{"id":198,"date":"2018-08-13T12:39:19","date_gmt":"2018-08-13T09:39:19","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e89edcc052f78a9edc11e8b38ecf3195000ce90ce9"},"modified":"2020-02-28T08:32:15","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:15","slug":"uudistamisideoiden-rinnakkaisuus-julkisen-toiminnan-organisoitumisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/08\/13\/uudistamisideoiden-rinnakkaisuus-julkisen-toiminnan-organisoitumisessa\/","title":{"rendered":"Uudistamisideoiden rinnakkaisuus julkisen toiminnan organisoitumisessa"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija miettii organisaatioita muokkaavia ideoita.<\/div>\n<p>Lomalta paluu on aina uusi alku. Minulla se k\u00e4y helpoiten lukemisen kautta. Etsin uutta vauhtia lueskelemalla artikkeleita ja kirjoja ilman sen kummempaa suunnitelmaa. J\u00e4rkev\u00e4 suunta l\u00f6ytyy usein silti aika nopeasti. Sellaisen tarjosi t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Jancsaryn, Meyerin, H\u00f6llererin ja Barberion artikkeli \u201dToward a Structural Model of Organizational-Level Institutional Pluralism and Logic Interconnectedness\u201d (Organization Science 28:6). T\u00e4ss\u00e4 pari sanaa siihen perustuen.<\/p>\n<p>Olen tutkinut pitk\u00e4\u00e4n julkista toimintaa uudistavien ideoiden levi\u00e4mist\u00e4. Samaten olen ollut kiinnostunut hybridiorganisaatioista, kahden erilaisen idean yhteensovittamisesta muodostuvista organisaatioista. Edell\u00e4 mainittu artikkeli pohtii rinnakkaisten institutionaalisten logiikkojen problematiikkaa. Erona hybridisoitumiseen on se, ettei siin\u00e4 oleteta ideoiden sulamista yhteen, vaan korostetaan niiden rinnakkaisuutta organisaation sis\u00e4ll\u00e4. Empiirisen\u00e4 esimerkkin\u00e4 artikkelissa on Wien. Aika tavalla samanlainen kuva ilmaantuisi todenn\u00e4k\u00f6isesti n\u00e4kyviin my\u00f6s suomalaisista kaupungeista, sill\u00e4 samat uudistamisideat ovat vaikuttaneet julkisiin organisaatioihin ymp\u00e4ri Eurooppaa. Kaupunki organisaationa ja toiminnallisena kokonaisuutena on yhdistelm\u00e4 rinnakkaisista ideoista ja niit\u00e4 palvelemaan toteutetuista organisatorisista j\u00e4rjestelyist\u00e4. Ideat ja j\u00e4rjestelyt yhdistyv\u00e4t institutionaalisiksi logiikoiksi.<\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 institutionaalisia logiikkoja on artikkelissa etsitty kaupungin kotisivuilla olevien tekstien kautta. N\u00e4in l\u00f6ytyi nelj\u00e4 rinnakkaista logiikkaa, joiden varaan kaupunki on organisoinut itsens\u00e4 ja toimintansa mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. Urbaanin hallinnan logiikan ytimess\u00e4 on se, ett\u00e4 kaupunki asettaa tilana asumiselle ja toimimiselle puitteet, mutta tilana se my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 toimintaa puitteissaan. Byrokraattisessa logiikassa kaupunki realisoituu alueellisena auktoriteettina, joka puolustaa asukkaidensa ja yritystens\u00e4 oikeuksia ja my\u00f6s valvoo erilaisten velvollisuuksien noudattamista. New Public Managementin logiikka siirt\u00e4\u00e4 huomion julkisista monopoleista toiminnan markkinaehtoisuuteen erityisten palveluissa. Paternalistinen logiikka puolestaan ilmenee siin\u00e4 miten kaupunki kykenee tasaamaan hyv\u00e4- ja huono-osaisten toimintaedellytyksi\u00e4 alueellaan.<\/p>\n<p>Mainittuja logiikkoja mielenkiintoisempaa on se kuinka ne liittyv\u00e4t toisiinsa. Olisin itse toivonut esiin nostettavaksi n\u00e4iden logiikkojen ristiriitaisuuden. Neh\u00e4n eiv\u00e4t suinkaan anna koherenttia ideakonstellaatiota kaupungin johtamisen pohjaksi. Siksi johtaminen on ristiriitojen ja paradoksaalisuuden kanssa toimimista. Ristiriitaisuuden sijaan artikkeli nostaa esille logiikkojen v\u00e4liset rajapinnat. Siin\u00e4 on sen varsinainen pihvi. Osoittautuu ett\u00e4 New Public Managementin logiikalla rajapintoja on muiden kolmen muun kanssa eniten, ja paternalistisella logiikalla v\u00e4hiten. Jostain syyst\u00e4 tekij\u00e4t j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t t\u00e4m\u00e4n havainnon pohdinnan aikatavalla minimiin. Rajapinnat nimitt\u00e4in tarjoavat yhden mahdollisen selityksen sille miksi tietyt ideat levi\u00e4v\u00e4t toisia helpommin. Kontekstilla on toki aina v\u00e4li\u00e4 niin isommassa kuvassa kuin yksitt\u00e4isiss\u00e4 organisaatioissa. Esimerkiksi NPM levisi tehokkaasti 1990-luvulla mm. siksi, ett\u00e4 entiset sosialistiset maat tarvitsivat v\u00e4lineit\u00e4 hallintonsa ja yhteiskuntansa modernisoimiseen. Ilmeisesti rajapinnat muiden uudistamisideoiden kanssa n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t my\u00f6s olevan idean levi\u00e4mist\u00e4 ja omaksumista edesauttava tekij\u00e4. Sit\u00e4 ainakin paranee pohtia.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija miettii organisaatioita muokkaavia ideoita. Lomalta paluu on aina uusi alku. Minulla se k\u00e4y helpoiten lukemisen kautta. Etsin uutta vauhtia lueskelemalla artikkeleita ja kirjoja ilman sen kummempaa suunnitelmaa. J\u00e4rkev\u00e4 suunta l\u00f6ytyy usein silti aika nopeasti. Sellaisen tarjosi t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Jancsaryn, Meyerin, H\u00f6llererin ja Barberion artikkeli \u201dToward a Structural Model of Organizational-Level Institutional [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-198","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/08\/13\/uudistamisideoiden-rinnakkaisuus-julkisen-toiminnan-organisoitumisessa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2018-08-13T12:39:19+03:00\">13.08.2018<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=198"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":285,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/198\/revisions\/285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}