{"id":204,"date":"2018-01-12T08:32:09","date_gmt":"2018-01-12T06:32:09","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e7f7625118ec66f76211e7899f7dd65b7031913191"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"miten-ihmiset-kiinnittyvat-uusiin-yksikoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/01\/12\/miten-ihmiset-kiinnittyvat-uusiin-yksikoihin\/","title":{"rendered":"Miten ihmiset kiinnittyv\u00e4t uusiin yksik\u00f6ihin?"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii sosiaalisia identiteettej\u00e4.<\/div>\n

Keskeinen osa uusien yksikk\u00f6jen synnytt\u00e4misen haastetta on se kuinka ihmiset kiinnittyv\u00e4t sosiaalisesti uuteen yksikk\u00f6\u00f6ns\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on kyse sosiaalisesta identiteetist\u00e4, psykologisesta kiinnittymisest\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n sen j\u00e4senen\u00e4. Uusilla yksik\u00f6ill\u00e4 tulee olemaan l\u00e4hinn\u00e4 hallinnollisen minimiratkaisun rooli jos niille ei jossain kohdassa tulisi merkityst\u00e4 yksikk\u00f6\u00f6n kuuluvien sosiaalisen identiteetin kannalta. Se olisi aika lattea lopputulos siihen n\u00e4hden kuinka paljon resursseja on jo k\u00e4ytetty uusien yksik\u00f6iden muodostamiseen. Yksikk\u00f6jen l\u00e4ht\u00f6kohtainen ongelma on tavallaan pitk\u00e4lle sama kuin EU:lla syvenev\u00e4n integraation suhteen. EU ei p\u00e4\u00e4se pidemm\u00e4lle kohti \u201dEuroopan Yhdysvaltoja\u201d jos kansalaiset ja j\u00e4senvaltiot eiv\u00e4t irtaudu aikaisemmasta kansallisvaltiopohjaisesta ajattelutavasta ja omaksu eurooppalaistuvaa identiteetti\u00e4. My\u00f6s meill\u00e4 olisi l\u00f6ydytt\u00e4v\u00e4 tilaa uudelle sosiaaliselle identiteetille olemassa olevien rinnalla ja tilalla.<\/p>\n

Sosiaalisessa identiteetiss\u00e4 on aina sis\u00e4\u00e4nrakennettuna ainakin kolme ulottuvuutta. Se antaa vastauksen kysymyksiin, ket\u00e4 meihin kuuluu, mik\u00e4 meit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 ja mill\u00e4 tavalla me eroamme muista? Kirjallisuus tarjoaa useampia n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4 miten sosiaaliset identiteetit muodostuvat, mutta otan t\u00e4ss\u00e4 nyt kiinni vain kahdesta tavasta (Herrmann & Brewer 2004). Sosiaalisen identiteetin muodostuminen k\u00e4y l\u00e4hteeni mukaan joko sosiaalistumisen tai tietoisen identiteettiin vaikuttavan toiminnan kautta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kumpikin on rinnakkain toiminnassa.<\/p>\n

Kun kiinnittyminen tapahtuu p\u00e4\u00e4osin sosiaalistumisen kautta, se tapahtuu v\u00e4hitellen. Se k\u00e4y sit\u00e4 my\u00f6ten ja siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kun ihmiset hyv\u00e4ksyv\u00e4t uuden yksik\u00f6n omaksi sosiaaliseksi kiintopisteekseen. Se taas k\u00e4y nopeimmin niille, jotka ovat eniten mukana uuden yksik\u00f6n eri toiminnoissa. Yksikk\u00f6 ei koskaan tule olemaan samassa asemassa kaikille sen puitteissa toimiville. Osalla my\u00f6s menee pidemp\u00e4\u00e4 luopua vanhoista kiinnikkeist\u00e4\u00e4n kuin toisilla. Ainakin johtamisen yksik\u00f6ss\u00e4 istumme nyt kaukana toisistamme, joten sosiaalistuminen k\u00e4y hitaammin kuin se k\u00e4visi yhteisiss\u00e4 tiloissa. Siksi vain sen odottelu ett\u00e4 aika hoitaa ongelman, ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Nyt tarvitaan my\u00f6s tietoisia toimia joilla yksik\u00f6n j\u00e4senten sosiaalista identiteetti\u00e4 rakennetaan.<\/p>\n

Uuden yksik\u00f6n (johdon) tarvitsee perustella itselleen ja muille rajautumisemme muusta maailmasta juuri sin\u00e4 tiettyn\u00e4 uutena yksikk\u00f6n\u00e4. Jollakin pit\u00e4\u00e4 synnytt\u00e4\u00e4 kansallistunnetta pitk\u00e4lle vastaava ylpeys uuteen yksikk\u00f6\u00f6n kuulumisesta. Keinoja ovat mm. kollektiivista identiteetti\u00e4 tukevat symbolit, yhteisi\u00e4 arvoja ja tavoitteita korostava viestint\u00e4 ja yhteisten kokemusten luominen. Jos yksikk\u00f6 olisi oma valtio, se tarvitsisi mm. lipun ja kansallislaulun. Sankareille ja sosiaalista yhteisyytt\u00e4 rakentaville sankaritarinoille olisi my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kun emme ole valtio, joudumme toteuttamaan samaa omassa tilanteessamme.<\/p>\n

Ymp\u00e4ri maailmaa on runsaasti esimerkkej\u00e4 negatiivista asioista, jotka ovat realisoituneet ylikorostuneen kansallistunteen takia. Ylpeyden ja erottumisen tie on my\u00f6s vaaroja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4. Meill\u00e4 sen my\u00f6t\u00e4 tuleva ongelma saattaisi olla pahentuva siiloutuneisuus. Ryhm\u00e4t, joiden j\u00e4senill\u00e4 on vahva sosiaalinen identiteetti, ovat valitettavasti my\u00f6s usein itseriittoisia, eiv\u00e4tk\u00e4 siksi pysty n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailmansa tarjoamia mahdollisuuksia avarammin. Siihen uusilla yksik\u00f6ill\u00e4mme ei ole varaa, sill\u00e4 odotukset sek\u00e4 yksikk\u00f6jen sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 niiden ulkopuolella ovat korkealla. Lupaus jostakin uudesta on nyt kyett\u00e4v\u00e4 lunastamaan sortumatta vanhoihin helmasynteihin.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii sosiaalisia identiteettej\u00e4. Keskeinen osa uusien yksikk\u00f6jen synnytt\u00e4misen haastetta on se kuinka ihmiset kiinnittyv\u00e4t sosiaalisesti uuteen yksikk\u00f6\u00f6ns\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on kyse sosiaalisesta identiteetist\u00e4, psykologisesta kiinnittymisest\u00e4 ryhm\u00e4\u00e4n sen j\u00e4senen\u00e4. Uusilla yksik\u00f6ill\u00e4 tulee olemaan l\u00e4hinn\u00e4 hallinnollisen minimiratkaisun rooli jos niille ei jossain kohdassa tulisi merkityst\u00e4 yksikk\u00f6\u00f6n kuuluvien sosiaalisen identiteetin kannalta. Se olisi aika lattea […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-204","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=204"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":291,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/204\/revisions\/291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=204"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=204"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=204"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}