Vihre\u00e4n kehityksen ohjelma linjaa toiveikkaasti, ett\u00e4 ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6haasteiden muuttaminen mahdollisuuksiksi tekee siirtym\u00e4st\u00e4 oikeudenmukaisen ja osallistavan kaikille. Ohjelma lupaa siksi j\u00e4senmaille tukea. Euroopan komissio auttaa j\u00e4senmaita suunnittelemaan ja toteuttamaan uudistuksia, joilla tuetaan vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 ja edistet\u00e4\u00e4n vihre\u00e4n kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Uudistukset koskevat eri teht\u00e4v\u00e4alueita ja ovat l\u00e4pileikkaavia. N\u00e4ihin alueisiin kuuluvat my\u00f6s tutkimus ja koulutus.<\/p>\n
Siksi komissio kannustaa j\u00e4senmaita varmistamaan, ett\u00e4 oppijat ja opettajat omaksuvat tietoja, taitoja ja asenteita, joita vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan ja talouteen siirtyminen vaatii. Komissio kannustaa tukemaan oppilaitoksia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen sis\u00e4llytt\u00e4misess\u00e4 opetukseen, oppimiseen ja toimintaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4. Lis\u00e4ksi komissio rohkaisee sopimaan yhteisesti perustavanlaatuisista muutoksista, joita kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 ja vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 koulutus edellytt\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n Euroopan unionin neuvosto antoi kes\u00e4ll\u00e4 2022\u00a0suosituksen vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskevasta oppimisesta<\/a>. Suosituksessa kerrotaan, miten kest\u00e4vyys voidaan nivoa osaksi kaikkea koulutusta. Neuvosto kehottaa j\u00e4senmaita nostamaan vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva oppiminen koulutuspolitiikan ja -ohjelmien keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Neuvosto kehottaa my\u00f6s tarjoamaan kaikille oppijoille mahdollisuuden omaksua tietoa ilmastokriisist\u00e4. Tietoa voi omaksua sek\u00e4 muodollisen ett\u00e4 ep\u00e4muodollisen oppimisen keinoin. Lis\u00e4ksi neuvosto kehottaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n opettajien ilmastonmuutos- ja kest\u00e4vyysosaamista sek\u00e4 tarjoamaan heille keinoja k\u00e4sitell\u00e4 opiskelijoiden ilmastoahdistusta. T\u00e4m\u00e4 on huomionarvoista. Kest\u00e4vyys ei ole vain ymp\u00e4rist\u00f6kysymys, vaan siihen liittyy my\u00f6s ihmisen henkinen hyvinvointi.<\/p>\n Euroopan unionin neuvosto opastaa luomaan kannustavia oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, joissa kest\u00e4vyys on osa kaikkea oppilaitoksen toimintaa. Opetuksen tulisi olla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4, monialaista ja paikallisiin tarpeisiin mukautettua. Siksi neuvosto kannustaa ottamaan opiskelijoiden ja henkil\u00f6st\u00f6n lis\u00e4ksi sidosryhm\u00e4t mukaan kest\u00e4vyytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4n koulutukseen. Sidosryhmi\u00e4 ovat esimerkiksi paikallishallinto, nuorisoj\u00e4rjest\u00f6t sek\u00e4 tutkimus- ja innovaatioyhteis\u00f6t.<\/p>\n Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelmassa esitet\u00e4\u00e4n useita toimenpiteit\u00e4, joiden avulla ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyytt\u00e4 koskevaa oppimista voidaan tukea Euroopan unionissa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskevan eurooppalaisen osaamiskehyksen (GreenComp)<\/a> kehitt\u00e4minen. Kehys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kest\u00e4vyyden lis\u00e4ksi my\u00f6s sosiaalisen ja yhteiskunnallisen kest\u00e4vyyden tavoitteita.<\/p>\n GreenComp-osaamiskehyksess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n joukko kest\u00e4vyysosaamisen osatekij\u00f6it\u00e4, jotka voidaan yhdist\u00e4\u00e4 eri koulutusohjelmien sis\u00e4lt\u00f6ihin. Kehyksen tavoitteena on ohjata oppijoita omaksumaan sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka edist\u00e4v\u00e4t empaattista, vastuullista ja punnittua ajattelua, suunnittelua ja toimintaa ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvoinnin ja kansanterveyden yll\u00e4pit\u00e4miseksi.<\/p>\n Osaamiskehys linjaa kaksitoista kest\u00e4vyystaitoa, jotka on jaettu nelj\u00e4\u00e4n osaamisalueeseen (ks. Taulukko 1).<\/p>\n Taulukko 1. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva eurooppalainen osaamiskehys (GreenComp)<\/strong><\/p>\n GreenCompin tarkoituksena on tarjota oppilaille ja opettajille yhteinen osaamiskehys. Kehys kattaa kaikenik\u00e4isten oppijoiden kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskevat tiedot ja taidot kaikissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, muodollisesta koulutuksesta arkioppimiseen<\/a>.<\/p>\n Eurooppalaisen osaamiskehyksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 ilmastonmuutos ja luontokato vaativat v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Ne vaativat my\u00f6s pitk\u00e4kestoisia systeemisi\u00e4 muutoksia asenteissa, ajattelutavoissa ja k\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4. Osaamiskehys korostaa, ett\u00e4 koulutuksella on keskeinen rooli k\u00e4ytt\u00e4ytymismallien ja uskomusten muuttamisessa. Siten koulutuksella on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s oikeudenmukaisen ja kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden saavuttamisessa.<\/p>\n Osaamiskehyksen mukaan kriittinen ajattelu, empatia, vastuullisuus ja v\u00e4litt\u00e4minen ovat taitoja, joita on edistett\u00e4v\u00e4 koko opetuksen ja oppimisen ajan. T\u00e4llaiset kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskevat metataidot voivat auttaa eri-ik\u00e4isi\u00e4 oppijoita toteuttamaan kest\u00e4vyyden periaatteita jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n monimutkaisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, toimimaan ja vaatimaan toimia maapallon hyvinvoinnin puolesta sek\u00e4 ryhtym\u00e4\u00e4n itse muutoksen tekij\u00f6iksi.<\/p>\n GreenComp-osaamiskehyst\u00e4 suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi opetussuunnitelmien laatimiseen, itsereflektioon sek\u00e4 nykyisten ohjelmien ja toimintapolitiikan kehityksen arviointiin.<\/p>\n Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelma ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva eurooppalainen osaamiskehys t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Vihre\u00e4 kehitysohjelma antaa puitteet eli yleiset periaatteet osaamiskehyksen tarkemmille tavoitteille.<\/p>\n Vihre\u00e4 kehitysohjelma pyrkii saavuttamaan kest\u00e4vyys- ja ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet eri politiikan aloilla. Osaamiskehys taas auttaa varmistamaan, ett\u00e4 kansalaisilla on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4miseen tarvittavat tiedot ja taidot.<\/p>\n Osaamiskehys antaa suuntaviivoja koulutuksen kehitt\u00e4miselle. Se ohjaa koulutuksen ammattilaisia ja opiskelijoita pohtimaan ja soveltamaan kest\u00e4vyyden ja vastuullisuuden vaatimuksia eri ammateissa. T\u00e4m\u00e4 taas tukee vihre\u00e4n kehitysohjelman tavoitteita ja auttaa varmistamaan, ett\u00e4 kest\u00e4vyysperiaatteet otetaan huomioon kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja eri aloilla.<\/p>\n Kuten kaikki ihmisen toiminta, my\u00f6s yliopistot ja korkeakoulut tuottavat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Ne eiv\u00e4t siis ole p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteen puhtaita pulmusia.<\/p>\n Annan t\u00e4st\u00e4 esimerkin: Vuonna 2022 Vaasan yliopiston hiilijalanj\u00e4lki oli 4,2 tuhatta tonnia (eli 4,2 miljoonaa kiloa) hiilidioksidiaekvivalentteja kasvihuonekaasuja (Hansel 2023). Se on noin 700 kiloa yliopistolaista, opiskelijaa ja ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 kohden. Suurin osa p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 syntyi rakennusten ja kampuksen yll\u00e4pidosta, l\u00e4mm\u00f6n, s\u00e4hk\u00f6n ja veden kulutuksesta. Vertailun vuoksi on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vuonna 2019 Suomen kansantalouden aiheuttamat elinkaariset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat noin 128 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (Salo ym. 2023, 20<\/a>). Vaasan yliopiston osuus t\u00e4st\u00e4 on noin 0,003 prosenttia \u2013 n\u00e4m\u00e4 ovat siis prosentin tuhannesosia. Samana vuonna Suomen hiilijalanj\u00e4lki eli kulutusper\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohden olivat noin 13 tonnia (Salo ym. 2023, 21).<\/p>\n Eurooppalainen osaamiskehys suosittaa, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kansalaistaitoja lis\u00e4t\u00e4\u00e4n kaikilla koulutusasteilla sek\u00e4 ep\u00e4muodollisessa oppimisessa. T\u00e4m\u00e4 tavoite voidaan rinnastaa toiseen. Suomalaiset yliopistot ovat yhdess\u00e4 sitoutuneet siihen, ett\u00e4 ne ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 menness\u00e4 (Teesi 7; Unifin teesit kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 ja vastuullisuudesta<\/a> 2020, 13). Veikkaisin, ett\u00e4 monien, ellei useimpien, kansalaisten mielest\u00e4 eurooppalaisen osaamiskehyksen tavoite on yliopistojen kannalta ensisijaisempi kuin ilmastoaneutraaliutta koskeva 2030-tavoite.<\/p>\n Suomessa voidaan vastuullisella mets\u00e4nhoidolla ja maank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja vahvistaa koko kansantalouden p\u00e4\u00e4st\u00f6t kompensoivia hiilinieluja<\/a>. Suomi on siis niin onnellisessa asemassa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hiilinielut voisivat ihannetilanteessa kompensoida koko kansantalouden hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita, ett\u00e4 muissa maissa, joista vastaavat hiilinielut puuttuvat, yliopistoilla on suurempi syy kompensoida omat kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4.<\/p>\n Maissa, joissa ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti hiilinieluja, yliopistojen p\u00e4\u00e4st\u00f6t voidaan kansantalouden tuottamien muiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ohella pyrki\u00e4 kompensoimaan valtion, kuluttajien ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n yhteisvoimin. Kompensaatioita voidaan rahoittaa esimerkiksi verovaroin ja p\u00e4\u00e4st\u00f6maksuilla.<\/p>\n Valtio voi siis ainakin harkita sit\u00e4, ett\u00e4 se kompensoisi yliopistojen puolesta niiden aiheuttamat (suhteellisen v\u00e4h\u00e4iset) kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t korvauksena yhteishyv\u00e4st\u00e4, jota yliopistot tuottavat yhteiskunnalle tutkimus- ja koulutustoiminnallaan. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomessakin on tarvetta verovaroin tapahtuvalle yliopistojen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiolle, sill\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektori (eli maank\u00e4ytt\u00f6, maank\u00e4yt\u00f6n muutokset ja mets\u00e4talous) on muuttunut nettonielusta nettop\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi<\/a>.<\/p>\n Jos valtio ei varsinaisen yliopistorahoituksen lis\u00e4ksi verovaroin kompensoi yliopistojen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, vaan yliopistot joutuvat korvaamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6t omista varoistaan (kuten sijoitustuotoista), kompensaatiomaksut ovat pois yliopistojen ydintoiminnasta, tutkimuksesta ja koulutuksesta.<\/p>\n Yliopistojen hiilineutraaliustavoitteesta puhuttaessa tuntuu joskus unohtuvan, ett\u00e4 yliopistot eiv\u00e4t ole fossiilitaloutta tai p\u00e4\u00e4st\u00f6teollisuutta. Toisaalta luonto ei tied\u00e4 eik\u00e4 erota, tuleeko haitta yliopiston kautta vai suoraan esimerkiksi hiilivoimalasta. Molempien toiminta aiheuttaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, suoraan tai ep\u00e4suorasti.<\/p>\n V\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4tt\u00e4 hiilineutraaliustavoitteen kansallista ja kansainv\u00e4list\u00e4 merkityst\u00e4 v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 yliopistojen t\u00e4rkein ilmastoteko on omien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4ltt\u00e4minen ja v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva tutkimus ja koulutus. T\u00e4t\u00e4 perustelee ja siihen ohjaa ja kannustaa my\u00f6s eurooppalainen osaamiskehys.<\/p>\n Unifin nelj\u00e4nnen teesin (2020, 10) mukaan yliopistot haluavat tarjota kest\u00e4v\u00e4n kehityksen opintoja osana kaikkia tutkintoja ja jatkuvaa oppimista. T\u00e4m\u00e4n on linjassa Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman kanssa, joka kannustaa tukemaan oppilaitoksia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen sis\u00e4llytt\u00e4misess\u00e4 opetukseen, oppimiseen ja toimintaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n Yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole hiilineutraaliuden saavuttaminen keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Sen sijaan niiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tutkitun tiedon lis\u00e4\u00e4minen ja valveutuneiden ja vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattaminen. Siin\u00e4 onnistuminen on osa yliopistojen k\u00e4denj\u00e4lke\u00e4 eli positiivista vaikutusta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Yliopistolaki<\/a> luonnehtii tuota j\u00e4lke\u00e4 antamalla yliopistoille teht\u00e4v\u00e4ksi \u201dkasvattaa opiskelijoita palvelemaan is\u00e4nmaata ja ihmiskuntaa\u201d.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kansalaistaidot ovat t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin yliopistojen ilmastoneutraalius.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":9780,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-9754","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"GreenComp: kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 koskeva eurooppalainen osaamiskehys<\/h4>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2023\/10\/kestavan-kehityksen-osaamiskehys.jpg\")
<\/p>\nVihre\u00e4n kehityksen ohjelman suhde osaamiskehykseen<\/h4>\n
Yliopistojen teht\u00e4v\u00e4: hiilineutraalius vai tietojen ja taitojen lis\u00e4\u00e4minen?<\/h4>\n