{"id":183,"date":"2019-11-08T14:41:19","date_gmt":"2019-11-08T12:41:19","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1ea0225104314f8022511ea8df6d315e5249a4b9a4b"},"modified":"2020-02-28T08:32:14","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:14","slug":"hallintopolitiikka-on-vertailututkijoille-kuuluva-kysymys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2019\/11\/08\/hallintopolitiikka-on-vertailututkijoille-kuuluva-kysymys\/","title":{"rendered":"Hallintopolitiikka on vertailututkijoille kuuluva kysymys"},"content":{"rendered":"<div class=\"abstract\">T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija katsoo menneen kautta tulevaisuuteen.<\/div>\n<p>Otsikossa nyt oleva hallintopolitiikka oli aikanaan sek\u00e4 lisensiaatintutkimukseni ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjani p\u00e4\u00e4k\u00e4site. Yhten\u00e4 tarkoituksenani oli lanseerata suomalaiseen keskusteluun t\u00e4m\u00e4 pohjoismaisissa kieliss\u00e4 ja saksassa k\u00e4ytetty k\u00e4site, joka ruotsiksi on \u201df\u00f6rvaltningspolitik\u201d ja saksaksi \u201dverwaltungspolitik\u201d. Esimerkiksi valtionvarainministeri\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 nyt, mutta tutkijat eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 siksi, ettei sille ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 vakiintunutta englanninkielist\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Ep\u00e4ilen my\u00f6s, ett\u00e4 ministeri\u00f6\u00f6n k\u00e4site on uinut muualta kuin minun tutkimuksestani. Ministeri\u00f6ll\u00e4 oli l\u00e4heisempi\u00e4 kumppaneita, joiden k\u00e4sitevalintoihin saatoin tosin vaikuttaa.<\/p>\n<p>M\u00e4\u00e4rittelin v\u00e4it\u00f6skirjassani hallintopolitiikan suppeana ja laajana k\u00e4sitteen\u00e4. Suppean m\u00e4\u00e4rittelyn mukaan se tarkoittaa hallinnon uudistamispolitiikkaa. Laajan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan se tarkoittaa valtion preferenssej\u00e4 julkisen hallinnon j\u00e4rjest\u00e4misen suhteen. Kyse on kummallakin tavalla m\u00e4\u00e4ritellen politiikasta, joka kohdistuu hallintoon. Aikaj\u00e4nne ei vaan ole sama. Samalla tavalla kuin esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6politiikan tavoitteet liittyv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n tilaan, hallintopolitiikan tavoitteet liittyv\u00e4t hallinnon tilaan. Ero on se, ettei hyv\u00e4 hallinto ole itsetarkoitus, vaan v\u00e4line, joka mahdollistaa muiden politiikkojen tavoitteiden toteuttamisen. No, on se saattanut hallinnonkehitt\u00e4jilt\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 unohtuakin. Kun sote-reformia koskeva keskustelu taas viri\u00e4\u00e4 kunnolla, keskustelusta suuri osa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja organisaatioista, joiden kautta sote-tavoitteet toteutetaan. Minusta t\u00e4m\u00e4 on pitk\u00e4lle hallintopoliittista pohdintaa. Rajanveto on joka tapauksessa hankalaa, ehk\u00e4 jopa tarpeetonta.<\/p>\n<p>Olen aika varma siit\u00e4, ettei ikin\u00e4 en\u00e4\u00e4 tule samanlaista hallintopoliittista aikakautta kuin mit\u00e4 1990-luku oli. Suomessa 1990-lukua leimasi vuosikymmenen alun syv\u00e4 lama ja massiivinen ty\u00f6tt\u00f6myys, jotka pakottivat miettim\u00e4\u00e4n asioita uudestaan hallinnossakin. EU-j\u00e4senyydell\u00e4kin oli oma vaikutuksensa. Meille alkoi my\u00f6s tulla vaikutteita edellisen vuosikymmenen aikana mm. Margaret Thatcherin hallinnon uudistamisesta nousseesta New Public Managementista, koska se oli 1990-luvun hallintopoliittinen johtoajatus. Tai oikeastaan nippu ajatuksia, joiden koherenssista voi aina keskustella. Niihin sitten tartuttiin aika Suomessakin laajalti. Muun muassa tulosohjaus on t\u00e4lt\u00e4 pohjalta syntyneit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>1990-luvulla oli joukko maita, joilla oli viel\u00e4 meit\u00e4 selv\u00e4sti suurempi tarve uudistaa hallintoaan. N\u00e4m\u00e4 olivat entiset sosialistivaltiot, jotka tuolloin l\u00e4htiv\u00e4t rakentamaan itse\u00e4\u00e4n EU:n ja OECD:n tapaisten l\u00e4ntisten valtioiden ryhm\u00e4\u00e4n kuuluviksi valtioiksi moderneine hallintoineen. T\u00e4h\u00e4n oli tarjolla runsain mitoin NPM-henkisi\u00e4 \u201dparhaita k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4\u201d. Kesken niiden omaksuminen taisi osaksi kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4, sill\u00e4 nyt osa n\u00e4ist\u00e4 omaksuneista valtioista on n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 siit\u00e4, etteiv\u00e4t ne ehk\u00e4 koskaan sis\u00e4ist\u00e4neet mist\u00e4 l\u00e4ntisen valtion politiikan ja hallinnon yhteen niveltymisess\u00e4 lopulta on kyse. Reformit eiv\u00e4t mahdollisesti koskaan johtaneet niit\u00e4 vakauttaviin kulttuurimuutoksiin.<\/p>\n<p>1990-luvun ja NPM:n kultakauden j\u00e4lkeen on ollut aika hankalaa sanoa hallintopolitiikasta mit\u00e4\u00e4n kovin suurella varmuudella. Hallinnon uudistamisen teoreettisista vaikutteista, ja sit\u00e4 my\u00f6ten kehityksen suunnasta, voidaan toki puhua, mutta uudistamisideoiden todellinen vaikuttavuus on jo selv\u00e4sti hankalampi kysymys. NPM mm. meni periaatteessa ohi, mutta se n\u00e4kyy edelleen vaikka miss\u00e4. Toki siit\u00e4 miss\u00e4 se n\u00e4kyy, ei en\u00e4\u00e4 puhuta NPM:na. New Public Governance (NPG) \u00a0toi 2000- ja 2010-luvulla jotain uutta NPM:n rinnalle, osin tilallekin. Ehk\u00e4 sekin on jo osin menossa ohi ja jotakin uutta on nousemassa? Yht\u00e4 NPM:n tapaista johtoajatusta ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n nyt ole. Enk\u00e4 ole varma voiko sellaista en\u00e4\u00e4 edes olla.<\/p>\n<p>Hallintoa kuitenkin uudistetaan koko ajan. V\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n, v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, mutta jotakin tapahtuu koko ajan. Tutkittavaa siis riitt\u00e4\u00e4, ja se on sellaista tutkittavaa, jossa kansainv\u00e4linen ja kansallinen ruokkivat monin tavoin toisiaan. Taas kerran, tai edelleen, on kysynt\u00e4\u00e4 ja mahdollisuus vertailevalle hallinnontutkimukselle. Hallintopolitiikka on pohjimmiltaan tutkimuksellisesti vertailijoille kuuluva kysymys. Sen voin sanoa nyt viel\u00e4kin suuremmalla varmuudella kuin silloin kun hallintopolitiikkaan nuorena tutkijana ryhdyin perehtym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija katsoo menneen kautta tulevaisuuteen. Otsikossa nyt oleva hallintopolitiikka oli aikanaan sek\u00e4 lisensiaatintutkimukseni ett\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjani p\u00e4\u00e4k\u00e4site. Yhten\u00e4 tarkoituksenani oli lanseerata suomalaiseen keskusteluun t\u00e4m\u00e4 pohjoismaisissa kieliss\u00e4 ja saksassa k\u00e4ytetty k\u00e4site, joka ruotsiksi on \u201df\u00f6rvaltningspolitik\u201d ja saksaksi \u201dverwaltungspolitik\u201d. Esimerkiksi valtionvarainministeri\u00f6 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 nyt, mutta tutkijat eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 siksi, ettei sille ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-183","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/author\/ehy\/\">Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2019\/11\/08\/hallintopolitiikka-on-vertailututkijoille-kuuluva-kysymys\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2019-11-08T14:41:19+02:00\">08.11.2019<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/category\/yleinen\/\" rel=\"category tag\">Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=183"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":270,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/183\/revisions\/270"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=183"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=183"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=183"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}