{"id":216,"date":"2017-03-13T11:13:44","date_gmt":"2017-03-13T09:13:44","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e707cd5b89d38407cd11e7ba2085d25c4aa890a890"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"johtaminen-tieteena-vs-taiteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2017\/03\/13\/johtaminen-tieteena-vs-taiteena\/","title":{"rendered":"Johtaminen \u201dtieteen\u00e4\u201d vs. \u201dtaiteena\u201d"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii johtamisen perusluonnetta tutkimuksen ja koulutuksen kannalta.<\/div>\n

Tulevat johtajat pit\u00e4isi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yliopistolla varustaa matkalleen riitt\u00e4vill\u00e4 tiedoilla. Emme ole kuitenkaan yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 tulevan johtajan pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4. Se, joka n\u00e4kee johtamisen \u201dtieteen\u00e4\u201d (science) pohjaa johtamisen tietotarpeiden suhteen eri perustaan kuin se, joka n\u00e4kee johtamisen \u201dtaiteena\u201d (art). Tuo \u201dtaiteena\u201d viittaa tuossa anglosaksiseen ilmaisuun \u201dliberal arts\u201d (vapaat taiteet, vapaat taidot), jossa se tarkoittaa yleissivist\u00e4vien humanististen tieteiden antia. Tieden\u00e4k\u00f6kulma korostaa spesifej\u00e4 johtamisteorioita ja -malleja, joista parhaimmillaan pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 johtamiseen samanlainen tiedollinen selk\u00e4noja kuin mink\u00e4 esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketiede antaa tuleville l\u00e4\u00e4k\u00e4reille. Taiden\u00e4k\u00f6kulma taas katsoo, ett\u00e4 johtamisessa tiedoksi k\u00e4y muukin tieto. Kyse on enemm\u00e4n valistuneesta n\u00e4kemyksest\u00e4 kuin tutkimustiedon tuottamasta varmuudesta siit\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 ja miksi.<\/p>\n

Vaikka aukaisisin Peter Druckerin teksteist\u00e4 koostetun teoksen \u201dManagement: Revised Edition\u201d (Collins Business 2008) milt\u00e4 sivulta hyv\u00e4ns\u00e4, siell\u00e4 on jotain miettimisen aihetta. Niin on t\u00e4h\u00e4nkin kysymykseen liittyen. Druckerille johtaminen on \u201dvapaata taidetta\u201d omimmillaan. \u201dVapaata\u201d siin\u00e4 on se ett\u00e4 kyse on tiet\u00e4misest\u00e4, itsetuntemuksesta, viisaudesta ja johtajuudesta. \u201dTaidetta\u201d taas on se, ett\u00e4 pohjimmiltaan kyse on aina k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja soveltamisesta, jotka molemmat hyvin n\u00e4kyv\u00e4t h\u00e4nen teksteiss\u00e4\u00e4n. Tiedett\u00e4 johtaminen ei Druckerille ole, koska varmuutta tuottavaa tiedollista selk\u00e4nojaa johtamiselle ei h\u00e4nen mukaansa ole olemassa.<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 edell\u00e4 sanotusta olla huolissaan kun itse satsaa johtamisen systemaattiseen erittelyyn, luokitteluun ja niihin perustuvaan analyysiin ja tulkintaan? Sin\u00e4ns\u00e4 ei, sill\u00e4 ei Druckerillakaan ole ongelmaa ole mink\u00e4\u00e4n tyyppisen johtamisen tutkimuksen kanssa. Kun emme voi vaatia monopolia tarjoamallemme tiedolle ja siihen perustuvalle koulutukselle, meille ei j\u00e4\u00e4 muuta mahdollisuutta kuin yritt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 kilpailussa mukana. Hyv\u00e4 tutkimus on siin\u00e4 mainio keino. Samoin on tutkimusta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 laadukas koulutus. Kilpailemme kuitenkin muustakin kuin siit\u00e4 kuka kouluttaa parhaat tulevat johtajat. Julkaisufoorumin luokittelun kautta realisoituvan kilpailun mahdollinen ep\u00e4toivottava seuraus on voimakkaampi siirtyminen kohti tieden\u00e4k\u00f6kulmaa, koska sen puitteissa on mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 toimia jufo kakkosia ja kolmosia suoltavana tutkijana. Siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla v\u00e4h\u00e4n huolissaan.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii johtamisen perusluonnetta tutkimuksen ja koulutuksen kannalta. Tulevat johtajat pit\u00e4isi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yliopistolla varustaa matkalleen riitt\u00e4vill\u00e4 tiedoilla. Emme ole kuitenkaan yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 tulevan johtajan pit\u00e4isi tiet\u00e4\u00e4. Se, joka n\u00e4kee johtamisen \u201dtieteen\u00e4\u201d (science) pohjaa johtamisen tietotarpeiden suhteen eri perustaan kuin se, joka n\u00e4kee johtamisen \u201dtaiteena\u201d (art). Tuo \u201dtaiteena\u201d viittaa tuossa anglosaksiseen […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-216","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=216"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":303,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions\/303"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}