{"id":99,"date":"2016-01-20T07:39:23","date_gmt":"2016-01-20T05:39:23","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e5bf3828fefaf4bf3811e58ef30343e3ad15921592"},"modified":"2019-12-18T22:00:07","modified_gmt":"2019-12-18T20:00:07","slug":"pinnalliset-hyveet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/01\/20\/pinnalliset-hyveet\/","title":{"rendered":"Pinnalliset hyveet"},"content":{"rendered":"
Hyveit\u00e4 ja vakaata luonnetta on alettu moittia pinnallisiksi. Mist\u00e4 on kysymys?<\/div>\n

Hyve-etiikka syntyi antiikin Kreikassa ja on edelleen k\u00e4yp\u00e4 etiikan malli. Sen mukaan keskeist\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat opitut luonteenpiirteet kuten rohkeus, itsehillint\u00e4, oikeudenmukaisuus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen viisaus. Hyveiden yhteys eettisiin valintoihin on kuitenkin nyttemmin kyseenalaistettu.<\/p>\n

Hyveit\u00e4 ja vakaata luonnetta on alettu moittia eettisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta pintailmi\u00f6ksi. Moite tuo mieleen vuoden 1980 kes\u00e4olympialaiset Moskovassa – ne, jotka muistetaan Miska-karhusta ja Yhdysvaltain johtamasta boikotista.<\/p>\n

Miten olympialaiset ja hyve-etiikka liittyv\u00e4t toisiinsa? Moskovassa oli olympialaisia varten remontoitu keskustan julkisivuja. L\u00e4ntisiss\u00e4 tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 t\u00e4lle naureskeltiin, sill\u00e4 rakennukset oli j\u00e4tetty sis\u00e4pihan puolelta surkeaan kuntoon. Kisais\u00e4nt\u00e4\u00e4 moitittiin pintakoreaksi.<\/p>\n

Siit\u00e4 moititaan my\u00f6s hyve-etiikkaa. Se on joutunut etiikan tilannesidonnaisuutta korostavien tutkijoiden kuten Gilbert Harmanin, John Dorisin ja Gopal Sreenivasanin hampaisiin. He vetoavat koetuloksiin, joiden mukaan yksil\u00f6n toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t perinn\u00f6llisten ominaisuuksien lis\u00e4ksi tilanne ja asiayhteys, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n opitut luonteenpiirteet. N\u00e4m\u00e4 tulokset eiv\u00e4t kumoa hyveiden olemassaoloa, mutta osoittavat niiden vaikutuksen eettisiin valintoihin oletettua pienemm\u00e4ksi ja satunnaisemmaksi.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 on raflaavia historiallisia esimerkkej\u00e4. Eri puolilla maailmaa tapahtuneista kansanmurhista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hyveellisin\u00e4 pidetyt perheenis\u00e4t ja muut yhteiskunnan tukipylv\u00e4\u00e4t ovat aktiivisesti, eiv\u00e4t vain sivustakatsojina, osallistuneet ihmisten tappamiseen. Hyveet eiv\u00e4t siis ole pett\u00e4m\u00e4t\u00f6n rokote pahuutta vastaan.<\/p>\n

Ei pid\u00e4 kuitenkaan heitt\u00e4\u00e4 lasta pesuveden mukana. Hyveet ovat ihanteita, eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 todellisuutta. Hyveiden oikeutus ei siis riipu siit\u00e4, toimitaanko niiden mukaisesti vai ei. ”Jos todellisuus ei vastaa ihanteita, sen pahempi todellisuudelle”, voitaisiin mukailla Hegelin tokaisua. Vaikka ihanteet ja todellisuus ovat kaukana toisistaan, ihanteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jouda romukoppaan.<\/p>\n

Sen sijaan on kysytt\u00e4v\u00e4, kuinka kaukana ihanteiden ja todellisuuden kannattaa olla toisistaan. John Rawlsin mukaan niiden et\u00e4isyys ei saisi olla mahdottoman suuri. Etiikan ei siis pit\u00e4isi olla liian vaativaa, ”enkeleille tarkoitettua”, koska silloin se nakertaa omaa uskottavuuttaan.<\/p>\n

Rawlsin mukaan etiikka voi luoda omaa kannatustaan vain, jos se on toteuttamiskelpoista. T\u00e4m\u00e4 on k\u00e4yp\u00e4 ohje my\u00f6s muille kuin eettisille ihanteille. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita, ett\u00e4 ihanteet saavat olla mit\u00e4 tahansa kunhan ovat toteutettavissa.<\/p>\n

Ihanteita m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6s, kun luodaan yrityksen tai muun organisaation visiota ja suunnitellaan sen strategiaa. Jos ihanteiden ja todellisuuden v\u00e4linen kuilu on liian suuri, seuraa turhaa suunnittelua ja jatkuvia ep\u00e4onnistumisia. Ne lannistavat ja viev\u00e4t ty\u00f6nilon. Toisaalta my\u00f6s liian helposti saavutettavat tavoitteet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ty\u00f6n imua.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen hyveiss\u00e4 ja muissa ihanteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tavoitteet ovat vaativia mutta toteuttamiskelpoisia. Samoilla linjoilla oli Kant, jonka mukaan pit\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kykenemist\u00e4.<\/p>\n

Vaikka t\u00e4m\u00e4 kyky on eri ihmisill\u00e4 erilainen, etiikka koskee yht\u00e4 lailla kaikkia. Joku voi siksi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 etiikka on toteutettavuudeltaan ep\u00e4tasa-arvoista: yksi on eettisesti kyvykk\u00e4\u00e4mpi kuin toinen perittyjen ja opittujen ominaisuuksiensa takia. T\u00e4m\u00e4 ei ole sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, sill\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n on muissakin taidoissa ja kyvyiss\u00e4 kuten musikaalisessa ja matemaattisessa lahjakkuudessa.<\/p>\n

Pinnallisia hyveit\u00e4 ei kuitenkaan voi puolustella vetoamalla ankeaan lapsuuteen ja heikkoihin el\u00e4m\u00e4n ev\u00e4isiin. Toisin on olympiakaupungin r\u00e4hj\u00e4isyyden laita, jota voi pit\u00e4\u00e4 pittoreskina ja puolustella m\u00e4\u00e4r\u00e4rahojen puutteella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hyveit\u00e4 ja vakaata luonnetta on alettu moittia pinnallisiksi. Mist\u00e4 on kysymys? Hyve-etiikka syntyi antiikin Kreikassa ja on edelleen k\u00e4yp\u00e4 etiikan malli. Sen mukaan keskeist\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat opitut luonteenpiirteet kuten rohkeus, itsehillint\u00e4, oikeudenmukaisuus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen viisaus. Hyveiden yhteys eettisiin valintoihin on kuitenkin nyttemmin kyseenalaistettu. Hyveit\u00e4 ja vakaata luonnetta on alettu moittia eettisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta pintailmi\u00f6ksi. […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-99","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":372,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions\/372"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}