Hankintatoimen osalta kest\u00e4vyytt\u00e4 on pyritty edist\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. sill\u00e4, ett\u00e4 on tehty oma hankintaketju l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4ksi. T\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n osoittamaan erityisesti oman hankintaketjun ymp\u00e4rist\u00f6llinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n
Uudet digitaaliset teknologiat mahdollistavat hankintaketjujen l\u00e4pin\u00e4kyvyyden. Yritysten toiminnan digitalisoituminen my\u00f6s edesauttaa kest\u00e4v\u00e4n liiketoiminnan tavoittelussa v\u00e4hent\u00e4ess\u00e4\u00e4n hukkaa, tehostaessaan toimintaa ja parantaessaan tuotteiden ja toiminnan laatua. Teollisten prosessien automatisoitumisen rinnalle ovat tulleet toimitusketjujen informaatio- ja tavaravirtojen automatisointi, tavaravirtojen jatkuva seuranta ja h\u00e4iri\u00f6iden nopea korjattavuus.<\/p>\n
Digitalisaatio mahdollistaa hankintaketjun muuttumisen hankintaverkostoksi, jossa toiminnan ohjaamisessa tarvittava tieto on yh\u00e4 nopeammin, osin jopa reaaliaikaisesti, koko hankintaverkoton k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Tavaroiden liikuttelun osalta teko\u00e4lyyn ja esineiden internettiin pohjautuvat sovellukset mahdollistavat yh\u00e4 suuremman logistisen tehokkuuden, kun k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan kuljetuskapasiteetin k\u00e4ytt\u00f6asteet voidaan nostaa l\u00e4helle sataa prosenttia.<\/p>\n
Sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4 hankinta<\/strong><\/h4>\nPerinteisen hankintatoimen intressin\u00e4 on ollut kustannusjahti, jossa huomio kiinnittyy halpaan hankintahintaan. L\u00e4nsimainen teollisuus on siirt\u00e4nyt hankintojaan alemman kustannustason maihin hy\u00f6dynt\u00e4en n\u00e4in, tavallaan oikeaoppisesti, alueellista suhteellista kilpailukyky\u00e4. Lieveilmi\u00f6in\u00e4 on kuitenkin ilmennyt melko paljon suoranaista ty\u00f6voiman v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 olosuhteiden ja palkan osalta. N\u00e4m\u00e4 ep\u00e4kohdat ovat ilmenneet paljolti kuluttajatuotteiden valmistuttamisessa alemman kustannustason maissa. Teollisuuden osalta ongelmaksi on noussut se, ett\u00e4 hankinnan kokonaiskustannukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole pysyneet kurissa erilaisten tuotteisiin ja toimitusprosesseihin liittyvien laatukustannusten johdosta.<\/p>\n
Viimeist\u00e4\u00e4n koronapandemian kokemukset ovat saaneet yritykset pohtimaan globaalin hankinnan ja paikallisen hankinnan hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pitk\u00e4t hankintaketjut kun ovat osoittautuneet riskialttiiksi.<\/p>\n
Ylikilpailuttaminen vs. kumppanuudet<\/strong><\/h4>\nLiiketoiminta perustuu markkinamekanismiin. On oltava markkinoita johon myyd\u00e4 ja josta ostaa suoritteita. Markkinoilla toimiminen tarkoittaa tietenkin sit\u00e4, ett\u00e4 yritykset tulevat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kilpailun kohteiksi tuotteita myydess\u00e4\u00e4n ja toisaalta saavat mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 markkinoita tuotteita ostaessaan.<\/p>\n
Tarkasteltaessa hankinnan kilpailutustoimintaa, on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 kilpailuttamisellakin on kustannuksensa. T\u00e4ydellinen kilpailu toteutuu sellaisessa tilanteessa, jossa markkinoilla on iso joukko standardituotteita myyvi\u00e4 yrityksi\u00e4 ja hinnat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t p\u00f6rssiss\u00e4 tai sit\u00e4 vastaavalla julkisella markkinapaikalla. T\u00e4llaisessa tapauksessa olennaista on ostettavan tuotteen standardisuus. Silloin ostaja tiet\u00e4\u00e4 aina mit\u00e4 rahalla saa ja ostetun tuotteen hy\u00f6dynt\u00e4minen omassa valmistustoiminnassa ei poikkea siit\u00e4, kenelt\u00e4 tuote tai raaka-aine on ostettu. Teollisessa vaihdannassa t\u00e4llaisia tyypillisi\u00e4 standardituotteita ovat kuitenkin vain l\u00e4hinn\u00e4 raaka-aineet. Kun tullaan osien, komponenttien, osaj\u00e4rjestelmien, valmiiden tuotteiden tai etenkin palvelujen hankintaan, ne ovat riippuvaisia toimittajan omista prosesseista ja ne ovat usein my\u00f6s teknologisesti erilaistettuja kilpailuetujen saavuttamiseksi. Kilpailun perusedellytys, standardisuus, on siten kadonnut.<\/p>\n
T\u00e4llaisessa tilanteessa voimakas ja usein tapahtuva kilpailutus johtaa kasvaviin kustannuksiin, koska uuden toimittajan tuote tai palvelu joudutaan aina sovittamaan omiin prosesseihin. Puhutaan toimittajan vaihtokustannuksesta. T\u00e4m\u00e4 ja asiakkaan omat kilpailutuskustannukset ja my\u00f6s toimittajien kilpailutuksesta aiheutuvat lis\u00e4kustannukset aiheuttavat hankintaketjutasolla kasvavia kustannuksia, jotka eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 tuota mit\u00e4\u00e4n. Jos sama raha k\u00e4ytett\u00e4isiin toiminnan kehitt\u00e4miseen puolin ja toisin, saattaisi koko toimitusketjun tehokkuus parantua voimakkaammin.<\/p>\n
T\u00e4llaista, yhteistoiminnalliseen liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 yritysten yhteist\u00e4 toimintaa kutsutaan tavallisesti kumppanuudeksi. Se on toimintaa, jossa kahden tai useamman yrityksen yhteisin ja yhteensovitettujen kehitt\u00e4mistoimien avulla yritet\u00e4\u00e4n kohentaa kunkin yrityksen kilpailuetua. Vanha \u2019porterilainen\u2019 competitive advantage <\/em>muuntuu t\u00e4ss\u00e4 toimintamallissa collaborative advantage<\/em>\u2019ksi. Kilpailuttavan vs. kumppanuuksiin perustuvan hankintamallin valinta ei kuitenkaan saisi olla ideologinen kysymys, vaan analyysiin perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 joissakin tapauksissa kilpailuttava malli on parempi kuin yhteistoiminnallinen malli ja p\u00e4invastoin. Ero johtuu p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4, mit\u00e4 on vaihdannan kohteena. Standardoiduissa tuotteissa kilpailuttaminen on tuottoisampaa, mutta kun menn\u00e4\u00e4n kompleksiseen, varioituvaan ja joustavuutta vaativaan vaihdantaan, nousee kumppanuus otolliseen asemaan.<\/p>\nHankinta kiertotalouden maailmassa<\/strong><\/h4>\nKest\u00e4v\u00e4 liiketoiminta on yh\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin liiketoimintaa, joka perustuu kiertotalouden periaatteiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen. N\u00e4m\u00e4 periaatteet alkavat jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa, kun tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 materiaaleista ja tuotteen ominaisuuksista, jotka huomioivat elinkaaren mittaisen ekologisuuden. T\u00e4llaisessa maailmassa hankintatoimen teht\u00e4v\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ty tuotteen kotiuttamiseen vaan jatkuu aina romutetun lopputuotteen osien hallittuun k\u00e4sittelyyn tai jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hankinnan toimintakentt\u00e4 siis laajenee huomattavasti.<\/p>\n
Hankinnasta yritysten sis\u00e4inen strateginen partneri<\/strong><\/h4>\nEdell\u00e4 k\u00e4sitellyt hankintatoimea koskevat tilanteet ja kehityskulut antavat aiheen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hankintatoimi olisi yleisesti nostettava yrityksiss\u00e4 strategiseen asemaan, pois siit\u00e4 operatiivisen toimijan roolista, joka sill\u00e4 perinteisesti on ollut. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hankinnan edustajalla tulee olla sanansa sanottavana kun yrityksen johto linjaa strategisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n
Nykyisin on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 yrityksen ylin johto saattaa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan kaikista hankintahinnoista on teht\u00e4v\u00e4 10%:n kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6 ostohintaa alentamalla. T\u00e4llainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei huomioi sit\u00e4, ett\u00e4 hankittavat hy\u00f6dykkeet ja hankintatilanteet ovat hyvin erilaisia. Olennaista on, ett\u00e4 hankinta on t\u00e4llaisessa tilanteessa vain operatiivinen toimija, joka yritt\u00e4\u00e4 panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n yritysjohdon kent\u00e4lt\u00e4 katsoen j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n
Jos taas hankintatoimi olisi strategisessa asemassa, niin sill\u00e4 olisi valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai ainakin my\u00f6t\u00e4vaikuttaa yrityksen kest\u00e4v\u00e4n kilpailuedun muodostumiseen oman toimintonsa osalta digitalisoimalla, j\u00e4rkevi\u00e4 kumppanuusverkostoja rakentamalla, tarkoituksenmukaisella kilpailuttamisella ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiertotaloutta tukevaa hankintatoimea.<\/p>\n
Liiketoiminta perustuu markkinamekanismiin. On oltava markkinoita johon myyd\u00e4 ja josta ostaa suoritteita. Markkinoilla toimiminen tarkoittaa tietenkin sit\u00e4, ett\u00e4 yritykset tulevat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 kilpailun kohteiksi tuotteita myydess\u00e4\u00e4n ja toisaalta saavat mahdollisuuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 markkinoita tuotteita ostaessaan.<\/p>\n
Tarkasteltaessa hankinnan kilpailutustoimintaa, on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 kilpailuttamisellakin on kustannuksensa. T\u00e4ydellinen kilpailu toteutuu sellaisessa tilanteessa, jossa markkinoilla on iso joukko standardituotteita myyvi\u00e4 yrityksi\u00e4 ja hinnat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t p\u00f6rssiss\u00e4 tai sit\u00e4 vastaavalla julkisella markkinapaikalla. T\u00e4llaisessa tapauksessa olennaista on ostettavan tuotteen standardisuus. Silloin ostaja tiet\u00e4\u00e4 aina mit\u00e4 rahalla saa ja ostetun tuotteen hy\u00f6dynt\u00e4minen omassa valmistustoiminnassa ei poikkea siit\u00e4, kenelt\u00e4 tuote tai raaka-aine on ostettu. Teollisessa vaihdannassa t\u00e4llaisia tyypillisi\u00e4 standardituotteita ovat kuitenkin vain l\u00e4hinn\u00e4 raaka-aineet. Kun tullaan osien, komponenttien, osaj\u00e4rjestelmien, valmiiden tuotteiden tai etenkin palvelujen hankintaan, ne ovat riippuvaisia toimittajan omista prosesseista ja ne ovat usein my\u00f6s teknologisesti erilaistettuja kilpailuetujen saavuttamiseksi. Kilpailun perusedellytys, standardisuus, on siten kadonnut.<\/p>\n
T\u00e4llaisessa tilanteessa voimakas ja usein tapahtuva kilpailutus johtaa kasvaviin kustannuksiin, koska uuden toimittajan tuote tai palvelu joudutaan aina sovittamaan omiin prosesseihin. Puhutaan toimittajan vaihtokustannuksesta. T\u00e4m\u00e4 ja asiakkaan omat kilpailutuskustannukset ja my\u00f6s toimittajien kilpailutuksesta aiheutuvat lis\u00e4kustannukset aiheuttavat hankintaketjutasolla kasvavia kustannuksia, jotka eiv\u00e4t sin\u00e4ns\u00e4 tuota mit\u00e4\u00e4n. Jos sama raha k\u00e4ytett\u00e4isiin toiminnan kehitt\u00e4miseen puolin ja toisin, saattaisi koko toimitusketjun tehokkuus parantua voimakkaammin.<\/p>\n
T\u00e4llaista, yhteistoiminnalliseen liiketoiminnan kehitt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 yritysten yhteist\u00e4 toimintaa kutsutaan tavallisesti kumppanuudeksi. Se on toimintaa, jossa kahden tai useamman yrityksen yhteisin ja yhteensovitettujen kehitt\u00e4mistoimien avulla yritet\u00e4\u00e4n kohentaa kunkin yrityksen kilpailuetua. Vanha \u2019porterilainen\u2019 competitive advantage <\/em>muuntuu t\u00e4ss\u00e4 toimintamallissa collaborative advantage<\/em>\u2019ksi. Kilpailuttavan vs. kumppanuuksiin perustuvan hankintamallin valinta ei kuitenkaan saisi olla ideologinen kysymys, vaan analyysiin perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 joissakin tapauksissa kilpailuttava malli on parempi kuin yhteistoiminnallinen malli ja p\u00e4invastoin. Ero johtuu p\u00e4\u00e4osin siit\u00e4, mit\u00e4 on vaihdannan kohteena. Standardoiduissa tuotteissa kilpailuttaminen on tuottoisampaa, mutta kun menn\u00e4\u00e4n kompleksiseen, varioituvaan ja joustavuutta vaativaan vaihdantaan, nousee kumppanuus otolliseen asemaan.<\/p>\n Kest\u00e4v\u00e4 liiketoiminta on yh\u00e4 suuremmassa m\u00e4\u00e4rin liiketoimintaa, joka perustuu kiertotalouden periaatteiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen. N\u00e4m\u00e4 periaatteet alkavat jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa, kun tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 materiaaleista ja tuotteen ominaisuuksista, jotka huomioivat elinkaaren mittaisen ekologisuuden. T\u00e4llaisessa maailmassa hankintatoimen teht\u00e4v\u00e4 ei p\u00e4\u00e4ty tuotteen kotiuttamiseen vaan jatkuu aina romutetun lopputuotteen osien hallittuun k\u00e4sittelyyn tai jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Hankinnan toimintakentt\u00e4 siis laajenee huomattavasti.<\/p>\n Edell\u00e4 k\u00e4sitellyt hankintatoimea koskevat tilanteet ja kehityskulut antavat aiheen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hankintatoimi olisi yleisesti nostettava yrityksiss\u00e4 strategiseen asemaan, pois siit\u00e4 operatiivisen toimijan roolista, joka sill\u00e4 perinteisesti on ollut. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hankinnan edustajalla tulee olla sanansa sanottavana kun yrityksen johto linjaa strategisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n Nykyisin on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 yrityksen ylin johto saattaa tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan kaikista hankintahinnoista on teht\u00e4v\u00e4 10%:n kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6 ostohintaa alentamalla. T\u00e4llainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s ei huomioi sit\u00e4, ett\u00e4 hankittavat hy\u00f6dykkeet ja hankintatilanteet ovat hyvin erilaisia. Olennaista on, ett\u00e4 hankinta on t\u00e4llaisessa tilanteessa vain operatiivinen toimija, joka yritt\u00e4\u00e4 panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n yritysjohdon kent\u00e4lt\u00e4 katsoen j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/p>\n Jos taas hankintatoimi olisi strategisessa asemassa, niin sill\u00e4 olisi valta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai ainakin my\u00f6t\u00e4vaikuttaa yrityksen kest\u00e4v\u00e4n kilpailuedun muodostumiseen oman toimintonsa osalta digitalisoimalla, j\u00e4rkevi\u00e4 kumppanuusverkostoja rakentamalla, tarkoituksenmukaisella kilpailuttamisella ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kiertotaloutta tukevaa hankintatoimea.<\/p>\nHankinta kiertotalouden maailmassa<\/strong><\/h4>\n
Hankinnasta yritysten sis\u00e4inen strateginen partneri<\/strong><\/h4>\n
![\"Jukka](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/executiveeducation\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/116\/2021\/02\/1517478741046-150x150.jpg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"