{"id":9696,"date":"2023-10-18T09:43:42","date_gmt":"2023-10-18T06:43:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=9696"},"modified":"2023-10-18T17:14:37","modified_gmt":"2023-10-18T14:14:37","slug":"vaasan-yliopiston-ylioppilaskunnan-tunnukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/10\/18\/vaasan-yliopiston-ylioppilaskunnan-tunnukset\/","title":{"rendered":"Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan tunnukset"},"content":{"rendered":"

Esittelen seuraavassa VYY:n eli Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan<\/a> lakkimerkin, tunnuslauseen ja tunnuslaulun. Aloitan lyhyell\u00e4 katsauksella Vaasan yliopiston ja ylioppilaskunnan historiaan.<\/p>\n

Vaasan yliopiston ja ylioppilaskunnan historia lyhyesti<\/h4>\n

Suomen yliopistolaitos laajeni merkitt\u00e4v\u00e4sti 1960- ja 1970-luvuilla. Silloin perustettiin seitsem\u00e4n uutta yliopistoa ja vanhoja yliopistoja otettiin valtion omistukseen.<\/p>\n

Vaasaan perustettiin kauppakorkeakoulu vuonna 1966. Ensimm\u00e4iset 150 opiskelijaa aloittivat syksyll\u00e4 1968. Vuonna 1980 nimi muutettiin Vaasan korkeakouluksi. Toiminnan edelleen laajetessa otettiin vuonna 1991 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n nykyinen nimi Vaasan yliopisto.<\/p>\n

Kaikissa Suomen yliopistoissa on ylioppilaskunta. Ylioppilaskuntien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on valvoa opiskelijoiden etua.<\/p>\n

Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (VKY) perustettiin vuonna 1968. Vuonna 1980 ylioppilaskunta nimettiin Vaasan korkeakoulun ylioppilaskunnaksi. Vaasan yliopiston ylioppilaskunta -nimi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yliopiston nimenmuutoksen my\u00f6t\u00e4 vuonna 1991.<\/p>\n

Ylioppilaskunnalla on monia perinteit\u00e4, kuten vuosijuhlat ja akateemiset merkit. Tuntomerkeist\u00e4 yleisimpi\u00e4 ovat v\u00e4rit; Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan v\u00e4rit ovat punainen ja kulta. Kaupungin vilin\u00e4st\u00e4 on helppo tunnistaa Vaasan yliopiston opiskelijat punaisine haalareineen.<\/p>\n

Lakkimerkki<\/h4>\n

Opiskelijat tutustuvat ylioppilaskunnan tunnuksiin fuksivuoden eri tilaisuuksissa. Niist\u00e4 erityisesti lyyrajaiset on omistettu lakkimerkille.<\/p>\n

Kuten varmaan tied\u00e4t, lyyra on n\u00e4pp\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 soitettava kielisoitin. Sellaista k\u00e4ytettiin antiikin Kreikassa, l\u00e4nsimaisen sivistyksen kehdossa. Lyyra on ik\u00e4\u00e4n kuin pieni harppu. Siin\u00e4 miss\u00e4 harpun kuljettamiseen tarvitaan pakettiauto, lyyra mahtuu pienehk\u00f6\u00f6n laukkuun. Niin kuin harppu, my\u00f6s lyyra muistuttaa linnun tai enkelin siipe\u00e4.<\/p>\n

Kokardin eli lakkimerkin lyyra symboloi suoritettua ylioppilastutkintoa. Lukio-opintojen my\u00f6t\u00e4 opiskelija tiet\u00e4\u00e4 ja osaa jo yht\u00e4 ja toista. T\u00e4t\u00e4 tietoa ja taitoa voidaan verrata esimerkiksi soittotaitoon. Sen saavuttaminen vaatii paljon ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Jos katsot Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan lakkimerkki\u00e4, saatat ihmetell\u00e4, miss\u00e4 lyyra on. Toden totta, Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan lakkimerkiss\u00e4 ei ole lyyra. Sen sijaan siipipari n\u00e4kyy. Lyyra puolestaan esiintyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja \u00c5bo Akademin ylioppilaskunnan lakkimerkeiss\u00e4. Ylioppilaslakissa on tavallisesti valmiina Helsingin yliopiston lyyrakokardi. Lyyra kuuluu vaihtaa oman yliopiston tunnusmerkkiin, mik\u00e4 tapahtuu lyyrajaisissa.<\/p>\n

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan tunnusmerkkin\u00e4 on kultainen sanansaattajan sauva, jota ymp\u00e4r\u00f6i laakerinlehtiseppele. Sauvalla on hieno latinankielinen nimi: caduceus. Vastaava kreikankielinen sana on k\u0113rykeion. Etenkin Yhdysvalloissa caduceusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaupan ja talousel\u00e4m\u00e4n tunnuksena.<\/p>\n

Kreikkalaisessa mytologiassa Hermes, jumalten sanansaattaja kuvattiin kantamassa sauvaa k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. My\u00f6s Hermeen vastine roomalaisessa mytologiassa, Mercurius kuvattiin vastaavasti. Mercurius on kaupank\u00e4ynnin ja liikevoiton jumala. N\u00e4in Mercurius liittyy osuvasti Vaasan yliopistoon, jossa kauppatieteet on suurin tieteenala. Antiikista juontavat juurensa nimitykset Hermes-sauva ja Merkurius-sauva. Varmaan muistatkin, ett\u00e4 Merkurius on aurinkokunnan pienin ja Aurinkoa l\u00e4hin planeetta.<\/p>\n

VYY:n lakkimerkki\u00e4 tutkiessasi voit huomata, ett\u00e4 sanansaattajan sauvan ymp\u00e4rille on symmetrisesti kietoutunut kaksi k\u00e4\u00e4rmett\u00e4, jotka katsovat toisiaan. Jos ihmettelet, mit\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeet tekev\u00e4t sauvassa, niin pit\u00e4\u00e4 tutustua lis\u00e4\u00e4 kreikkalaiseen mytologiaan. Hermes-sauvan ja Merkurius-sauvan lis\u00e4ksi tunnetaan Asklepioksen sauva. Se on antiikin Kreikasta periytyv\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja l\u00e4\u00e4ketieteen symboli. Se on my\u00f6s apteekkien tunnus, joka edustaa sairauksien parantamista l\u00e4\u00e4kkeiden avulla.<\/p>\n

Asklepios, Apollonin poika, oli kreikkalaisessa mytologiassa l\u00e4\u00e4ketieteen jumala. H\u00e4net kuvattiin parrakkaana miehen\u00e4 nojaamassa sauvaansa, jota kiersi k\u00e4\u00e4rme. Sanotaan, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammatti periytyy varmemmin kuin moni sairaus. Parannustaito oli my\u00f6s Asklepioksen is\u00e4n, Apollonin alaa.<\/p>\n

Kreikkalaisessa mytologiassa Asklepioksen ja k\u00e4\u00e4rmeen yhteys juontaa juurensa seuraavasta kertomuksesta: Kreetan kuninkaan Minoksen poika Glaukos oli kuollut. Sureva kuningas m\u00e4\u00e4r\u00e4si parannustaidoistaan kuulun Asklepioksen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pojan kuolleista. Asklepioksen miettiess\u00e4, miten saisi t\u00e4m\u00e4n tehty\u00e4, paikalle kiemurteli k\u00e4\u00e4rme. Se kietoutui Asklepioksen sauvan ymp\u00e4rille. Asklepios s\u00e4ik\u00e4hti k\u00e4\u00e4rmett\u00e4 ja tappoi sen sauvallaan. Pian tuli paikalle kuitenkin toinen k\u00e4\u00e4rme, joka her\u00e4tti ensimm\u00e4isen kuolleista mukanaan tuomalla yrtill\u00e4. Samalla yrtill\u00e4 Asklepios her\u00e4tti kuolleista Glaukoksen. Palkinnoksi t\u00e4st\u00e4 uroteosta ylijumala Zeus nosti Asklepioksen taivaalle asumaan K\u00e4\u00e4rmeenkantajan t\u00e4htikuvioksi. Suomessa t\u00e4htikuvio n\u00e4kyy parhaiten alkusyksyll\u00e4 ja loppukev\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Asklepioksen sauvan ymp\u00e4rille kiertynyt k\u00e4\u00e4rme oli pensask\u00e4\u00e4rme, jota \u2013 yll\u00e4tys, yll\u00e4tys \u2013 kutsutaan my\u00f6s asklepioksenk\u00e4\u00e4rmeeksi. Se on V\u00e4limeren alueen yleisimpi\u00e4 k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4. Pensask\u00e4\u00e4rme on myrkyt\u00f6n, mutta melko suurikokoinen, jopa yli puolitoistametrinen. Se kiipeilee taitavasti puissa ja pensaissa. Pensask\u00e4\u00e4rmeit\u00e4 pidettiin antiikin aikana Asklepiokselle pyhitetyiss\u00e4 temppeleiss\u00e4, jonne ihmiset tulivat pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n apua sairauksiinsa. K\u00e4\u00e4rmeen nahanluonnin katsottiin symbolisoivan uudestisyntymist\u00e4 ja voimien palaamista. Samantapainen idea sis\u00e4ltyy myyttiin feenikslinnusta, joka on kuolemattomuuden ja yl\u00f6snousemuksen vertauskuva.<\/p>\n

Asklepios-myytill\u00e4 ja Asklepioksen sauvalla on historiallisia esikuvia. Sumerilais-akkadilaisen parantamisen jumalan Ningi\u0161zidan sauvaa kiersi kaksi k\u00e4\u00e4rmett\u00e4. Legendan mukaan Ningi\u0161zida oli yksi kuningas Gilgameshin esi-isist\u00e4. Gilgamesh on oletettavasti ollut historiallinen henkil\u00f6, joka teki suuren vaikutuksen aikalaisiinsa. H\u00e4nest\u00e4 kertova Giglamesh-eeppos on nelisen tuhatta vuotta vanha. T\u00e4h\u00e4n maailman vanhimpaan eepokseen sis\u00e4ltyy tarina siit\u00e4, miten k\u00e4\u00e4rme vei Gilgameshin k\u00e4sist\u00e4 meren pohjasta l\u00f6ytyneen kasvin, ikuisen nuoruuden l\u00e4hteen (Gilgamesh 11:74-83). Tarina on vertaus siit\u00e4, miten haaveet ja tavoitteet valuvat sormien v\u00e4list\u00e4 kuin hiekka. Asklepioksen kohtaama k\u00e4\u00e4rme yrtteineen on kuin jatkoa Gilgameshin k\u00e4\u00e4rmetarinalle. My\u00f6s foinikialaisten jumala Eshmun kuvattiin k\u00e4\u00e4rmeen kanssa, eik\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyys Ningi\u0161zidan kanssa siihen lopu. My\u00f6s Eshmun oli parantamisen jumala.<\/p>\n

Sanansaattajan sauva, caduceus k\u00e4\u00e4rmeineen sekoittuu helposti Asklepioksen sauvan kanssa. Kyseess\u00e4 on kuitenkin kaksi erilaista ja eri yhteyksiss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 symbolia. Silti voidaan ajatella, ett\u00e4 caduceusta ja Asklepioksen sauvaa yhdist\u00e4\u00e4 er\u00e4s ajatus, nimitt\u00e4in l\u00e4\u00e4ke. Sanansaattaja tuo l\u00e4\u00e4kkeen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen, kun taas Asklepioksen l\u00e4\u00e4ke on parannustaito.<\/p>\n

Tunnuslause<\/h4>\n

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan caduceuksessa k\u00e4rkiaiheena on V-kirjain. V-teema kuuluu vahvasti my\u00f6s ylioppilaskunnan tunnuslauseessa: \u201dVapaa, vankka ja vakaa\u201d. N\u00e4m\u00e4 ovat monimerkityksisi\u00e4 sanoja, mik\u00e4 voi olla tunnuslauseelle hyv\u00e4kin piirre. N\u00e4in siit\u00e4 voi eri aikoina l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ulottuvuuksia.<\/p>\n

Vankka ja vakaa kuulostaa melko konservatiiviselta. Toisaalta joku voi ajatella, ett\u00e4 tunnuslause on ollut aikaansa edell\u00e4. Vankka tarkoittaa muun muassa kest\u00e4v\u00e4\u00e4, ja vakaa tarkoittaa horjumatonta. Halutessaan t\u00e4ss\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 viittauksen vastuullisuuden ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen muodikkaisiin ajatuksiin.<\/p>\n

Vapaus puolestaan on er\u00e4s yliopistojen keskeisist\u00e4 arvoista ja perusta tieteen autonomialle. Tieteen autonomia tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n tieteen ulkopuolinen taho, kuten yritys, puolue tai valtio, ei saa sanella, millaisia tutkimustuloksia tieteen pit\u00e4\u00e4 tuottaa. Lis\u00e4ksi vapaus on perusta luovuudelle ja vastuullisuudelle. My\u00f6s suomalainen yhteiskunta ja demokratian ihanne perustuvat pitk\u00e4lti ajatukseen vapaudesta. N\u00e4in omaa vapautta korostaessaan ylioppilaskunta yhtyy tieteen ja kansanvallan ihanteisiin.<\/p>\n

Tunnuslaulu<\/h4>\n

V-kirjain liittyy my\u00f6s ylioppilaskunnan tunnuslauluun, Vaasan marssiin. Vaasan marssi (ruots. Vasa marsch) on Pohjanmaan ja Etel\u00e4-Pohjanmaan maakuntalaulu. Sen ruotsinkieliset sanat on kirjoittanut Sakari Topelius (1818\u20131898), ja laulun on s\u00e4velt\u00e4nyt Karl Collan (1828\u20131871).<\/p>\n

Vaasan marssi kirjoitettiin ja s\u00e4vellettiin tilausty\u00f6n\u00e4 Vaasan ruotsinkielisen lukion, Vasa gymnasiumin oppilaiden pyynn\u00f6st\u00e4. Laulun nimikin oli alun perin Vasa gymnasisters s\u00e5ng. Kun vanha koulurakennus paloi Vaasan palossa vuonna 1852, koulu toimi kaupungin ulkopuolella useita vuosia, kunnes uusi koulutalo valmistui vuonna 1863. My\u00f6s se kuitenkin paloi pian valmistumisen j\u00e4lkeen. Samana vuonna viel\u00e4 rakenteilla olevan vanhan raatihuoneen eli entisen kaupungintalon ensimm\u00e4inen kerros vuokrattiin koulutilaksi. Rakennus on osoitteessa Koulukatu 31. Se on arkkitehti Carl Axel Setterbergin (1812\u20131871) suunnittelema ja rakennettu vuosina 1860\u20131864. Rakennus ostettiin lukiota varten vuonna 1872. Silloin lukion nimi oli Vasa lyceum. Lyceum-teksti n\u00e4kyy ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 rakennuksen sein\u00e4ss\u00e4 Lyseonkadun puolella. Nykyisin lukion nimi on Vasa \u00f6vningsskolas gymnasium. Se toimii edelleen vanhalla raatihuoneella.<\/p>\n

Palatkaamme vuoteen 1863. Uuden koulutalon avajaisiin oppilaat aikoivat tilata juhlarunon ensin Runebergilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan mielell\u00e4\u00e4n tehnyt tilaust\u00f6it\u00e4. Niinp\u00e4 Runebergin ehdotuksesta runo tilattiin Topeliukselta. Samana vuonna lukiolaiset pyysiv\u00e4t Karl Collania s\u00e4velt\u00e4m\u00e4\u00e4n laulun. Laulun sanat julkaistiin Pohjalaisen Osakunnan Joukahainen-julkaisussa vuonna 1864. My\u00f6s s\u00e4velm\u00e4 julkaistiin samana vuonna nimell\u00e4 Vasa marsch.<\/p>\n

Marssista tuli suosittu, ja se otettiin mukaan muun muassa moniin kvartettilaulukokoelmiin. Sit\u00e4 laulettiin vain ruotsiksi<\/a>, kunnes Alpo Noponen (1862\u20131927) suomensi sen vuonna 1898<\/a>. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Vaasan marssia alettiin laulaa my\u00f6s suomenkielisiss\u00e4 kouluissa. V\u00e4hitellen se vakiintui Etel\u00e4-Pohjanmaan maakuntalauluksi.<\/p>\n

Vaasan marssista lauletaan tavallisesti ensimm\u00e4inen, kuudes ja viimeinen eli seitsem\u00e4s s\u00e4keist\u00f6. Nelj\u00e4nness\u00e4 s\u00e4keist\u00f6ss\u00e4 mainitaan ylioppilaiden tunnusmerkki: \u201dJa lyyrassa on vaakuna. Vaan kultaisen sen seppelen, uhraamme valon vallallen.\u201d Helsingin yliopisto, jonka ylioppilaskunnan lyyratunnukseen laulussa viitataan, oli Vaasan marssin valmistumisen aikaan Suomen ainoa yliopisto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ylioppilaskunnan tunnuksiin liittyy paljon symboliikkaa, arvoja ja historiaa.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":9698,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-9696","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9696"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9696"}],"version-history":[{"count":59,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9856,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9696\/revisions\/9856"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9698"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}