{"id":207,"date":"2017-11-20T13:50:17","date_gmt":"2017-11-20T11:50:17","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e7cde8fa625f62cde811e782dfcf9c3c3678187818"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"itseohjautuvuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2017\/11\/20\/itseohjautuvuus\/","title":{"rendered":"Itseohjautuvuus"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija sai inspiraation blogiinsa tutkimusyhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4 verkostoituessaan.<\/div>\n

\u00c4skeisill\u00e4 Hallinnon ja kuntatutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Tampereella hollantilaista kotihoidon organisaatiota Buurtzorgia tarjottiin useampaan kertaa yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4 Suomen hallinnon haasteita seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Buurtzorg on organisaationa pyrkinyt itseohjautuvuuteen. Jos otan kopin Tommi Lehtosen \u00e4skett\u00e4isest\u00e4 blogista, jossa h\u00e4n kysyi mihin johtajia tarvitaan, niin Buurtzorg antaa kysymykseen vastauksen, ett\u00e4 jos itseohjautuvuus toimii, niin ei juuri mihink\u00e4\u00e4n. Sen noin 900 kotihoitotiimi\u00e4 varten on yhteinen pieni hallintoyksikk\u00f6, mutta n\u00e4iss\u00e4 maksimissaan 12 hoitajan tiimeiss\u00e4 asiat p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n ilman esimiesten my\u00f6t\u00e4vaikutusta.<\/p>\n

Tuollainen itseohjautuvuus kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4. Kriittinen kun kuitenkin olen, minua mietitytt\u00e4\u00e4 kuitenkin se onko kahdentoista ihmisen tiimi jo liian suuri itseohjautuvaksi? Ongelmaa on helppo demonstroida itsekin. Piirr\u00e4 paperille ympyr\u00e4ksi kuusi palloa edustamaan tiimin j\u00e4seni\u00e4. Sen j\u00e4lkeen ved\u00e4 viiva jokaisesta j\u00e4senest\u00e4 kaikkiin muihin j\u00e4seniin. Lis\u00e4\u00e4 sitten samaan kuvaan kuusi uutta palloa lis\u00e4j\u00e4seni\u00e4 edustamaan ja tee lis\u00e4\u00e4 viivoja niin kauan ett\u00e4 kaikista j\u00e4senist\u00e4 menee taas viiva kaikkiin muihin tiimin j\u00e4seniin. Jokaisesta 12:sta j\u00e4senest\u00e4 l\u00e4htee nyt 11 viivaa, joten mahdollisia j\u00e4senten v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 on 132. Kuudella j\u00e4senell\u00e4 niit\u00e4 oli vain 30. Toki esimerkiksi j\u00e4senest\u00e4 A j\u00e4seneen B piirtyv\u00e4 viiva on samalla j\u00e4senest\u00e4 B j\u00e4seneen A piirtyv\u00e4 viiva. Kahdenv\u00e4lisin\u00e4 yhteyksin\u00e4 ajatellen yhteyksi\u00e4 on siksi vain puolet yhdest\u00e4 j\u00e4senest\u00e4 asiaa katsoen hahmottuvista.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 sopiminen (tai itseohjautuvuus) tarkoittaa periaatteessa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen tiimin j\u00e4sen sopii jokaisen muun kanssa, ja siit\u00e4 muodostuu jollain tavoin tiimin kanta. Tiimi ajatellaan n\u00e4in tasa-arvoisena verkostona. Jos kaikkia mielipiteit\u00e4 ei jostain syyst\u00e4 oteta huomioon, se ei sitten en\u00e4\u00e4 olisi itseohjautuvan yksik\u00f6n ideaalin mukaista. Edell\u00e4 teknisesti kuvattu itseohjautuvuuden ongelma liittyy yleisemmin siihen miksi hierarkiaa ja johtajia tarvitaan. Kyse on paradoksaalisesti lopulta enemm\u00e4n mahdollisen kommunikaation supistamisesta kuin laajentamisesta. Suuremmat organisaatiot tehtiin mahdolliseksi virkatiell\u00e4, joka poisti p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 tarpeen puhua kaikista yhteen sovittamista vaativista asioista kaikkien kanssa. Tiimeiss\u00e4 samanlaisen kommunikaation supistamisen alkupisteen\u00e4 voisi olla sellaisen verkostomallin omaksuminen, jossa suorien yhteyksien sijaan on v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, joka moderoi j\u00e4senten v\u00e4list\u00e4 viestint\u00e4\u00e4, ja pit\u00e4\u00e4 samalla kommunikaation kustannukset (aika, vaiva, raha jne.) hallittavina.<\/p>\n

Itseohjautuvuus on lopulta v\u00e4h\u00e4n kuin sosialismi. Idea on periaatteessa kannatettava. Kaikki sosialistiset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat silti menneet pieleen. Sit\u00e4 en tied\u00e4 ovatko kaikki itseohjautuvat organisaatiot menneet pieleen, mutta se ei oikeastaan yll\u00e4tt\u00e4isi. Molemmissa on nimitt\u00e4in pohjimmiltaan sama ongelma sel\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Ne olettavat meist\u00e4 ihmisist\u00e4 sellaista, joka ei taida kuitenkaan kokonaan pit\u00e4\u00e4 paikkaansa. Sosialistisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4 oletettiin, ett\u00e4 ihmiset haluavat kollektiivisesti hyv\u00e4\u00e4 itselle tulevan hyv\u00e4n sijaan. Kun eiv\u00e4t sitten halunneet, salainen poliisi ja valtioterrori pantiin asialle. Itseohjautuvuudessa oletetaan, ettei vallalla, tai vaikkapa vallanhalulla ja vallan kasautumisella, olisi mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4. Taitaa niill\u00e4 kuitenkin olla. V\u00e4himmill\u00e4\u00e4nkin itseohjautuvuudessa on silti hyv\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 on edes jollain tavalla tarjolla luottamukseen perustuva vaihtoehto joka paikkaan n\u00e4ppins\u00e4 tunkevalle johtamiselle. Johtamisinterventioilla on oikeissa olosuhteissa kyll\u00e4 puolensa, mutta kaikki olosuhteet eiv\u00e4t suinkaan ole sellaisia vaativia. Vallanhaluisen ja\/tai luottamaan kykenem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\/haluttoman johtajan on vaan niin helppoa n\u00e4hd\u00e4 olosuhteet voimakasta interventiota vaativina.<\/p>\n

Yleisemmin ajattelen, etteiv\u00e4t ainakaan kaikki johtamisen ongelmat ratkea vain vaikka johtajat poistamalla. Kyse on minulle kompleksisemmasta kysymyksest\u00e4, johon helppoja ratkaisuja l\u00f6ytyy vain ongelmaa yksinkertaistamalla. Yksinkertaistaminen voi olla hy\u00f6dyllist\u00e4 tai jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 jossain kohdassa, mutta sill\u00e4 on aina my\u00f6s seurauksia. Kaikki ei koskaan toimi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ihan samalla tavalla kuin oli ajateltu. Juuri siksi johtaminen on niin viet\u00e4v\u00e4n kiehtova kohde tutkittavaksi, ja vaikka kokeiltavaksi.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija sai inspiraation blogiinsa tutkimusyhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4 verkostoituessaan. \u00c4skeisill\u00e4 Hallinnon ja kuntatutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Tampereella hollantilaista kotihoidon organisaatiota Buurtzorgia tarjottiin useampaan kertaa yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 mietitt\u00e4ess\u00e4 Suomen hallinnon haasteita seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Buurtzorg on organisaationa pyrkinyt itseohjautuvuuteen. Jos otan kopin Tommi Lehtosen \u00e4skett\u00e4isest\u00e4 blogista, jossa h\u00e4n kysyi mihin johtajia tarvitaan, niin Buurtzorg antaa kysymykseen vastauksen, ett\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-207","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=207"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":294,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/207\/revisions\/294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=207"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=207"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=207"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}