{"id":195,"date":"2018-10-11T15:27:24","date_gmt":"2018-10-11T12:27:24","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8cd51021a5990cd5111e8a6292753123090d090d0"},"modified":"2020-02-28T08:32:15","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:15","slug":"avoimesti-muutosvastarintainen-on-helppo-johdettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/10\/11\/avoimesti-muutosvastarintainen-on-helppo-johdettava\/","title":{"rendered":"Avoimesti muutosvastarintainen on helppo johdettava"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii muutosjohtamisen sudenkuoppia.<\/div>\n

Otsikkoni on v\u00e4ite, joka voi heti k\u00e4ttelyss\u00e4 tuntua hankalalta. Se vaatii siksi johdatuksen. Muutosvastarintahan on uudistuksissa ja muutoksissa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Useimmat muutosjohtajat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 prim\u00e4\u00e4risti ongelmana. Sit\u00e4kin se on, mutta toisaalta jos sit\u00e4 ei olisi, niin voi mit\u00e4 kaikkea h\u00f6lm\u00f6\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa teht\u00e4isiink\u00e4\u00e4n. L\u00e4hden itse siit\u00e4, ett\u00e4 muutosvastarinta on johtajalle hyv\u00e4 testi. Jos ei siit\u00e4 selvi\u00e4 kunnialla, ei taida olla teht\u00e4v\u00e4n tasalla. Toisaalta kyll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n konstia ei ole siit\u00e4 kokonaan v\u00e4ltty\u00e4k\u00e4\u00e4n. Lievemm\u00e4n muutosvastarinnasta toki saa kun toimii oikealla tavalla. Muuan muassa avoimuus ja oikea ajoitus ovat oikealla tavalla tekemisen piirteit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4, mutta liputan nyt vahvimmin dialogin puolesta.<\/p>\n

Varsinainen pihvi t\u00e4ss\u00e4 blogissa on kuitenkin nyt otsikon sanassa \u201davoimesti\u201d. Muutosvastarinta voidaan nimitt\u00e4in karkeasti jakaa kahteen muotoon, avoimeen ja k\u00e4tkettyyn muutosvastarintaan (Ybema & Horvers 2017). Niill\u00e4 on kutakuinkin sama seuraus muutoksen l\u00e4piviemisen kannalta, mutta muutosjohtajalle ne ovat aika tavalla erilaisia ongelmia tai haasteita.<\/p>\n

Muutosjohtajat n\u00e4kev\u00e4t helpoimmin avoimen muutosvastarinnan, ja juuri se on sit\u00e4 muutosvastarintaa mik\u00e4 heit\u00e4 saattaa kovasti my\u00f6s \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. Se voi olla avoimia protesteja, hankalia kysymyksi\u00e4, muutokselle esitettyjen perusteluiden \u201dsavijalkojen potkimista\u201d, ja sit\u00e4 kautta muutoksen toimeenpanon hidastamista tai jopa kokonaan est\u00e4mist\u00e4. T\u00e4llainen luo organisaatioon levottomuutta, ehk\u00e4 jopa konfliktinkin. Yksi todenn\u00e4k\u00f6inen seuraus on se, ett\u00e4 avoimesti muutosvastarintaiset leimataan hankaliksi tai mahdottomiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iksi. Vaikkei tuo nyt ole kaikista kokonaan v\u00e4\u00e4r\u00e4 tuomio, siin\u00e4 kuitenkin yksinkertaistetaan tilannetta tarpeettomasti. Jonkun eri mielt\u00e4 olevan oikop\u00e4inen luokittelu mahdottomaksi on samalla aina (teko)syy dialogin tarpeettomuudelle. Nimenomaan hyv\u00e4ll\u00e4 dialogilla voittaa aina paljon. En edes osaa kuvitella muuta tapaa vied\u00e4 muutos onnistuneesti l\u00e4pi.<\/p>\n

Paljon hankalampi tapaus johtamisessa sel\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi on k\u00e4tketty muutosvastarinta. Siin\u00e4 muutosta ei avoimesti vastusteta, koska kaikki mm. tiet\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 siin\u00e4h\u00e4n helposti sitten leimautuu. Sen sijaan sordiino ei ole en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kun vaikkapa kahvihuoneessa asiasta keskustellaan kollegoiden kesken esimiesten ollessa poissa. Siell\u00e4 muutosjohtajalle t\u00e4rke\u00e4 muutos, ja sit\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t, v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n pahimmillaan niin mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi, ettei oikein mit\u00e4\u00e4n rajaa. Kun t\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu k\u00e4tketysti, sille ei edes voida tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Muutos on samalla tavalla vaikeuksissa tai haastettuna kuin avoimen muutosvastarinnan esiintyess\u00e4, mutta nyt solmuja ratkaisevaan dialogiin ei p\u00e4\u00e4se, koska tieto sen tarpeesta ei kulje johtoon p\u00e4in. Siksi avoimesti muutosvastarintainen on helpompi johdettava kuin k\u00e4tketysti muutosvastarintainen. Tosin vain johtajalle, joka dialogiin pyrki ja my\u00f6s p\u00e4\u00e4see.<\/p>\n

Saattaapa avoimesti muutosvastarintainen olla helpommin johdettavissa muutenkin, sill\u00e4 ihminen on valmis laittamaan itsens\u00e4 peliin silloin kun asia on h\u00e4nelle niin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 on valmis menem\u00e4\u00e4n leimautumisriskin yli. T\u00e4ytyy siksi kysy\u00e4 miksi se on niin t\u00e4rke\u00e4? Suuri osa muutosvastarinnasta on toki aina kaipuuta totuttuun ja rutiiniin, mutta kyse voi olla my\u00f6s voimakkaasta sitoutumisesta organisaatioon ja sen tavoitteisiin. Osa vastustaa muutosta avoimesti siksi, ett\u00e4 n\u00e4kee sen ongelmallisena t\u00e4lt\u00e4 kannalta. Varsinkin er\u00e4\u00e4t uudet johtajat sortuvat kuvittelemaan, ettei organisaatiossa aikaisemmin kukaan ole tehnyt heille nyt kuuluville asioille mit\u00e4\u00e4n. Koska n\u00e4in useinkaan asia suinkaan ole, t\u00e4ll\u00e4 saa talossa pidemp\u00e4\u00e4n olleet sitoutuneet henkil\u00f6t takajalalle. Heill\u00e4 saattaa olla hyvi\u00e4 ideoita, joita kukaan ei halua kuulla. Kuuntelemisesta aloittaminen on siksi avainasemassa kohti parempaa dialogia. Siin\u00e4 ei voi (muutos)johtaja olla liian hyv\u00e4.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii muutosjohtamisen sudenkuoppia. Otsikkoni on v\u00e4ite, joka voi heti k\u00e4ttelyss\u00e4 tuntua hankalalta. Se vaatii siksi johdatuksen. Muutosvastarintahan on uudistuksissa ja muutoksissa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Useimmat muutosjohtajat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 prim\u00e4\u00e4risti ongelmana. Sit\u00e4kin se on, mutta toisaalta jos sit\u00e4 ei olisi, niin voi mit\u00e4 kaikkea h\u00f6lm\u00f6\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 maailmassa teht\u00e4isiink\u00e4\u00e4n. L\u00e4hden itse siit\u00e4, ett\u00e4 muutosvastarinta on […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-195","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=195"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":282,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/282"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}