{"id":197,"date":"2018-08-27T15:39:48","date_gmt":"2018-08-27T12:39:48","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8a9f648dab114a9f611e8837a49ff0bf14c5f4c5f"},"modified":"2020-02-28T08:32:15","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:15","slug":"muutoshankesyndrooma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/08\/27\/muutoshankesyndrooma\/","title":{"rendered":"Muutoshankesyndrooma"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii julkisen toiminnan muutoksen johtamisen er\u00e4st\u00e4 ongelmakohtaa.<\/div>\n

Jos kirjoittaisin t\u00e4t\u00e4 englanniksi, olisin k\u00e4ytt\u00e4nyt otsikossa alani kirjallisuudesta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 termi\u00e4 \u201dinitiavitis\u201d. Aikani sopivaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 mietitty\u00e4ni, p\u00e4\u00e4dyin termiin muutoshankesyndrooma. Muutossyndrooma kuvaa tilaa, jossa erilaisia uudistuksia ja muutoksia k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n niin paljon, ettei edellist\u00e4 ehdit\u00e4 koskaan kunnolla tekem\u00e4\u00e4n kun jo seuraava pukkaa p\u00e4\u00e4lle. Organisaatioiden on siksi hajotettava itse\u00e4\u00e4n joko tekem\u00e4ll\u00e4 monia muutoksia yhtaikaa, ehk\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisiakin, tai sitten kipuilla sen kanssa mihin muutoshankkeeseen keskittyisi.<\/p>\n

Muutoshankesyndrooma on tauti, jonka oireet n\u00e4kyv\u00e4t henkil\u00f6st\u00f6ss\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6n osalta voidaan puhua vaikka muutoskuormittavuudesta, jota muutoshankesyndrooma synnytt\u00e4\u00e4. Jokaisella muutoksella syntyy muutoskuormittavuutta toki yksin\u00e4\u00e4nkin, mutta tilanne pahenee selv\u00e4sti samanaikaisten ja nopeasti edellisen per\u00e4\u00e4n seuraavien muutoshankkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Asianosaisten on vaikeaa pit\u00e4\u00e4 fokus useammissa muutoshankkeissa yht\u00e4aikaisesti. Samoin energian jakaminen niiden kaikkien toteuttamiseen on ongelmallista. Vaikka joku muutos toteutettaisiin miten hyvin tahansa, kaikki tiet\u00e4v\u00e4t ettei se silti pitk\u00e4lle riit\u00e4. Eip\u00e4 siksi ihme jos ei muutoskierteess\u00e4 oleva henkil\u00f6st\u00f6 jaksa jokaisesta muutoksesta sytty\u00e4.<\/p>\n

Julkisella sektorilla muutoksiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4vi\u00e4 aloitteita syntyy poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja ohjaavan ministeri\u00f6n toimesta. Alunperin k\u00e4site on rajattu juuri t\u00e4h\u00e4n yhteyteen. Erityisesti on korostettu tiivistahtista, mutta ei aina niin koherenttia uudistamispolitiikkaa harjoittavien hallitusten toiminnan vaikutuksia alaisessaan hallinnossa. K\u00e4site on kuitenkin t\u00e4ysin soveltuva my\u00f6s tilanteisiin, jossa muutoshankkeiden tulvan taustalla on organisaation oma johto.<\/p>\n

Muutoskuormittavuudesta ei saa hyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 siihen, ett\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4ytyisi muutoksia tekem\u00e4st\u00e4. Sen olemassaolon huomiotta j\u00e4tt\u00e4minen ei silti ole kovin \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 uudistamista. Se ehk\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomiotta siksi, ett\u00e4 on todettu muutoksen k\u00e4ynnist\u00e4miseen kiinnitett\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n huomiota kuin loppuun asti viemiseen. Muutoksien k\u00e4ynnist\u00e4minen on vaihe, jossa aloitteentekij\u00f6iden n\u00e4kyvyys on suurimmillaan. Ainakaan positiivista n\u00e4kyvyytt\u00e4 ei ole varsinkaan siin\u00e4 vaiheessa kun kunnianhimoinen muutoshanke on toimeenpanovaiheessa vaikeuksissa. Siin\u00e4 vaiheessa aloitteentekij\u00f6ill\u00e4 onkin suuri kiusaus olla jo seuraavassa aloitteessa menossa. Organisaatioiden johtajina toimivat aloitteentekij\u00e4t my\u00f6s vaihtavat paikkaa useasti pysy\u00e4kseen jatkuvasti aloitevaiheessa. Kun henkil\u00f6st\u00f6 ei mm. en\u00e4\u00e4 kykene tai halua toteuttaa kaikkia muutosjohtajaksi itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelleen johtajan muutosideoita, h\u00e4nen on aika alkaa aloitevaihe uudessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Politiikkal\u00e4ht\u00f6isten aloitteiden vaiheistus menee puolestaan poliittisten syklien mukaan. Meill\u00e4 hallitukset istuvat nyt p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Uudistamisesta johtuva kuormitus on luultavasti yleens\u00e4 kovinta hallituskauden alkupuolella.<\/p>\n

Lopulta kyse on hallinnon tasolla ja organisaatioissa tasapainosta, siit\u00e4 ett\u00e4 osataan toteuttaa riitt\u00e4v\u00e4n kunnianhimoisia muutoksia riitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4lj\u00e4ss\u00e4 aikataulussa. Sill\u00e4 ei ehk\u00e4 saa maksimaalista n\u00e4kyvyytt\u00e4, mutta tuloksia kyll\u00e4 saa. Tutkimuksella on tulevina vuosina ty\u00f6nsarkaa sen selvitt\u00e4miseksi miten uudistaminen onnistui nykyisen hallituksen aikana. N\u00e4ytt\u00e4isi kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 jonkinlaisesta muutoshankesyndroomasta on ollut nytkin kyse.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii julkisen toiminnan muutoksen johtamisen er\u00e4st\u00e4 ongelmakohtaa. Jos kirjoittaisin t\u00e4t\u00e4 englanniksi, olisin k\u00e4ytt\u00e4nyt otsikossa alani kirjallisuudesta l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 termi\u00e4 \u201dinitiavitis\u201d. Aikani sopivaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 mietitty\u00e4ni, p\u00e4\u00e4dyin termiin muutoshankesyndrooma. Muutossyndrooma kuvaa tilaa, jossa erilaisia uudistuksia ja muutoksia k\u00e4ynnistet\u00e4\u00e4n niin paljon, ettei edellist\u00e4 ehdit\u00e4 koskaan kunnolla tekem\u00e4\u00e4n kun jo seuraava pukkaa p\u00e4\u00e4lle. Organisaatioiden on siksi […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-197","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=197"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":284,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/197\/revisions\/284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=197"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=197"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}