{"id":203,"date":"2018-02-08T10:52:51","date_gmt":"2018-02-08T08:52:51","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e80cad721f97240cad11e8b6cc2325c488b395b395"},"modified":"2020-02-28T08:32:31","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:31","slug":"pehtoriteorian-maailmankuva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/02\/08\/pehtoriteorian-maailmankuva\/","title":{"rendered":"Pehtoriteorian maailmankuva"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii tilivelvollisuusk\u00e4sitysten taustateorioita.<\/div>\n<p>Maaliskuussa allekirjoittaneen on taas aika opettaa jakso Tilivelvollisuus julkisessa johtamisessa. Se kerta onkin samalla viimeinen, sill\u00e4 uudistaessamme hallintotieteiden maisteriohjelman jaksoja, t\u00e4m\u00e4 opintojakso j\u00e4tettiin pois. Se ei tarkoita sit\u00e4, etten olisi jatkossa en\u00e4\u00e4 kiinnostunut tilivelvollisuudesta ilmi\u00f6n\u00e4. Sen sivuuttaminen ei edes ole mahdollista jos meinaan jatkossakin olla uskottava johtamisen tutkija ja opettaja. Olen itse asiassa laajemminkin tutkijana kiinnostunut vastavuoroisiin odotuksiin ja niiden toteutumiseen liittyv\u00e4st\u00e4 vuorovaikutuksesta johtamisessa.<\/p>\n<p>Bengt Holmstr\u00f6m sai taloustieteen Nobelin muistopalkintonsa agenttiteorian (Principal-Agent Theory, Agency Theory) kehitt\u00e4misest\u00e4. Tuo teoriaa on pakkopullaa kaikissa tilivelvollisuutta koskevissa tarkasteluissa, joten minunkin luennoistani joku osa on yleisimpiin agenttiongelmiin ja niist\u00e4 juontuviin agenttikustannuksiin liittyv\u00e4\u00e4 tarinaa. Kun tarkastelen asiaa julkisen toiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta, s\u00e4vyeroja tulee vaikkapa kauppatieteen puolella johtajien (agenttien) ja omistajien (p\u00e4\u00e4miesten) suhdetta pohtiviin kollegoihin. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin samoista ongelmista. T\u00f6rm\u00e4\u00e4n my\u00f6s jaksoa pit\u00e4ess\u00e4ni samaan taustateoriaongelmaan, agenttiteorian varsin synkk\u00e4\u00e4n maailmaan, jossa toiseen luottamiselle ei ole juuri mit\u00e4\u00e4n sijaa. Se siis etsii teoriana ratkaisuja ongelmiin, joka nousevat ongelmina esiin siksi ettei johtajina toimivien tilivelvollisuuden toteutumiseen voida l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti luottaa teoriassa tehtyjen oletusten takia.<\/p>\n<p>Onneksi sille on vaihtoehto, pehtoriteoria (Stewardship Theory), jossa luottamiselle on annettu suurempi sija. Monet j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n teorian nimen kokonaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta termi \u201dsteward\u201d viittaa tilanhoitajaan, joka suomen kieless\u00e4 on pehtoriksi (joskus pehtooriksi tai valttariksi) tavattu kutsua. On sill\u00e4 muitakin merkityksi\u00e4 (ks. esim. Nyyss\u00f6l\u00e4, Hannu 2008, Omistajaohjaus, sis\u00e4inen yritt\u00e4jyys ja tuloksellisuus ammattikorkeakouluissa, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Jyv\u00e4skyl\u00e4 Studies in Business and Economics 62). Keskeinen idea pehtoriteoriassa on kuitenkin sama kuin hyv\u00e4ss\u00e4 tilanhoidossa. Siin\u00e4 johtajien (pehtorien) oletetaan toimivan toisen omaisuutta hoitaessaan yht\u00e4 hyvin ja huolella kuten toimisivat oman omaisuutensa kanssa. Agenttiteorian olettamaa agentin ja p\u00e4\u00e4miehen intressikonfliktia ei ole, eik\u00e4 siit\u00e4 aiheutuvia ongelmia tarvitse olla koko ajan ratkaisemassa. Juuri siksi pehtoriteoria on hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta julkisen johtamisen tutkimuksessa. Sill\u00e4 on, ainakin jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, selv\u00e4sti realistisempi n\u00e4kemys johtajien pyrkimyksist\u00e4 ja toiminnasta kuin agenttiteorialla.<\/p>\n<p>Pehtoriteoriassa ei menn\u00e4 hakoteille silloinkaan kun halutaan nostaa vaikkapa julkisen toiminnan eetokseen, julkisen arvoon tai julkisen palvelun motivaatioon liittyv\u00e4t kollektiivisiin arvoihin ja yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n kytkeytyv\u00e4t ulottuvuudet voimakkaammin esille. Itseintressi\u00e4 ei silti ole pakko, eik\u00e4 syyt\u00e4, olettaa kokonaan kuvasta pois. Se riitt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle kun olettaa, ettei pelk\u00e4ll\u00e4 itseintressill\u00e4 operoidessa saada sanottua ihmisten tavoitteiden ja motivaation kompleksisuudesta juuri mit\u00e4\u00e4n. Muillakin asioilla on merkityst\u00e4, ja aika tavalla onkin. Kyseh\u00e4n on ihmisist\u00e4 kaikessa kompleksisuudessaan yksil\u00f6in\u00e4 ja yhteis\u00f6iden j\u00e4senin\u00e4. T\u00e4m\u00e4n blogin kontekstissa samalla kyse on my\u00f6s tilivelvollisuuden toteutumisen kannalta merkityksellisist\u00e4 toimintaa ohjaavista ja s\u00e4\u00e4ntelevist\u00e4 j\u00e4rjestelmist\u00e4 ja j\u00e4rjestelyist\u00e4. My\u00f6s tilivelvollisuuspohdinta palautuu siihen mihin me uskomme johtamisessa. V\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyse on t\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s siit\u00e4 ett\u00e4 uskoamme kantavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjest\u00e4miseen asti oletukset, jotka voivat olla v\u00e4\u00e4ri\u00e4kin. Niit\u00e4 olisi syyt\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 joskus v\u00e4h\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii tilivelvollisuusk\u00e4sitysten taustateorioita. Maaliskuussa allekirjoittaneen on taas aika opettaa jakso Tilivelvollisuus julkisessa johtamisessa. Se kerta onkin samalla viimeinen, sill\u00e4 uudistaessamme hallintotieteiden maisteriohjelman jaksoja, t\u00e4m\u00e4 opintojakso j\u00e4tettiin pois. Se ei tarkoita sit\u00e4, etten olisi jatkossa en\u00e4\u00e4 kiinnostunut tilivelvollisuudesta ilmi\u00f6n\u00e4. Sen sivuuttaminen ei edes ole mahdollista jos meinaan jatkossakin olla uskottava johtamisen tutkija [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-203","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/02\/08\/pehtoriteorian-maailmankuva\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2018-02-08T10:52:51+02:00\">08.02.2018<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=203"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":290,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/203\/revisions\/290"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=203"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=203"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=203"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}