{"id":212,"date":"2017-09-06T13:10:52","date_gmt":"2017-09-06T10:10:52","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e792ebaa363d7092eb11e78756bdb14f24aff1aff1"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"julkisen-toiminnan-uudistamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2017\/09\/06\/julkisen-toiminnan-uudistamisesta\/","title":{"rendered":"Julkisen toiminnan uudistamisesta"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija kirjoittaa sellaisesta mik\u00e4 on aina k\u00e4ynniss\u00e4, muttei koskaan tule valmiiksi.<\/div>\n

Julkisen toiminnan uudistaminen on oikeastaan leip\u00e4lajini, joka juontaa jo asiaa k\u00e4sitelleest\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjasta 1990-luvun lopulta. Nyt johtolankani on Lynnin, Heinrichin ja Hillin (2000) pelkistetty malli sille miten julkisen toiminnan tulos syntyy. Englanniksi muodossa O = f (E, C, T,\u00a0 S, M) oleva malli on tehty empiirisen tutkimuksen tarpeisiin, mutta otan vapauden avata sill\u00e4 tematiikkaani.<\/p>\n

Toiminnan tuloksesta (output, outcome) on hyv\u00e4 l\u00e4hte\u00e4, sill\u00e4 julkinen toiminta oikeuttaa itsens\u00e4 p\u00e4\u00e4osin sill\u00e4 mit\u00e4 saadaan aikaiseksi. Parempi tulos on my\u00f6s uudistamisen keskeisi\u00e4 tavoitteita. Turun tapahtumia selvitelless\u00e4 pohditaan sit\u00e4 mill\u00e4 tasolla sis\u00e4isen turvallisuuden takaamiseksi tehtyjen aikaisempien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten ja niiden toimeenpanon tulos on suhteessa odotuksiin. Pohdinta johtaa uudistuksiin. Valtion budjettiesityksen julkistamisen yhteydess\u00e4 saimme jo ensimm\u00e4iset tiedot siit\u00e4 mit\u00e4 uutta on tulossa.\u00a0 Muutakin ilmenee kun nopean reagoinnin vaatimukset h\u00e4lvenev\u00e4t ja ehdit\u00e4\u00e4n arvioida asiaa huolellisesti useammalta suunnalta.<\/p>\n

Uudistamisen kannalta ehk\u00e4 hankalin on tekij\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 (environment), koska siihen vaikuttamisen keinot ovat usein v\u00e4hiss\u00e4. Esimerkiksi sis\u00e4isen turvallisuuden osalta Saddamin kukistamisesta liikkeelle l\u00e4htenyt kehitys pisti toimintaymp\u00e4rist\u00f6n uusiksi. Monet asiat ovat sen j\u00e4lkeen olleet sopeutumista meist\u00e4 riippumatta tapahtuneeseen. Sopeutumisesta p\u00e4\u00e4see ennakoimiseen silloin kun muutokset realisoituvat hitaammin, mutta vain kun ollaan riitt\u00e4v\u00e4sti jyv\u00e4ll\u00e4 siit\u00e4 mit\u00e4 on tapahtumassa. Se k\u00e4y esimerkiksi satsaamalla tutkimukseen ja sit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n huolelliseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon valmisteluun. S\u00e4\u00e4st\u00f6t t\u00e4ll\u00e4 saralla lis\u00e4\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon reaktiivisuutta proaktiivisuuden kustannuksella.<\/p>\n

Asiakaskunta (client characteristics) on julkisen toiminnan uudistamisen osalta my\u00f6s hankala tekij\u00e4, sill\u00e4 julkisilla organisaatioilla ei ole samaa vapautta asiakkaidensa suhteen kuin yrityksill\u00e4. Julkiset organisaatiot ovat velvollisia pit\u00e4m\u00e4\u00e4n huolta kaikkien kansalaisten asioista. Oikein on ainoastaan se, ett\u00e4 priorisoidaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 jotain jonkin toisen kustannuksella, eik\u00e4 sek\u00e4\u00e4n ole yksiselitteinen kysymys. Usein ollaan alueella, jossa asioiden oikeus ja v\u00e4\u00e4ryys riippuu sit\u00e4 kenelt\u00e4 kysyy. Vaikkei junaliikenne ole klassinen julkinen palvelu, ministeri Bernerin johdolla valmisteltu kilpailun lis\u00e4\u00e4minen on nostanut esille julkisen toiminnan asiakkuuden perinteiset j\u00e4nnitteet. Se mik\u00e4 on toisille valinnanvapautta ja mahdollisuutta parempaan palveluun, on toisille kansallisomaisuuden luovuttamista kansainv\u00e4listen yritysten ja yritysten kermankuorinnan v\u00e4lineeksi.<\/p>\n

Toimenpiteet (treatments) on edellisi\u00e4 helpompi uudistamisen kohde, vaikka senkin osalta erilaisia uudenlaisen valinnan pid\u00e4kkeit\u00e4 l\u00f6ytyy runsaasti ratkottavaksi. Tottumus on meille toinen luonto, ja kaikki tuntuu aina osuvan joidenkin saavutettuihin etuihin. Toimenpiteet pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n julkisen toiminnan ja siit\u00e4 vastaavien organisaatioiden keskeiset prosessit, kuten tavoitteiden asettamisen, tai niiden kirkastamisen silt\u00e4 osin kun ne juontuvat lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4.\u00a0 Erityisesti strategiaprosessit ovat nousseet isoon rooliin tapana pyrki\u00e4 saavuttamaan haluttu aikaansaannos. Aikaisemmin suunnittelulla oli kutakuinkin sama rooli, mutta sen osalta usko taikavoimaan katosi. Siksi on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 strategioiden kanssa ollaan nyt l\u00e4hes samassa uskossa.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kiinnostus julkisen toiminnan rakenteiden (structures) uudistamiseen on huomattavaa. Yhden tulkinnan mukaan rakenteet ovat ainoa vaihtoehto esimerkiksi julkista toimintaa uudistamaan pyrkiville poliitikoille, sill\u00e4 mutkikkaat asiat ovat jo karanneet asiantuntijoiden osaamisen varaan. Rakenteet \u201doikein\u201d laittamalla voi toki saada etujakin. Sote- ja maakuntauudistus on t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa. Alueemme sairaalap\u00e4ivystyskysymyksess\u00e4 kyse on keskitt\u00e4miseen perustuvan resurssien k\u00e4yt\u00f6n ohella kyse my\u00f6s poliittisesta operaatiosta, joka aukeaa katsomalla mit\u00e4 puoluetta miss\u00e4kin p\u00e4in \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n. Yksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mahdollistava seikka oli se, ett\u00e4 Vaasan seudulla kuntarakenteet olivat \u201dv\u00e4\u00e4rin\u201d. Nyth\u00e4n meill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 arvioida prim\u00e4\u00e4risti alueita, vaan pikemminkin niiden k\u00e4rkeen asettuvaa kaupunkia. Sama v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4 kuntarajan sis\u00e4ll\u00e4 painaa siksi enemm\u00e4n kuin useisiin kuntiin ripoteltuna. Siksi Vaasa j\u00e4i seudun kokoa kevyemp\u00e4\u00e4n sarjaan sairaaloiden vastuista p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n

Johtaminen (management) on rakenteiden ohella julkisen toiminnan uudistajien p\u00e4\u00e4kohteita. Kun jotain tarvitsee tehd\u00e4 uusiksi, tai aikaisempaa paremmin, usein aloitetaan nimenomaan johtamisesta. Katsokaapa mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yliopisto on juuri tekem\u00e4ss\u00e4 uudistuakseen. Usko johtamisen vaikuttavuuteen on muutenkin meill\u00e4 kovalla tasolla. Se onko johtamista korostamalla saatu parempia tuloksia, on hankalampi kysymys. Koulutusta on saatavilla enemm\u00e4n kuin koskaan aikaisemmin, ja johtajat ovat aikaisempaa selv\u00e4sti paremmin koulutettuja. Samalla johtamisen haasteet ovat kuitenkin aikaisempaa isompia. My\u00f6s tietoisuus monien perinteisten johtamistapojen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n p\u00e4in. Johtaminen on t\u00e4m\u00e4n vuoksi ajateltava monin tavoin uusiksi. Se ty\u00f6 on kesken, mutta voin vakuuttaa ett\u00e4 Vaasan yliopistossa teht\u00e4v\u00e4ll\u00e4 hallintotieteellisell\u00e4 tutkimuksella on siihen jatkossakin paljon annettavaa.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija kirjoittaa sellaisesta mik\u00e4 on aina k\u00e4ynniss\u00e4, muttei koskaan tule valmiiksi. Julkisen toiminnan uudistaminen on oikeastaan leip\u00e4lajini, joka juontaa jo asiaa k\u00e4sitelleest\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjasta 1990-luvun lopulta. Nyt johtolankani on Lynnin, Heinrichin ja Hillin (2000) pelkistetty malli sille miten julkisen toiminnan tulos syntyy. Englanniksi muodossa O = f (E, C, T,\u00a0 S, M) oleva […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=212"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":299,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions\/299"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}