{"id":71,"date":"2021-03-23T12:33:33","date_gmt":"2021-03-23T10:33:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/?p=71"},"modified":"2021-03-23T12:33:33","modified_gmt":"2021-03-23T10:33:33","slug":"ohjaus-ja-johtaminen-ovat-avainasemassa-tulevassa-sote-uudistuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/2021\/03\/23\/ohjaus-ja-johtaminen-ovat-avainasemassa-tulevassa-sote-uudistuksessa\/","title":{"rendered":"Ohjaus ja johtaminen ovat avainasemassa tulevassa sote-uudistuksessa"},"content":{"rendered":"

Sote-uudistus merkitsee perustavanlaatuista muutosta Suomen julkiseen hallintoon. Itsehallinnolliset hyvinvointialueet ovat tulevaisuudessa paljon vartijoina, koska niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koota yhteen perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen lis\u00e4ksi keskeiset pelastustoimen teht\u00e4v\u00e4t. Uudistus edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4 vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Kysymys on sek\u00e4 valtion ja hyvinvointialueiden v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 hyvinvointialueiden keskin\u00e4isest\u00e4 ja hyvinvointialueilla palveluja tuottavien tahojen v\u00e4lisest\u00e4 yhteistoiminnasta. Yhteisty\u00f6n metataitojen harjaannuttaminen on tulevaisuusinvestointi, joka kannattaa riippumatta siit\u00e4, millaisena uudistus lopulta toteutuu.<\/p>\n

V\u00e4hemm\u00e4n ohjattavia, enemm\u00e4n ohjaajia<\/strong><\/h4>\n

Sote-uudistuksessa tulosohjaajien ja -ohjattavien suhde k\u00e4\u00e4ntyy p\u00e4invastaiseksi ja moninkertaiseksi: ohjattavien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, mutta ohjaavien tahojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. Valtio ohjaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvinvointialueita ja hyvinvointialueet kuntia. Yli 300 kunnan sijaan ohjattavina ovat 21 hyvinvointialuetta ja Uudenmaan erillisratkaisu, kun taas hyvinvointialueiden ohjaus olisi uusi vastuuteht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6lle, oikeusministeri\u00f6lle sek\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6lle. T\u00e4h\u00e4n liittyy sek\u00e4 mahdollisuuksia ett\u00e4 uhkia.<\/p>\n

Vastaavissa aiemmissa ohjauskokeiluissa \u2013 esimerkiksi aikanaan TE-keskukset ja muu v\u00e4liportaan hallinto \u2013 siiloutuneen ministeri\u00f6rakenteen ongelmat heijastuivat tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyyn ja mittaustapaan. Ministeri\u00f6iden yhteisen kannan l\u00f6yt\u00e4minen ei ollut ongelmatonta. Ja joissakin tapauksissa sit\u00e4 ei l\u00f6ytynyt ollenkaan.<\/p>\n

Sote-uudistuksen my\u00f6t\u00e4 ministeri\u00f6iden v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n sis\u00e4ltyy paljon potentiaalia esimerkiksi ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6iselle ja ennakoivalle hallinnalle (esim. T\u00f5nurist & Hanson 2020), mutta samalla kyse on merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 riskist\u00e4. Hallinnon siilot ovat edelleenkin vahvoja ja hallinnonalojen v\u00e4linen tiedonkulku on kaikkea muuta kuin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Samalla voi todeta, ett\u00e4 valtionhallinnossa konsernitasolla tulosohjauksen uudistamiseen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 nyt paljon huomiota, samoin budjetointiprosessin uudistamiseen.<\/p>\n

Lailla, rahalla ja tiedolla ohjaamista<\/strong><\/h4>\n

Sote-uudistuksen punaisena lankana on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misvastuun siirt\u00e4minen \u201dleve\u00e4mmille harteille\u201d tuottaa samanaikaisesti valtiolle lis\u00e4\u00e4 ohjausvaltaa, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 palvelutuotannon osaoptimointia sek\u00e4 turvaa kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. Taustalla vaikuttava muutoslogiikka rakentuu paljolti integraation varaan: hallinnollisella integraatiolla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan se, ett\u00e4 kaikki sote-palvelut ovat koottuna yhden hallintorakenteen alle, kun taas asiakasintegraation teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 kansalaiset saavat kaipaamansa palvelut ilman tarpeetonta hallinnollista kitkaa.<\/p>\n

Sote-uudistuksen tavoitteiden toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 ohjauksen ty\u00f6kalupakin oivaltavaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on normi-, resurssi- ja informaatio-ohjausta. Normiohjauksella tarkoitetaan laeilla, asetuksilla ja alemmanasteisilla s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4 toteutettua ohjausta, joka velvoittaa ohjauksen kohdetta toimimaan tietyll\u00e4 tavalla. Ohjausvaikutusta voidaan tehostaa sanktioiden avulla. Resurssiohjauksella viitataan toimintaan, jossa menokehyksill\u00e4 ja vastaavilla tahdonilmauksilla p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n voimavarojen tasosta ja kohdentamisesta eri tarkoituksiin. Kysymys on mahdollistavasta ohjauksen muodosta, sill\u00e4 se perustuu joko korvamerkitsem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tai kohdennettuun resurssien jakamiseen tavalla, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ohjattavalle aina jonkin verran liikkumavaraa. Informaatio-ohjauksella tarkoitetaan puolestaan ohjausta, jossa esimerkiksi periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4, kansallisilla suosituksilla, ohjeilla ja vertailutiedon levitt\u00e4misell\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan ohjattavan tahon k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Parhaimmillaan informaatio-ohjaus kiritt\u00e4\u00e4 ohjattavaa toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4, pahimmillaan ohjaus muistuttaa narulla ty\u00f6nt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Normi- ja resurssiohjauksen vahvistumisesta huolimatta uudistus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tavoitteen ohjauksen painopisteen siirt\u00e4misest\u00e4 kohti ennakoivaa ja jatkuvaa vuorovaikutusta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4n ohjaukseen. T\u00e4m\u00e4 on linjassa yleisen hallintaa korostavan trendin kanssa (esim. Osborne 2006). Tuoreessa valtioneuvoston kanslian julkisen politiikan ohjauksen uusia muotoja esittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimusraportissa esitet\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 ajatuksia ohjauksen uudistamiseksi ja 2020-luvun vaatimustasolle nostamiseksi (L\u00e4hteenm\u00e4ki-Smith ym. 2021).<\/p>\n

Tiedolla johtaminen on kulttuurinen muutos <\/strong><\/h4>\n

Sen enemp\u00e4\u00e4 informaatio- kuin muustakaan ohjauksesta ei saada vaikuttavaa, jos ohjauksen tietoperusta ei ole kunnossa. Siksi onkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiedolla johtaminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 keinona uudistuksella tavoiteltavien hy\u00f6tyjen realisoimisessa. Tiedolla johtaminen sidotaan sek\u00e4 valtion ja hyvinvointivointialueiden v\u00e4liseen yhteistoimintaan ett\u00e4 hyvinvointialueilla tapahtuvaan palvelutuotantoon<\/p>\n

Tiedolla johtamiseen kohdistuva lupaus ei toteudu itsest\u00e4\u00e4n. Kehittym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tiedolla johtamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja lukuisat erilaiset tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t johtavat siihen, ett\u00e4 tieto on hajallaan ja usein vertailukelvottomassa muodossa, mik\u00e4 puolestaan vaikeuttaa esimerkiksi palvelutuotannon arviointia kansallisella tasolla. V\u00e4heksym\u00e4tt\u00e4 tietoj\u00e4rjestelmiin, tiedon eheyteen ja tiedon elinkaareen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, on syyt\u00e4 painottaa tiedolla johtamisen kulttuurista ulottuvuutta. Esimerkiksi kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tutkimuksissa on tunnistettu terveyden- ja sosiaalihuollon erilaiset kulttuuriset traditiot, jotka n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s eri professioiden erilaisina suhtautumisina tietoon (esim. Cameron ym. 2014, Heenan & Briller 2019). Hieman k\u00e4rjist\u00e4en voidaan sanoa, ett\u00e4 terveydenhuollossa on vallalla eksplisiittiseen tietoon tukeutuva tiedolla johtamisen kodifiointistrategia, kun taas sosiaalihuollossa luotetaan kokemuksellisuutta ja implisiittist\u00e4 tietoa arvostavaan personointistrategiaan (esim. Hansen ym. 1999).<\/p>\n

Vaikka em. tietostrategiat eiv\u00e4t todellisuudessa piirry selv\u00e4rajaisina, eiv\u00e4tk\u00e4 ne my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole toisiaan poissulkevia, kysymys voi kuitenkin olla j\u00e4nnitteist\u00e4, jotka ly\u00f6v\u00e4t leimansa hyvinvointialueiden johtamiseen. Kokonaisuutta monimutkaistaa lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 palvelutuotantoon osallistuu joukko erikokoisia yrityksi\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Oletettavaa on, ett\u00e4 erilaisille institutionaalisille logiikoille perustuvista organisaatioista koostuvilla hyvinvointialueilla sovelletaan tietostrategioita kirjavasti. T\u00e4m\u00e4 voi muodostua ongelmaksi, sill\u00e4 mit\u00e4 moninaisempia tiedolla johtamisen rakenteita, toimintamalleja ja -kulttuureja hyvinvointialueilla on, sit\u00e4 vaikeammaksi sen strateginen ohjaaminen muodostuu.<\/p>\n

Monimuotoinen ihmisl\u00e4ht\u00f6isyys johtajuuden ytimess\u00e4<\/strong><\/h4>\n

Uudistus raamittaa hyvinvointialueidelle j\u00e4rjest\u00e4misvastuun ja velvoittaa alueita ohjaamaan palvelutuotantoa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 alueilla osaavaa muutosjohtamista, erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamista sek\u00e4 kyky\u00e4 verkostomaiseen toimintaan. Jos johtamisajattelun muutoksen tiivist\u00e4\u00e4 p\u00e4hkin\u00e4nkuoreen, kyse on siit\u00e4, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollossa rakennemuutoksen onnistumisen ratkaisee se, miten ihmisl\u00e4ht\u00f6inen johtamisparadigma vahvistuu \u2013 tai on vahvistumatta. Ihmisl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 on, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aktiivisena toimijana, johon luotetaan ja joka p\u00e4\u00e4see uudistuksessa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vahvuuksiaan. Toisaalta ihmisl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 on, ett\u00e4 palvelujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t otetaan aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti mukaan palveluja uudistettaessa. N\u00e4in luodaan aidosti arvoa palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jille \u2013 ja samalla edistet\u00e4\u00e4n useissa tapauksissa my\u00f6s palveluintegraatiota, joka on sote-uudistuksen keskeinen tavoite.<\/p>\n

Eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4lle on toistaiseksi j\u00e4\u00e4nyt julkisessa keskustelussa sote-ammattilaisten koulutusj\u00e4rjestelmien uudistaminen. Jos koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4t tuottavat jatkossa voimakkaita ammattikuntakohtaisia raja-aitoja sote-henkil\u00f6st\u00f6n v\u00e4liin, saadaan palveluintegraation toteutumista odottaa viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa. Millimetrin alueelle erikoistumisessa saatetaan saada huippuosaamista hyvin kapealle sektorille, mutta samalla siin\u00e4 h\u00e4vit\u00e4\u00e4n yhteisty\u00f6n horisontin uudenlaista hahmottamista ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Hymyilev\u00e4\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \"Hymyilev\u00e4<\/p>\n

Harri Jalonen<\/strong>\u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 \u00a0 Petri Virtanen<\/strong><\/p>\n

Kirjoittajat ovat Vaasan yliopiston johtamisen akateemisen yksik\u00f6n<\/a> professoreita.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet
\n<\/strong><\/p>\n

Cameron, A., Lart, R., Bostock, L. & Coomber, C. (2014). Factors that promote and hinder joint and integrated working between health and social care services: a review of research literature. Health and Social Care in the Community<\/em>, 22(3), 225\u2013233.<\/p>\n

Hansen, M. T., Nohria, N. & Tierney, T. (1999). What\u00b4s your strategy for managing knowledge. Harvard Business Review<\/em>, March-April, 106\u2013116.<\/p>\n

Heenan,\u00a0D. &\u00a0Birrell, D. (2019). Hospital-based social work: Challenges at the interface between health and social care. The British Journal of Social Work<\/em>, 49(7), 1741\u20131758.<\/p>\n

Kinder, T., Stenvall, J., Six, F., Memon, A. (2021). Relational leadership in collaborative governance ecosystems. Public Management Review<\/em> (julkaistu 11.3.2021)
\nDOI: 10.1080\/14719037.2021.1879913).<\/p>\n

L\u00e4hteenm\u00e4ki-Smith, K., Manu, S., Vartiainen, P., Uusikyl\u00e4, P., Jalonen, H., Kotiranta, S., Lintinen, U., Annala, M., Gronchi, I., Lepp\u00e4nen, J. & Mertsola, S (2021) Government steering beyond 2020. From regulatory and resource management to systems navigation.<\/em>\u00a0 Publications of the Government\u2019s analysis, assessment and research activities 2021:17. Prime Minister\u00b4s Office, Helsinki.<\/p>\n

Osborne, S. (2006). The new public governance? Public Management Review,<\/em> 8(3), 377\u2013387.<\/p>\n

T\u00f5nurist, P. & Hanson, A. (2020). Anticipatory innovation governance:\u00a0Shaping the future through proactive policy making.\u00a0OECD Working Papers on Public Governance<\/em>, No. 44, OECD Publishing, Paris.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tutustu uuteen Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuva johtaminen<\/a> -koulutukseemme!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sote-uudistus merkitsee perustavanlaatuista muutosta Suomen julkiseen hallintoon. Itsehallinnolliset hyvinvointialueet ovat tulevaisuudessa paljon vartijoina, koska niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on koota yhteen perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelujen lis\u00e4ksi keskeiset pelastustoimen teht\u00e4v\u00e4t. Uudistus edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4 vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Kysymys on sek\u00e4 valtion ja hyvinvointialueiden v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 ett\u00e4 hyvinvointialueiden keskin\u00e4isest\u00e4 ja hyvinvointialueilla palveluja tuottavien tahojen v\u00e4lisest\u00e4 yhteistoiminnasta. Yhteisty\u00f6n […]<\/p>\n","protected":false},"author":131,"featured_media":74,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2,87,1],"tags":[49,84,82,14,80,86,79,55,83,85,48,81],"class_list":["post-71","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-osaamisen-kehittaminen","category-sote","category-yleinen","tag-hyvinvointialue","tag-ihmislahtoisyys","tag-informaatio-ohjaus","tag-johtaminen","tag-julkinen-hallinto","tag-koulutusjarjestelma","tag-ohjaus","tag-palveluintegraatio","tag-resurssiohjaus","tag-sosiaali-ja-terveydenhuolto","tag-sote-uudistus","tag-tiedolla-johtaminen"],"acf":[],"post_meta":" Executive Education<\/a><\/span><\/span>Osaamisen kehitt\u00e4minen<\/a> SOTE<\/a> Yleinen<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/users\/131"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=71"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":76,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/71\/revisions\/76"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=71"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=71"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=71"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}