{"id":209,"date":"2017-10-20T10:06:52","date_gmt":"2017-10-20T07:06:52","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e7b5653fd0f172b56511e79bc147b08b725cae5cae"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"joukko-oppiminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2017\/10\/20\/joukko-oppiminen\/","title":{"rendered":"Joukko-oppi(minen)"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija muistelee menneit\u00e4 opettamistarkoituksessa, oikeastaan kahdellakin tapaa.<\/div>\n

Kuulun siihen ik\u00e4polveen, jolle jo kansakoulun matematiikan tunneilla opetettiin joukko-oppia. Leikkaukset ja unionit tulivat tutuksi, mutta se j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4ksi ett\u00e4 miksi. Lukion matematiikkatunneilla sain sitten nauttia jonkun matkaa Boolen algebrasta. Sekin j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4ksi ett\u00e4 miksi. Opettaja ei edes tainnut muistaa kertoa, ett\u00e4 nyt ollaan taas joukko-opin kysymyksiss\u00e4. H\u00e4n keskittyi muutenkin enemm\u00e4n niihin, joiden matematiikan oppimisen ambitiotaso oli minua korkeammalla. H\u00e4nt\u00e4 eiv\u00e4t siis juurikaan kiinnostaneet tulevat yhteiskuntatieteilij\u00e4t, joilla on usein yritys pyrki\u00e4 matematiikkaa pakoon omissa valinnoissaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 joukko-oppi on siit\u00e4 pirullinen juttu, ettei sit\u00e4 sitten p\u00e4\u00e4ssytk\u00e4\u00e4n pakoon tuleva yhteiskuntatieteilij\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kukaan meist\u00e4 ei itse asiassa ole p\u00e4\u00e4ssyt. Esimerkiksi meille nyt niin kovin t\u00e4rkeiden netin hakukoneiden logiikka perustuu alkioihin, joukkoihin ja osajoukkoihin. Eip\u00e4 niit\u00e4 tosin liiemmin tarvitse mietti\u00e4. Kun antaa vaikkapa Googlen hoitaa hommansa, niin ei tarvitse mietti\u00e4 ett\u00e4 miten niiden kanssa lopulta hakua teht\u00e4ess\u00e4 varsinaisesti operoidaan.<\/p>\n

Kiinnostuin jossain kohdassa konfiguratiivisista vertailutekniikoista. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vastassa oli Charles Raginin kehittelem\u00e4 Qualitative Comparative Analysis (QCA), joka on edelleen Boolen algebran, ja sit\u00e4 my\u00f6ten joukko-opin, tunnetuin sovellutus vertailututkimuksessa. Sen ideana on verrata toisiinsa selitt\u00e4vist\u00e4 muuttujista koostuvia joukkoja, joiden selitett\u00e4v\u00e4 muuttuja saa saman arvon. Alkioille QCA:ssa on vain mahdollista kaksi arvoa, 0 ja 1. Vertailutekniikkana QCA mm. poistaa selitt\u00e4vien muuttujien joukoista tekij\u00f6it\u00e4, joilla ei ole ilmeist\u00e4 v\u00e4li\u00e4, koska ne voivat saada kumman tahansa arvon (0 tai 1) selitett\u00e4v\u00e4n tekij\u00e4n arvon muuttumatta miksik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Poistin itse jossakin vaiheessa QCA:sta selitett\u00e4v\u00e4n muuttujan, ja mietin mit\u00e4 voi alkioista koostuvilla joukoilla sitten vertailijana tehd\u00e4. Pohdinnan tulos oli laadullinen parivertailu, joka on hyv\u00e4 tapa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 joukosta tapauksia jatkoanalyysiin kiinnostavimmat. Sen idea on verrata toisiinsa alkioista koostuvia joukkoja todeten sen miten yhtenevi\u00e4 tai eroavia ne ovat. My\u00f6s 0:lla ja 1:ll\u00e4 operoiva laadullinen parivertailu \u201dmittaa\u201d tavallaan verrattavien joukkojen laadullista et\u00e4isyytt\u00e4 toisistaan. My\u00f6hemmin minulle selvisi, ett\u00e4 samalla asialla on my\u00f6s selv\u00e4sti mutkikkaampi MSDO\/MDSO. \u00a0Se tosin tarvitsee selitett\u00e4v\u00e4n muuttujan asettamisen QCA:n tapaan.<\/p>\n

Alkioille mahdollisia arvoja voi tarkentaa 0:sta ja 1:st\u00e4 menem\u00e4ll\u00e4 juuri edesmenneen Lofti Zadehin aloittaman sumean logiikan osastolle ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sumeita joukkoja. Nyt ehk\u00e4 eniten n\u00e4kyvill\u00e4 oleva konfiguratiivinern vertailutekniikka, fuzzy sets-QCA (fs-QCA), sallii alkioille 0:n ja 1:n v\u00e4lilt\u00e4 olevat arvot. T\u00e4ll\u00f6in on esimerkiksi mahdollista luokitella Turkin kaltainen Euroopan ja Aasian v\u00e4limaaston valtio vaikkapa arvolla .5 joukkoon eurooppalaiset valtiot. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiss\u00e4 n\u00e4kyy samalla my\u00f6s kaikkien edell\u00e4 mainittujen joukko-oppia soveltavien tekniikoiden laadullinen perusluonne. Numerot ovat vain tutkijan tekemi\u00e4 laadullisen tilan tulkintoja, ei mittaustuloksia. Niill\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n varsinaisesti lasketa. Numero on tarpeen siksi, ett\u00e4 se tekee vertailun teknisesti mahdolliseksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa logiikkapohjaista softaa hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n

Tarinan opetus on se, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4np\u00e4 sit\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tulevaisuudella on h\u00e4nen varalleen. Jo alakoulussa saatu oppi voi n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n tulla merkitykselliseksi jossain vaiheessa, vaikkei sit\u00e4 oppia tarjottaessa sit\u00e4 mill\u00e4\u00e4n n\u00e4hnytk\u00e4\u00e4n. Siksi kannattaa varustautua tulevaan oppimalla maksimaalisesti sen mit\u00e4 on mahdollista oppia. Oppiminen on sitten kyll\u00e4 varautumista sellaiseenkin mill\u00e4 ei ole itselle my\u00f6hemmin mit\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti osoitettavaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Minulle esimerkiksi matematiikan integrointi ja derivointi ovat t\u00e4t\u00e4 maailmaa, mutta my\u00f6nn\u00e4n, etten sit\u00e4 aikanaan voinut tiet\u00e4\u00e4. Joku aavistus ehk\u00e4 oli, ja se mahdollisesti helpotti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ryhty\u00e4 yhteiskuntatieteilij\u00e4ksi.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija muistelee menneit\u00e4 opettamistarkoituksessa, oikeastaan kahdellakin tapaa. Kuulun siihen ik\u00e4polveen, jolle jo kansakoulun matematiikan tunneilla opetettiin joukko-oppia. Leikkaukset ja unionit tulivat tutuksi, mutta se j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4ksi ett\u00e4 miksi. Lukion matematiikkatunneilla sain sitten nauttia jonkun matkaa Boolen algebrasta. Sekin j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4ksi ett\u00e4 miksi. Opettaja ei edes tainnut muistaa kertoa, ett\u00e4 nyt […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-209","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=209"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":296,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/209\/revisions\/296"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=209"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=209"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=209"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}