. Hajautunut j\u00e4rjestys ei syntynyt tarkoitetusti ja suunnitellen, vaan spontaanisti, kun ihmiset noudattavat s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita eiv\u00e4t aina hyv\u00e4ksy, ymm\u00e4rr\u00e4, tai edes tunnista. Hayek tunnustaa kantansa selv\u00e4sti todetessaan tuotteiden jakelun kilpailumarkkinoilla olevan ainoan tunnetun tavan osoittaa ihmisille mihin suuntaan heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 tulee suuntautua edist\u00e4\u00e4kseen kokonaistuotantoa mahdollisimman paljon. Vastaavasti h\u00e4n on eritt\u00e4in kriittinen tuotantov\u00e4lineiden keskitetty\u00e4 ohjaamista kohtaan, koska katsoo sen vaativan tietoa jota ei ole. Haeyk ei kuitenkaan kiist\u00e4 j\u00e4rjenk\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6dyllisyytt\u00e4, mutta kyseenalaistaa jyrk\u00e4sti perusteet, joilla sen asema usein perustellaan.<\/p>\n

Hayek toteuttaa analyysinsa todella \u201disossa kuvassa\u201d. Siin\u00e4 kyse on yhteiskunnallisen j\u00e4rjestyksen perusteiden tarkastelusta. H\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n aina silloin t\u00e4ll\u00f6in lukiessani minua on alkanut mietitytt\u00e4\u00e4 milt\u00e4 maailma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 organisaatioiden tasolla jos omaksutaan samanlainen ajatustapa kuin Hayekilla on isossa kuvassa? T\u00e4ll\u00f6in voi ajatella, ett\u00e4 on olemassa jotain spontaanisti syntynytt\u00e4 ja kehittyv\u00e4\u00e4, jota kaiken maailman \u201dorganisaatiososialistit\u201d haluavat mestaroida mieleiseens\u00e4 suuntaan siin\u00e4 vakaassa uskossa siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rkeen perustuvalla interventiolla saavutetaan jotain parempaa kuin muuten.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohdassa on pakko todeta, ett\u00e4 tuo ajatuskuvio johtaa allekirjoittaneen kritiikin ohella v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsekriittisyyteen. Olenhan tunnustautunut managerialistiksi t\u00e4t\u00e4 blogia pit\u00e4ess\u00e4kin. Jos managerialismilla tarkoitetaan uskoa ammattijohtamisen hy\u00f6dyllisyyteen, joudun v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n ainakin jossain m\u00e4\u00e4rin uskovani siihen. Siin\u00e4 mieless\u00e4 olen siis \u201dorganisaatiososialisti\u201d itsekin. (Julkis)johtamisen koko idea oppiaineena on oikeastaan sen varassa, ett\u00e4 sellaisia me olemme. Onneksi ei ole pakko uskoa ehdoitta. Siksi ainakin pyrin yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n tervett\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4 asioiden ja toiminnan mielekkyydest\u00e4 my\u00f6s johtamisessa.<\/p>\n

Toimintana johtaminen kohtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jonkinlaisen paradoksin spontaanin ja suunnitellun j\u00e4rjestyksen v\u00e4lill\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kyse on kyse pyrkimyksest\u00e4 mestaroida kaikkea. T\u00e4t\u00e4 edustamaan on tutkimuksessa nostettu \u201dlogic of consequences\u201d, se ett\u00e4 toiminta perustuu subjektiivisen arvioon vaihtoehtojen hy\u00f6dyllisyyden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in johtaminen aukeaa intentionaalisuuden kautta ajassa eteenp\u00e4in. Ajassa p\u00e4invastaiseen suuntaan johtamista aukaisee \u201dlogic of approriateness\u201d, jossa johtaminen kuvataan tietyss\u00e4 tilanteessa relevanttien sosiaalisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen seuraamisena. \u201dOrganisaatiososialisteille\u201d ensimm\u00e4inen logiikka on aina t\u00e4rkeint\u00e4. Sille, joka ep\u00e4ilee sen mielekkyytt\u00e4, toinenkin logiikka on relevantti selitysperusta.<\/p>\n

Palautan t\u00e4m\u00e4n lopuksi jonkin matkaa konkretiaan p\u00e4in. Ajatelkaapa miten muodostetaan organisaation strategia, vaikka juuri t\u00e4m\u00e4n organisaation? Onko siin\u00e4 kyse siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 maksimaalisesti k\u00e4ytt\u00e4en haetaan organisaatiolle paras mahdollinen tulevaisuus jonkin matkaa tulevaisuuteen, ja toimitaan sitten sen mukaan? Vai onko pikemminkin kyse siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, mutta ottaen silti huomioon strategian muodostamisessa runsaasti sellaistakin, jota kaikki eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy, ymm\u00e4rr\u00e4 tai edes tunnista? Minulle vastaus on helppo. Vaikka johtamisessa \u201dorganisaatiososialismi\u201d kukoistaa, sen fasaadin alla tapahtuu sellaista joka johtuu inhimillisest\u00e4 toiminnasta, mutta ei silti ole tarkoituksellista toimintaa. Juuri se tekee johtamisesta niin koukuttavaa tutkimuksen ja opetuksen kohteena.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija irrottelee F.A. Hayekin hengess\u00e4, mutta toisessa kontekstissa. Osana kirjansa Kohtalokas ylimieli (Art House 1998) purevaa sosialismikritiikki\u00e4, Friedrich Hayek tekee huomion, ett\u00e4 monet intellektuaalit ovat my\u00f6s sosialisteja. Syy t\u00e4h\u00e4n aukeaa seuraavasta sitaatista. \u201dEnsih\u00e4mm\u00e4stys siit\u00e4 havainnosta, ett\u00e4 \u00e4lykk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on taipumus olla sosialisteja v\u00e4henee kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4lykk\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 on luonnollisesti taipumus yliarvostaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=219"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":306,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219\/revisions\/306"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}