{"id":215,"date":"2017-03-31T11:11:03","date_gmt":"2017-03-31T08:11:03","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e715e9954d004e15e911e799b3f1642ab067ff67ff"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"paradoksien-valttelemisesta-niiden-keskella-johtamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2017\/03\/31\/paradoksien-valttelemisesta-niiden-keskella-johtamiseen\/","title":{"rendered":"Paradoksien v\u00e4lttelemisest\u00e4 niiden keskell\u00e4 johtamiseen"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii organisatoristen paradoksien vaikutuksia niiden johtamiseen.<\/div>\n<p>F. Scott Fitzgeraldin mukaan \u00e4lykkyydelle hyv\u00e4 testi on se, ett\u00e4 pystyy s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintakykyns\u00e4, vaikka mieless\u00e4 on yht\u00e4 aikaa kaksi vastakkaista ajatusta. Tuon testin voi muuntaa my\u00f6s organisaatioiden ja niiden johtamisen maailmaan. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n organisaatio on usein ainakin kahta vastakkaista ideaa ty\u00f6st\u00e4v\u00e4 organisaatio. Siin\u00e4 kun aikaisemmin pyrittiin v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n vastakkaisten ideoiden luomia organisatorisia paradokseja, nyt elet\u00e4\u00e4n ja toimitaan paradokseissa, ja varmaan my\u00f6s osin paradokseista. Minulle tutkijana t\u00e4rkeimpi\u00e4 paradokseja ovat olleet erilaiset hybridiorganisaatiot, l\u00e4hinn\u00e4 sellaiset jotka yhdistelev\u00e4t julkisen ja yksityisen toiminnan piirteit\u00e4 luovalla tavalla. Olen kuitenkin laventamassa muihinkin organisatorisiin paradokseihin.<\/p>\n<p>Organisatorisia paradokseja ei ole mitenk\u00e4\u00e4n vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Pikemmin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan niin, ett\u00e4 on vaikeaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 organisaatioita, joihin ei paradokseja kiinnity. Aika tyypillinen paradoksien l\u00e4hde ovat institutionaaliset logiikat. Esimerkiksi perinteisen yliopistomallin institutionaalinen logiikka on toisenlainen kuin viimeisimm\u00e4n yliopistolain mukana juurrutetun mallin institutionaalinen logiikka. Samalla tavalla valinnanvapauden mukana sote-uudistukseen tullut institutionaalinen logiikka on erilainen kuin palveluiden ja voimavarojen integraation perustuva institutionaalinen logiikka, jolla l\u00e4hdettiin sote-uudistuksessa liikkeelle. Sek\u00e4 yliopistoissa ett\u00e4 sote-uudistuksessa asuu paradoksi, joka lopulta syntyy siit\u00e4, ettei kumpikaan institutionaalinen logiikka v\u00e4isty toisen tielt\u00e4, vaan ne vaikuttavat rinnakkain.<\/p>\n<p>Audia, Locke ja Smith (2000) nostavat esille eritt\u00e4in mielenkiintoisen organisatorisen paradoksin tutkittuaan ison toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksen kokeneita organisaatioita. T\u00e4m\u00e4n menestyksen paradoksin ytimess\u00e4 on se, ett\u00e4 menestyksellisesti toimineen organisaation menestyksen tekij\u00e4t ovat samalla my\u00f6s ne tekij\u00e4t, jotka voivat suistaa sen menestyspolultaan pois. Sanon t\u00e4ss\u00e4 kohdassa Nokia, niin ymm\u00e4rr\u00e4tte mist\u00e4 on kyse. Vastaavasti pitk\u00e4\u00e4n menestym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti toimineen organisaation tulevan menestyksen tekij\u00e4t voivat l\u00f6ytyv\u00e4t sen menestym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n<p>Koska paradoksit voidaan aina kokea ongelmalliseksi, niit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n usein ratkaista. Juuri t\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan kannattaisi l\u00e4hte\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ratkaisuyritys voi tuhota paradoksin luoman potentiaalin. Uudella tavalla ajatellen niiss\u00e4 on edelleen haasteita ratkottavana, mutta ei samalla tavalla ongelmaa. Audian, Locken ja Smithin tarjoama ohje p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille menestyksen paradoksin osalta on selke\u00e4. \u00c4lk\u00e4\u00e4 katsoko liikaa taaksep\u00e4in aikaisemman menestyksen tekij\u00f6ihin, koska se ei ole tae menetyksen jatkumisesta. Kuunnelkaa mieluummin kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4, sill\u00e4 heill\u00e4 voi olla avaimet uudenlaiseen menestykseen. T\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 neuvo, mutta toki siin\u00e4 on toinen paradoksi kohdattavana. Kriittisten \u00e4\u00e4nien joukosta pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 se potentiaalisin kritiikki ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muu m\u00f6lin\u00e4 kuulematta. Mutta eih\u00e4n kukaan toki ole johtamista helpoksi v\u00e4itt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 ei siis ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 paradoksien keskell\u00e4 johtaminenkaan.<\/p>\n<p>EH<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii organisatoristen paradoksien vaikutuksia niiden johtamiseen. F. Scott Fitzgeraldin mukaan \u00e4lykkyydelle hyv\u00e4 testi on se, ett\u00e4 pystyy s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintakykyns\u00e4, vaikka mieless\u00e4 on yht\u00e4 aikaa kaksi vastakkaista ajatusta. Tuon testin voi muuntaa my\u00f6s organisaatioiden ja niiden johtamisen maailmaan. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n organisaatio on usein ainakin kahta vastakkaista ideaa ty\u00f6st\u00e4v\u00e4 organisaatio. Siin\u00e4 kun aikaisemmin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-215","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2017\/03\/31\/paradoksien-valttelemisesta-niiden-keskella-johtamiseen\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2017-03-31T11:11:03+03:00\">31.03.2017<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=215"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":302,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/215\/revisions\/302"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=215"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=215"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=215"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}