{"id":182,"date":"2019-11-26T10:48:46","date_gmt":"2019-11-26T08:48:46","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1ea10298eeb605a102911ea82a2bf9430517ad17ad1"},"modified":"2020-02-28T08:32:14","modified_gmt":"2020-02-28T06:32:14","slug":"ylivertaisuusvinoumasta-ja-tietamisen-illuusiosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/2019\/11\/26\/ylivertaisuusvinoumasta-ja-tietamisen-illuusiosta\/","title":{"rendered":"Ylivertaisuusvinoumasta ja tiet\u00e4misen illuusiosta"},"content":{"rendered":"
T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii tiet\u00e4mist\u00e4 ja sen vinoumia.<\/div>\n

On varsin yleist\u00e4 tietoa, ett\u00e4 aika monet pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n liikenteess\u00e4 keskivertoa parempana kuskina. My\u00f6s se tiedet\u00e4\u00e4n, ettei t\u00e4m\u00e4 ole totta. Harvemmat tiet\u00e4v\u00e4t tuon olevan vain yksi esimerkki yleisemm\u00e4st\u00e4 ylivertaisuusvinoumasta, joka tunnetaan my\u00f6s asiaa tutkineiden tukijoiden mukaan Dunning-Kruger \u2013vaikutuksena. Siin\u00e4 on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6 yliarvioi itsens\u00e4 esimerkiksi jonkin taidon suhteen. T\u00e4m\u00e4 voisi olla vaikkapa johtamistaito, kyky johtaa ihmisi\u00e4. Ylivertaisuusvinoumasta k\u00e4rsiv\u00e4t johtajat pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n perusteetta keskivertoa parempina johtajina. K\u00e4sitys on tulosta kognitiivisesta vinoumasta.<\/p>\n

Ylivertaisuusvinoumaan liittyy paradoksaalinen piirre. Ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4t yksil\u00f6t, sill\u00e4 ep\u00e4p\u00e4tevyydest\u00e4h\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 oikeastaan on kyse, eiv\u00e4t kykene tunnistamaan omaa ep\u00e4p\u00e4tevyytt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 se edellytt\u00e4isi p\u00e4tevyytt\u00e4, jota heill\u00e4 ei ole. Jos he siis kykenisiv\u00e4t tunnistamaan ep\u00e4p\u00e4tevyytens\u00e4, se riitt\u00e4isi jopa ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ep\u00e4p\u00e4tevyyden olemassaoloa. Ep\u00e4p\u00e4tev\u00e4t johtajat eiv\u00e4t tunnista ep\u00e4p\u00e4tevyytt\u00e4\u00e4n, koska heille ei ole olemassa kontekstia, jossa se aukeaisi. Alkuper\u00e4isen The Office (Konttori)-sarjan David Brent, jota Ricky Gervais esitti, on varmaan paras esimerkki t\u00e4llaisesta johtajasta fiktiossa. Todellisen maailman \u201ddavidbrentit\u201d saatte itse mietti\u00e4.<\/p>\n

Tutkijat David Dunning ja Justin Kruger palkittiin ylivertaisuusvinoumaa avaavasta tutkimuksestaan<\/a> vuonna 2000 psykologian Ig Nobel-palkinnolla<\/a>. Se on vuosittain Harvardissa jaettava \u201dhuumori-Nobel\u201d, periaatteessa parodia oikeista Nobel-palkinnoista. Sen saa kymmenell\u00e4 eri alalla tutkimuksista, \u201djotka saavat ihmiset ensin nauramaan ja sitten miettim\u00e4\u00e4n\u201d. Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n vuoden taloustieteen palkinto meni tutkijoille, jotka selvittiv\u00e4t, mink\u00e4 maan paperiraha on paras levitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaarallisia bakteereita. Se n\u00e4ytt\u00e4isi olevan Romanian leu, joten ottakaapa tuo huomioon matkustellessanne. \u00c4lk\u00e4\u00e4 muuten antako palkinnon harhauttaa. Suurin osa palkitusta tutkimuksesta on ihan paikallaan, vaikka se aiheuttaakin erin\u00e4isi\u00e4 nauruntyrsk\u00e4hdyksi\u00e4. Osa toki enemm\u00e4n kuin toiset. Muuan muassa Dunningin ja Krugerin tutkimus on saanut runsaasti huomiota muutenkin, mutta eip\u00e4 tuo palkitseminen sille varmaan haitaksikaan ollut.<\/p>\n

Ylivertaisuusvinouma on my\u00f6s yliopistossa tuttu ilmi\u00f6. Opettajana monet meist\u00e4 ovat kohdanneet opiskelijoita, jotka kysyv\u00e4t tentin arvostelun j\u00e4lkeen tiukasti arvostelun perusteluja, koska heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on k\u00e4sitys, ett\u00e4 tenttih\u00e4n meni hyvin. En ennen oikein tahtonut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 on tuossa kyse, mutta taidanpa tiet\u00e4\u00e4 nyt. Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n en tied\u00e4 varmuudella sit\u00e4 miten tuollaisessa tilanteessa olisi kommunikoitava niin, ett\u00e4 kumpikin on siihen tyytyv\u00e4inen. Miten voi kauniisti kertoa toiselle, ett\u00e4 osoitit juuri ep\u00e4p\u00e4tevyytesi? Ja miten sen voi tehd\u00e4 osoittamatta omaa ep\u00e4p\u00e4tevyytt\u00e4\u00e4n kommunikoijana?<\/p>\n

Ehk\u00e4 ongelmallisin piirre ylivertaisuusvinoumassa on se, etteiv\u00e4t siit\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunnista muiden p\u00e4tevyytt\u00e4. Kun siit\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4 on opettaja tai johtaja, hyv\u00e4\u00e4 ei ole luvassa.<\/p>\n

Dunning kollegoineen on my\u00f6hemmin tutkinut tiet\u00e4misen illuusiota k\u00e4sitteen \u201doverclaiming\u201d<\/a> puitteissa. Se tarkoittaa sellaista tietoa, jota ei voi olla olemassa. Ihmiset uskovat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jotain asioista, tapahtumista tai ihmisist\u00e4, joita ei ole olemassa. Jimmy Kimmel Live!<\/a> demonstroi t\u00e4t\u00e4 vuonna 2017 mm. kysym\u00e4ll\u00e4 ihmisilt\u00e4 Austinin South by Southwest-festivaalilla muka kovasta uudesta b\u00e4ndist\u00e4 Tonya and the Hardings. Aika moni todisti b\u00e4ndin mahtavuudesta, koska ei voinut my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei tiennyt siit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 ollut riitt\u00e4v\u00e4n perill\u00e4 asioista yhdist\u00e4\u00e4kseen nimen Tonya Harding taitoluisteluskandaaliin. Muukin vastaava kukku meni haastatteluissa l\u00e4pi, sill\u00e4 ihmiset uskoivat tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sellaista mit\u00e4 he eiv\u00e4t voi tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Valehtelu on ollut runsaasti esill\u00e4 politiikassa viime aikoina. Syyst\u00e4kin. Edell\u00e4 sanotun perustella voisi kuitenkin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki valehtelijat eiv\u00e4t valehtele. Osalle se kukku mit\u00e4 he p\u00e4\u00e4stelev\u00e4t on ihan t\u00e4ytt\u00e4 totta. Heill\u00e4 kun ei ole kontekstia miss\u00e4 se ei olisi.<\/p>\n

Esa Hyyryl\u00e4inen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Hallinnon tutkija pohtii tiet\u00e4mist\u00e4 ja sen vinoumia. On varsin yleist\u00e4 tietoa, ett\u00e4 aika monet pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n liikenteess\u00e4 keskivertoa parempana kuskina. My\u00f6s se tiedet\u00e4\u00e4n, ettei t\u00e4m\u00e4 ole totta. Harvemmat tiet\u00e4v\u00e4t tuon olevan vain yksi esimerkki yleisemm\u00e4st\u00e4 ylivertaisuusvinoumasta, joka tunnetaan my\u00f6s asiaa tutkineiden tukijoiden mukaan Dunning-Kruger \u2013vaikutuksena. Siin\u00e4 on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6 yliarvioi itsens\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":56,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-182","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"acf":[],"post_meta":" Esa Hyyryl\u00e4inen<\/a><\/span><\/span>Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/56"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=182"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":269,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/182\/revisions\/269"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/halltutk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}