{"id":193,"date":"2018-12-12T13:51:14","date_gmt":"2018-12-12T11:51:14","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e8fe0439fe2240fe0411e8b2dfc96bf2a8e9aae9aa"},"modified":"2020-02-28T08:32:15","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:15","slug":"rationalistisuus-vs-ihmisen-voimaantuminen-organisaatioissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/12\/12\/rationalistisuus-vs-ihmisen-voimaantuminen-organisaatioissa\/","title":{"rendered":"Rationalistisuus vs. ihmisen voimaantuminen organisaatioissa"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pureutuu konfliktin potentiaaliin nykyorganisaatioissa.<\/div>\n<p>Bromley ja Meyer (2017) v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 organisaatiot samanlaistuvat yli sektorirajojen siksi, ett\u00e4 ne kaikki ovat kahden niihin vaikuttavan voiman vaikutuksen alla. Otin t\u00e4st\u00e4 kopin, mutta etenin samalla suuntaan, jota ette voi ennakoida vain lukemalla mainitun artikkelin. Kyse on my\u00f6s allekirjoittaneen k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 tutkijana valtavirrasta kriittisen tarkastelun suuntaan. Toinen Bromleyn ja Meyerin esiin nostama organisaatioihin vaikuttava voima on rationalistisuus, joka hakee perustansa yhteydest\u00e4 tieteeseen. Ei kuitenkaan tieteest\u00e4 konkreettisesti, vaan pikemmin tieteest\u00e4 kulttuurisena mallina, joka nostaa systemaattisen tiedon tuottamisen, jalostamisen ja jakamisen yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen asemaan vaikuttavaksi tekij\u00e4ksi. Organisaatiot ovat j\u00e4sentens\u00e4 asiantuntemuksen varassa. Ilman asiantuntevia j\u00e4seni\u00e4 organisaatio ei kykenisi olemaan organisaatio siin\u00e4 mieless\u00e4 kun me se nykyisin ajatellaan. Rationalistisuus kuitenkin kohtaa organisaatioissa toisen vaikuttavan voiman, yksil\u00f6iden oikeuksien, velvollisuuksien, intressien ja osaamisen laajentumisen. T\u00e4st\u00e4 Bromley ja Meyer k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termi\u00e4 \u201dhuman empowerment\u201d, jonka voi suomeksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vaikka ihmisen voimaantumiseksi.<\/p>\n<p>Rationalistisuus m\u00e4\u00e4rittelee keinoja tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi, sen miten t\u00e4m\u00e4 ja tuo tekij\u00e4 vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, millaista tietoa tai dataa tarvitaan, millainen osaaminen on tarpeen, kuinka prosessit laitetaan oikein, kuinka seurataan ett\u00e4 lopputulos on haluttu, ja ett\u00e4 resurssien kuluminen pysyy ennakoidulla tasolla. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 organisaatiot ovat nyt selv\u00e4sti \u201dparempia\u201d kuin koskaan. T\u00e4llaisen \u201dteknisen\u201d paremmuuden ohella kyse on kuitenkin my\u00f6s ihmisen asemasta osana organisaatiota. J\u00e4rjiss\u00e4\u00e4n oleva ihminenh\u00e4n ei oikop\u00e4\u00e4t\u00e4 alistu vain tuotannontekij\u00e4ksi, vaan haluaa ty\u00f6lt\u00e4\u00e4n muutakin kuin sen ett\u00e4 organisaation tavoitteet toteutuvat. Kyse on my\u00f6s vaikkapa omista oikeuksista, toisten oikeuksista, varsinkin heikompien, luonnon ja olemassa olevien sosiaalisten j\u00e4rjestelmien s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 jne. T\u00e4m\u00e4 kaikki edellytt\u00e4\u00e4 osallistumisen reaalisia mahdollisuuksia, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tilivelvollisuuden toteutumista mm. johtamisessa. Siksi ristiriita n\u00e4iden kahden organisaatioihin vaikuttavan voiman v\u00e4lill\u00e4 on aina mahdollinen.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 on ajankohtainen esimerkki siit\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 kaksi voimaa organisaatioissa kohtaavat (<a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10545869\">https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10545869<\/a> ). Kyse on nyt Haartmanin p\u00e4ivystyksest\u00e4 Helsingiss\u00e4, mutta saman tarinan ristiriidan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ilmenemismuodoista voi halutessaan kuulla muualtakin. N\u00e4in ongelman kiteytt\u00e4\u00e4 nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4 asiaa kommentoinut sairaanhoitaja: &#8221;Ty\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n olisi mielek\u00e4st\u00e4, jos hoitohenkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4 olisi tietty itseisarvo ja heit\u00e4 kohdeltaisiin ty\u00f6nantajan puolesta t\u00e4rkein\u00e4 henkil\u00f6in\u00e4. Sen sijaan henkil\u00f6st\u00f6n voimavarat kulutetaan loppuun ja luodaan mielikuva, ett\u00e4 t\u00e4nne olisi tunkua.&#8221;<\/p>\n<p>N\u00e4kisin tutkijana ongelman itse n\u00e4in. Nyt rationalistisuus on mahdollisesti viety liian pitk\u00e4lle ihmisen voimaantumisen kustannuksella. Periaatteessa tilanne on se, ett\u00e4 p\u00e4ivystyksen malli toimii, kuten se on suunniteltu toimimaan, mutta samalla ihmiset kokevat t\u00e4m\u00e4n polkevan heid\u00e4n oikeuttaan tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 hyvin. N\u00e4in tilannetta kuvaa omalla nimell\u00e4\u00e4n yksi hoitajista: \u201d Se psykologinen sopimus, jonka olemme tehneet ty\u00f6nantajan kanssa, kun olemme tulleet t\u00e4nne t\u00f6ihin \u2013 se ei en\u00e4\u00e4 p\u00e4de. Eli ett\u00e4 me lupaamme tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 duunia ja he lupaavat tarjota siihen riitt\u00e4v\u00e4t resurssit.\u201d<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 voi keskustella isoista kysymyksist\u00e4. Esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 onko meill\u00e4 oikeutta ty\u00f6n hyvin tekemiseen? Minusta ainakin pit\u00e4isi olla, mutta toisaalta eip\u00e4 sit\u00e4 nyt ole taidettu kovinkaan tarkasti kirjata mihink\u00e4\u00e4n. Siksi emme n\u00e4e tilannetta samalla tavalla. Haartmanissa t\u00e4m\u00e4 realisoituu ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja johdon n\u00e4kemysten ristiriitana. T\u00e4llainen ristiriita on tuttua muualtakin. Ei tosin monin paikoin n\u00e4in vakavana. Ehk\u00e4 sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 organisaation suuntaan tuulee kahdelta suunnalta? Minusta tuo kuulostaa mahdolliselta selitykselt\u00e4. Jatkan siksi asian pohdintaa sit\u00e4 jalostaen ja hy\u00f6dynt\u00e4en jatkossakin. Se tuntuu mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 tielt\u00e4 ainakin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 johtamista ja sen puitteissa realisoituvia ilmi\u00f6it\u00e4 aikaisempaa paremmin. Ehk\u00e4 jopa pyrki\u00e4 muuttamaan sit\u00e4 mik\u00e4 muutettavissa viel\u00e4 on.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n<p>(Bromley, Patricia &amp; John W. Meyer (2017). \u201cThey Are All Organizations\u201d: The Cultural Roots of Blurring Between the Nonprofit, Business, and Government Sectors. Administration &amp; Society 49:7, 939-966.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pureutuu konfliktin potentiaaliin nykyorganisaatioissa. Bromley ja Meyer (2017) v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 organisaatiot samanlaistuvat yli sektorirajojen siksi, ett\u00e4 ne kaikki ovat kahden niihin vaikuttavan voiman vaikutuksen alla. Otin t\u00e4st\u00e4 kopin, mutta etenin samalla suuntaan, jota ette voi ennakoida vain lukemalla mainitun artikkelin. Kyse on my\u00f6s allekirjoittaneen k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 tutkijana valtavirrasta kriittisen tarkastelun suuntaan. Toinen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-193","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2018\/12\/12\/rationalistisuus-vs-ihmisen-voimaantuminen-organisaatioissa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2018-12-12T13:51:14+02:00\">12.12.2018<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=193"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":280,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/193\/revisions\/280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}