Turvallisuuskulttuurissa on puolestaan kyse merkityksist\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, joilla varaudutaan riskeihin ja ep\u00e4toivottuihin tilanteisiin sek\u00e4 johdon hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 turvallisuustasosta. Se on osa organisaatiokulttuuria.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuuri\u00a0on n\u00e4hty jaettuina ja opittuina merkityksin\u00e4, kokemuksina ja tulkintoina, joiden avulla voidaan varautua ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 riskej\u00e4. Turvallisuuskulttuuri on siis organisaation inhimillinen toimintatapa riskienhallinnassa ja se vaikuttaa turvallisuusjohtamiseen.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuuri voidaan tiivist\u00e4\u00e4 organisaation j\u00e4senten kyvyksi ja tahdoksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 turvallisuutta. Turvallisuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 dynaamisena ja muokkautuvana tilana, jolloin organisaatiolla tulee olla tahto toimia turvallisesti, ehk\u00e4ist\u00e4 vaarojen toteutumista ja edist\u00e4\u00e4 turvallisuutta. Turvallisuuskulttuuri muodostuu siis organisatorisista ja psykologisista ulottuvuuksista sek\u00e4 sosiaalisista prosesseista.<\/p>\n
Eri l\u00e4hestymistapoja turvallisuuskulttuurin tutkimiseen<\/strong><\/h4>\nTurvallisuuskulttuuria on tarkasteltu useiden eri tieteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u00a0Onnettomuuksien syit\u00e4 on esimerkiksi tutkittu yksil\u00f6iden toimintana osana organisaatiota. T\u00e4llaisella tutkimusotteella voidaan tutkia yksitt\u00e4isen ihmisen motivaatiota toimia turvallisuusohjeistuksien mukaan ja t\u00e4m\u00e4n toiminnan yhteytt\u00e4 organisaation turvallisuuskulttuuriin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n osa-alueen tutkimuksista voidaan johtaa turvallisuuskulttuuriin muun muassa Reasonin inhimillinen virhe onnettomuuksien taustalla. H\u00f6pflin mielest\u00e4 turvallisuuskulttuurin yhten\u00e4isyyden muodostumisen aikana tapahtuva normien muodostuminen est\u00e4\u00e4 \u201dlaatikon ulkopuolella\u201d tapahtuvan ajattelun. N\u00e4iden tutkimusten taustalla on se ajatus, ett\u00e4 pinttyneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t organisaatiossa voivat aiheuttaa onnettomuuksia, vaikka toimintaa pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastakkaiseen suuntaan.<\/p>\n
Yksil\u00f6iden toiminta osana yhteis\u00f6\u00e4 ei ole siis t\u00e4ysin rationaalista. Uudet ty\u00f6ntekij\u00e4t pyrkiv\u00e4t sopeutumaan jo olemassa oleviin normeihin yhteis\u00f6ns\u00e4 osana ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaarallisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ei pystyt\u00e4 puuttumaan.\u00a0Clarke on tutkinut osa-aikaisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden turvallisuuskulttuuria. H\u00e4nen mukaansa huoli ty\u00f6suhteen jatkuvuudesta ja ep\u00e4varmuus aiheuttavat sen, ettei osa-aikainen ty\u00f6ntekij\u00e4 sitoudu samalla tavalla yhteiseen turvallisuuskulttuuriin kuin vakinaiset ty\u00f6ntekij\u00e4t.<\/p>\n
Maslown tarvehierarkia ja Hertzbergin motivaatio- ja hygieniateoriat osoittavat turvallisuuden vaikutuksen yksil\u00f6iden motivaation ja ty\u00f6viihtyvyyden kannalta. Maslown mallissa ihmisten tarpeet l\u00e4htev\u00e4tkin fysiologisista perustarpeista aina itsens\u00e4 toteuttamiseen ja seuraavalle tasolle siirtyminen asteikossa onnistuu vasta, kun alemman tason tarpeet t\u00e4ytetty. Turvallisuuden tarpeet on Maslown hierarkiassa heti toisena tasona fyysisten tarpeiden j\u00e4lkeen ja turvallisuus on Hertzbergin mukaan hygieniatekij\u00e4, joka aiheuttaa ty\u00f6tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4.<\/p>\n
Siponen ja Vance ovat tarkastelleet turvallisuuskulttuurin vaikutusta tietoturvallisuuspolitiikan noudattamiseen kriminologian teorioilla. Heid\u00e4n mukaansa turvallisuusnormien rikkomista perustellaan samanlaisilla defenssitekniikoilla, joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi rasistisissa rikoksissa. N\u00e4m\u00e4 neutralisointitekniikat v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t aiheutunutta vahinkoa ja ne ovat er\u00e4\u00e4nlaisia perusteluja sille, ettei oma toiminta ole haitallista, vaikka se rikkoisikin ohjeistuksia.\u00a0Tietoturvallisuudessa juuri henkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4\u00e4r\u00e4nlainen toiminta nousee suureksi riskiksi. Turvallisuuskulttuuri vaikuttaa siis organisaation j\u00e4senten sis\u00e4isten ohjeistuksien noudattamiseen ja heikon kulttuurin organisaatiossa ohjeet voidaan kiert\u00e4\u00e4 esimerkiksi kiireen takia.<\/p>\n
Oedewald ja Reiman tarkastelevat Han\u0117n ajatuksia suhteessa Scheinin malliin. Heid\u00e4n mukaansa turvallisuuskulttuurin kannalta on t\u00e4rkeint\u00e4 juuri havainnoida ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisten turvallisuususkomuksia, vakiintuneita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 perimm\u00e4isi\u00e4 ajatuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4 turvallisuudesta.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuurin arvioinnista<\/strong><\/h4>\nTurvallisuuskulttuurin arvioimiseksi on kehitetty useita menetelmi\u00e4 ja ohjelmia. Monissa menetelmiss\u00e4 painotetaan ihmisten asenteiden mittaamista. Toisissa l\u00e4hestymistavoissa puolestaan tarkastellaan auditoinnin tapaan organisaation prosesseja, jolloin oletetaan, ett\u00e4 organisaatio pystyy ja haluaa toimia virallisesti m\u00e4\u00e4ritellyll\u00e4 tavalla. T\u00e4ll\u00f6in erilaisin palkkio- tai rangaistusmenetelmin pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen halutulla tavalla.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuurin arvioinnissa on k\u00e4ytetty my\u00f6s erilaisia indikaattoreita, kuten tapaturmia tai henkil\u00f6st\u00f6n osallistumista turvallisuuskoulutukseen. Indikaattoreiden yhten\u00e4 ongelmana on, ett\u00e4 niist\u00e4 on vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mink\u00e4laiset tulokset kertovat hyv\u00e4st\u00e4 ja mink\u00e4laiset huonosta turvallisuuskulttuurista.<\/p>\n
Toinen ongelma liittyy siihen, ett\u00e4 indikaattorit kertovat yleens\u00e4 enemm\u00e4n organisaation menneisyydest\u00e4 kuin tulevaisuudesta. Siten niiden avulla on vaikea ennustaa organisaation turvallisuustasoa tulevaisuudessa.\u00a0Turvallisuuskulttuurin merkitys juuri korostuu t\u00e4m\u00e4nkaltaisten ongelmien takia. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n objektiivisten indikaattoreiden lis\u00e4ksi my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n subjektiivisiin k\u00e4sityksiin, motivaatioon ja oletuksiin. N\u00e4ist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 oikein tulkitsemalla johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, kuinka turvallinen organisaatio on tulevaisuudessa.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4misest\u00e4<\/strong><\/p>\nTurvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4mishankkeista suurin osa on aiemmin painottunut turvallisuuskriittisille toimialoille, kuten ydinvoima-, ilmailu-, terveydenhuolto- ja raideliikennealalle sek\u00e4 \u00f6ljy- ja kemianteollisuuteen. N\u00e4ill\u00e4 toimialoilla organisaation ydintoiminnan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti vaativan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tietyntasoisia turvallisuustoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n
Hyv\u00e4 turvallisuuskulttuuri luo organisaatioon turvallisten ty\u00f6teht\u00e4vien edellytykset ja mahdollistaa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 tarpeellisten toimenpiteiden suorittamisen. Turvallisuuskulttuuria on tutkittu eri tutkimusmenetelmien avulla. Eri l\u00e4hestymistapoja on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4sti, koska eri n\u00e4k\u00f6kulmista l\u00e4hestyv\u00e4 tutkimus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaiten turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Organisaatioissa turvallisuuskulttuuri rakentuu useista eri tekij\u00f6ist\u00e4. Turvallisuusty\u00f6t\u00e4 tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ei ratkaise turvallisuustavoitteiden onnistumista, koska emergenttiin turvallisuustoimintaan tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4. Turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4misess\u00e4 onkin yksinkertaisuudessaan kyse siit\u00e4, onko koko henkil\u00f6st\u00f6 mukana toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 ja siten motivoitunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n organisaation hyv\u00e4ksi. Kehitt\u00e4misess\u00e4 korostuu siten henkil\u00f6st\u00f6johtamisen merkitys.<\/p>\n
Kirjoitus on julkaistu Jyri Paasosen blogissa<\/a> 31.10.2019.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/116\/2021\/01\/jyrin-kuva-3-300x219.jpg\")
<\/p>\n
Jyri Paasonen
\nVaasan yliopiston tutkija, oikeustieteen tohtori<\/p>\n
Turvallisuuskulttuurin arvioimiseksi on kehitetty useita menetelmi\u00e4 ja ohjelmia. Monissa menetelmiss\u00e4 painotetaan ihmisten asenteiden mittaamista. Toisissa l\u00e4hestymistavoissa puolestaan tarkastellaan auditoinnin tapaan organisaation prosesseja, jolloin oletetaan, ett\u00e4 organisaatio pystyy ja haluaa toimia virallisesti m\u00e4\u00e4ritellyll\u00e4 tavalla. T\u00e4ll\u00f6in erilaisin palkkio- tai rangaistusmenetelmin pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen halutulla tavalla.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuurin arvioinnissa on k\u00e4ytetty my\u00f6s erilaisia indikaattoreita, kuten tapaturmia tai henkil\u00f6st\u00f6n osallistumista turvallisuuskoulutukseen. Indikaattoreiden yhten\u00e4 ongelmana on, ett\u00e4 niist\u00e4 on vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mink\u00e4laiset tulokset kertovat hyv\u00e4st\u00e4 ja mink\u00e4laiset huonosta turvallisuuskulttuurista.<\/p>\n
Toinen ongelma liittyy siihen, ett\u00e4 indikaattorit kertovat yleens\u00e4 enemm\u00e4n organisaation menneisyydest\u00e4 kuin tulevaisuudesta. Siten niiden avulla on vaikea ennustaa organisaation turvallisuustasoa tulevaisuudessa.\u00a0Turvallisuuskulttuurin merkitys juuri korostuu t\u00e4m\u00e4nkaltaisten ongelmien takia. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n objektiivisten indikaattoreiden lis\u00e4ksi my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n subjektiivisiin k\u00e4sityksiin, motivaatioon ja oletuksiin. N\u00e4ist\u00e4 voidaan tehd\u00e4 oikein tulkitsemalla johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, kuinka turvallinen organisaatio on tulevaisuudessa.<\/p>\n
Turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4misest\u00e4<\/strong><\/p>\n Turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4mishankkeista suurin osa on aiemmin painottunut turvallisuuskriittisille toimialoille, kuten ydinvoima-, ilmailu-, terveydenhuolto- ja raideliikennealalle sek\u00e4 \u00f6ljy- ja kemianteollisuuteen. N\u00e4ill\u00e4 toimialoilla organisaation ydintoiminnan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti vaativan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tietyntasoisia turvallisuustoimenpiteit\u00e4.<\/p>\n Hyv\u00e4 turvallisuuskulttuuri luo organisaatioon turvallisten ty\u00f6teht\u00e4vien edellytykset ja mahdollistaa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 tarpeellisten toimenpiteiden suorittamisen. Turvallisuuskulttuuria on tutkittu eri tutkimusmenetelmien avulla. Eri l\u00e4hestymistapoja on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4sti, koska eri n\u00e4k\u00f6kulmista l\u00e4hestyv\u00e4 tutkimus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 parhaiten turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Organisaatioissa turvallisuuskulttuuri rakentuu useista eri tekij\u00f6ist\u00e4. Turvallisuusty\u00f6t\u00e4 tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen tekij\u00e4 ei ratkaise turvallisuustavoitteiden onnistumista, koska emergenttiin turvallisuustoimintaan tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4. Turvallisuuskulttuurin kehitt\u00e4misess\u00e4 onkin yksinkertaisuudessaan kyse siit\u00e4, onko koko henkil\u00f6st\u00f6 mukana toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 ja siten motivoitunut ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n organisaation hyv\u00e4ksi. Kehitt\u00e4misess\u00e4 korostuu siten henkil\u00f6st\u00f6johtamisen merkitys.<\/p>\n Kirjoitus on julkaistu Jyri Paasosen blogissa<\/a> 31.10.2019.<\/p>\n Jyri Paasonen<\/p>\n
\nVaasan yliopiston tutkija, oikeustieteen tohtori<\/p>\n