{"id":9607,"date":"2023-10-04T09:46:51","date_gmt":"2023-10-04T06:46:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=9607"},"modified":"2023-10-04T10:11:19","modified_gmt":"2023-10-04T07:11:19","slug":"suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjalki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/10\/04\/suomalaisten-kotitalouksien-hiilijalanjalki\/","title":{"rendered":"Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki"},"content":{"rendered":"

Esittelen t\u00e4ss\u00e4 tuoretta tutkimusta suomalaisten hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4: M. Salo ym., Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseen<\/em> (Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2023)<\/a>. Tutkimusraportti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon numerotietoa, jonka pohjalta tutkijat ovat tehneet t\u00e4rkeit\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Lis\u00e4ksi he esitt\u00e4v\u00e4t ohjauskeinoja ja politiikkasuosituksia kotitalouksien hiilijalanj\u00e4ljen pienent\u00e4miseksi. Tutkimus on hy\u00f6dyllinen my\u00f6s, koska se selvent\u00e4\u00e4 aihealueen keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja tunnuslukuja.<\/p>\n

Tutkimuksen p\u00e4\u00e4viesti on my\u00f6nteinen ja rakentava: suomalaisten hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt ja voi edelleen pienenty\u00e4. Tutkimus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki voitaisiin l\u00e4hes puolittaa vuoteen 2035 menness\u00e4 (Salo ym. 2023, 10, 129). Tavoite on linjassa maamme keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmien kanssa (Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, 2017, 2022). Suunnitelmat kannustavat kansalaisia puolittamaan hiilijalanj\u00e4lkens\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana on tieto siit\u00e4, ett\u00e4 kotitalouksien\u00a0kulutuksella on t\u00e4rke\u00e4 rooli ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4. Kansainv\u00e4linen ilmastopaneeli (2022) arvioi, ett\u00e4 kulutuksen keinoin voitaisiin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 maailmanlaajuisesti 40\u201370 prosenttia. (Salo ym. 2023, 11.)<\/p>\n

Suomalaisten kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lkeen sis\u00e4ltyy t\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntyvien kulutusp\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi tuontituotteiden tuotantoketjujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ulkomailla. Tarkasteltava tutkimus jakaa kotitalouksien kulutuksen asumiseen, liikenteeseen, ruokaan sek\u00e4 muihin tavaroihin ja palveluihin. (Salo ym. 2023, 10.)<\/p>\n

Kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki on luonnollisesti osa Suomen kansantalouden kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Vuonna 2019 Suomen kansantalouden aiheuttamat elinkaariset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat noin 128 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tuonnin osuus kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oli 55 prosenttia ja kotimaan toimintojen 45 prosenttia. (Salo ym. 2023, 20.) Voidaan sanoa, ett\u00e4 olemme ulkoistaneet suurimman osan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4mme.<\/p>\n

Kansantalouden loppuk\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen globaaleista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 57 prosenttia (72,5 Mt CO2<\/sub>-ekv.) aiheutui kotimaisesta kulutuksesta ja p\u00e4\u00e4oman muodostuksesta. T\u00e4t\u00e4 lukua kutsutaan Suomen hiilijalanj\u00e4ljeksi. Se on noin 1,4-kertainen verrattuna Suomen alueella syntyviin kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. (Salo ym. 2023, 20.)<\/p>\n

Kotimaan loppuk\u00e4ytt\u00f6 on edelleen jaettavissa yksityiseen ja julkiseen kulutukseen sek\u00e4 p\u00e4\u00e4oman bruttomuodostukseen. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ei, yksityinen kulutus aiheuttaa selv\u00e4sti eniten kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Vuonna 2019 yksityinen kulutus aiheutti 63 prosenttia, julkinen kulutus 14 prosenttia ja p\u00e4\u00e4oman bruttomuodostus 23 prosenttia Suomen globaaleista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Yksityiseen kulutukseen sis\u00e4ltyv\u00e4t kotitalouksien kulutus ja kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteis\u00f6jen kulutus. (Salo ym. 2023, 20.)<\/p>\n

Vuonna 2019 Suomen kansantalouden kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohden olivat noin 23 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Suomen hiilijalanj\u00e4lki eli kulutusper\u00e4iset p\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohden olivat samana vuonna noin 13 tonnia. Suomen alueella syntyneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohden olivat puolestaan noin 10 tonnia. T\u00e4st\u00e4 voidaan ottaa opiksi: p\u00e4\u00e4st\u00f6vertailuja teht\u00e4ess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 t\u00e4sment\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vertaillaan, koska p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 voidaan tilastoinnilla ja mallinnuksella tuottaa useita erilaisia tunnuslukuja. (Salo ym. 2023, 21.) Houkutuksena voi olla valita mahdollisimman pieni tunnusluku. T\u00e4h\u00e4n liittyy viherpesun riski.<\/p>\n

Kotitalouksien kulutuksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t olivat vuonna 2019 noin 44,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. N\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6t lasketaan kotitalouksien itse hankkimista tavaroista ja palveluista. Keskeisimm\u00e4t hy\u00f6dykeryhm\u00e4t ovat asuminen ja siihen liittyv\u00e4 energiankulutus (n. 12,4 miljoonaa kiloa CO2<\/sub>-ekv.), yksityisajoneuvojen k\u00e4ytt\u00f6 (n. 8,2 miljoonaa kiloa CO2<\/sub>-ekv.), kotitalouksien kasvisper\u00e4iset elintarvikkeet ja kala (n. 3,9 miljoonaa kiloa CO2<\/sub>-ekv.) sek\u00e4 kotitalouksien el\u00e4inper\u00e4iset elintarvikkeet, kuten liha, maitotuotteet ja munat (noin 3,7 miljoonaa kiloa CO2<\/sub>-ekv.). (Salo ym. 2023, 22.)<\/p>\n

Kotitalouksien hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 noin 46\u00a0prosenttia syntyi ulkomailla. Tuontip\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus vaihtelee suuresti kulutushy\u00f6dykkeitt\u00e4in. Energiankulutukseen liittyviss\u00e4 kulutushy\u00f6dykkeiss\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen kotimainen osuus on suuri. Ajoneuvojen ja monien kulutustavaroiden, kuten vaatteiden ja elektroniikan, tapauksessa tuonnin merkitys on puolestaan suuri. (Salo ym. 2023, 22.)<\/p>\n

Vuosina 2000\u20132021 kotitalouksien kulutusp\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t yli 40\u00a0prosenttia reilusta 70\u00a0miljoonasta hiilidioksidiekvivalenttitonnista reiluun 40 miljoonaan tonniin. T\u00e4h\u00e4n sis\u00e4ltyv\u00e4t sek\u00e4 kotimaiset ett\u00e4 tuontip\u00e4\u00e4st\u00f6t. (Salo ym. 2023, 25.)<\/p>\n

Samanaikaisesti kulutusmenot kasvoivat vuoden 2019 hintatasossa 43\u00a0prosenttia noin 85 miljardista eurosta noin 120 miljardiin euroon. Hiilijalanj\u00e4lki kasvoi 2000-luvun alkuvuosina, mutta vuoden 2003 huippuarvon j\u00e4lkeen se on laskenut vuosittaisen vaihtelun ollessa melko suurta. Vuodesta 2015 alkaen kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki on pysytellyt noin 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnin tuntumassa. (Salo ym. 2023, 25.)<\/p>\n

Uusimmat mallinnukset muuttavat k\u00e4sityst\u00e4 kotitalouksien kulutusp\u00e4\u00e4st\u00f6jen kehityksest\u00e4 2000-luvulla: laskeva trendi on jatkunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koko tarkastelujakson ajan, tosin hidastuen viime vuosina. Tarkastelujaksolla p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat v\u00e4hentyneet kulutusmenojen kasvusta ja v\u00e4est\u00f6nkasvusta huolimatta. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 kulutusmenojen ja hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4lill\u00e4 on tapahtunut absoluuttista irtikytkent\u00e4\u00e4. Hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt, vaikka kulutus on kasvanut. (Salo ym. 2023, 25\u201326.) T\u00e4m\u00e4 on huomionarvoista.<\/p>\n

Henke\u00e4 kohden laskettu hiilijalanj\u00e4lki on vaihdellut 15 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (2003) 7,1 tonniin (2020). Samaan aikaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kulutusmenot ovat kasvaneet 16 300 eurosta 21 900 euroon vuoden 2019 hintatasossa laskettuna. Suomalaisen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt 45 prosenttia ja kulutusmenot kasvaneet noin 33 prosenttia. N\u00e4m\u00e4 prosenttiluvut ottavat huomioon ajanjaksona tapahtuneen v\u00e4est\u00f6nkasvun. (Salo ym. 2023, 27.)<\/p>\n

Hiilijalanj\u00e4ljen muutoksen osatekij\u00f6iss\u00e4 kulutusmenojen kasvu on kasvattanut hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 vajaat 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kulutuskorin rakenteen muutos on puolestaan lis\u00e4nnyt p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vain noin 1,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. S\u00e4hk\u00f6n, kulutuselektroniikan ja muiden harrastusv\u00e4lineiden kulutus on lis\u00e4\u00e4ntynyt. (Salo ym. 2023, 27.)<\/p>\n

Vuosina 2000\u20132021 teknologinen kehitys v\u00e4hensi kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yli 50 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. P\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimet pieneniv\u00e4t kaikissa kulutushy\u00f6dykeluokissa. Suurimmat muutokset koskivat asumista ja energiaa, kotitalouss\u00e4hk\u00f6\u00e4 sek\u00e4 poltto- ja voiteluaineita. My\u00f6s liikennepalveluissa tapahtui huomattavaa p\u00e4\u00e4st\u00f6kertoimien pienentymist\u00e4. Muun muassa s\u00e4hk\u00f6n ja l\u00e4mm\u00f6n tuotannon muuttuminen v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isemm\u00e4ksi on vaikuttanut kulutushy\u00f6dykkeiden valmistusketjujen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja sit\u00e4 kautta kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lkeen. (Salo ym. 2023, 27.)<\/p>\n

Kaikki hiilijalanj\u00e4ljen nelj\u00e4 p\u00e4\u00e4luokkaa ovat pienentyneet tarkastelujaksolla. Asumisen ja energian hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt 60 prosenttia, muiden tavaroiden ja palvelujen 32 prosenttia, liikkumisen 43 prosenttia ja elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien 17 prosenttia. Kun asumisen ja energian osuus hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 vuonna 2000 oli noin 45 prosenttia, vuonna 2021 se oli en\u00e4\u00e4 33 prosenttia. Samaan aikaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus on kasvanut 6 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja muiden tavaroiden ja palveluiden 5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4. Liikkumisen osuus on pysynyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samana. (Salo ym. 2023, 27\u201328.)<\/p>\n

Toistan viel\u00e4 tutkimuksen keskeisen tuloksen: vuosien 2000 ja 2021 v\u00e4lill\u00e4 kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt yli 40 prosenttia, vaikka samaan aikaan kulutusmenot ovat kasvaneet yli 30 prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenojen ja hiilijalanj\u00e4ljen v\u00e4lill\u00e4 on siis tapahtunut irtikytkent\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suotuisasta kehityksest\u00e4 huolimatta p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 edelleen. Tutkimuksen mukaan eri keinoja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voitaisiin kotitalouksien hiilijalanj\u00e4lki l\u00e4hes puolittaa vuosien 2016 ja 2035 v\u00e4lill\u00e4. Ohjausta tulisi vahvistaa liikkumistarpeeseen, kulkutapoihin ja s\u00e4hk\u00f6istymiseen vaikuttamalla; ruokavaliomuutosta tukemalla; tavaroiden k\u00e4ytt\u00f6i\u00e4n pident\u00e4misell\u00e4; ja tavaroiden ja palveluiden v\u00e4h\u00e4hiilisyyteen vaikuttamalla (Salo ym. 2023, 3).<\/p>\n

Tutkimuksessa tarkasteltu puolittamistavoite ei nojaa kuluttajien kuritukseen, kulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen tai tiukkaan taloudenpitoon. Sen sijaan se nojaa liikennepolitiikkaan, valistukseen ja tuotekehitykseen. Kuluttajaa silitet\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4karvaan.<\/p>\n

Joku saattaa kuitenkin n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 omaa kulutusta voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Esimerkiksi lent\u00e4mist\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksil\u00f6 voi saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4. Meno-paluulento Helsingist\u00e4 Bangkokiin Airbus A330-300 -koneella aiheuttaa matkustajaa kohden yli tuhat kiloa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja lis\u00e4ksi muita ilmastovaikutuksia muun muassa lentokoneen j\u00e4tt\u00e4mien tiivistymisvanojen ja otsonin muodostumisen takia noin kahden tuhannen hiilidioksidiekvivalenttikilon verran. N\u00e4m\u00e4 luvut antaa saksalainen Atmosfair-laskuri<\/a>. Kannattaa muistaa, ett\u00e4 vuonna 2019 kulutusper\u00e4iset kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t suomalaista kohden olivat noin 13 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Bangkokin matka lis\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yli viidenneksell\u00e4 (n. 3 tonnilla).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kahdessa vuosikymmeness\u00e4 suomalaisten hiilijalanj\u00e4lki on pienentynyt, vaikka kulutus on kasvanut.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":9611,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-9607","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9607"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9607"}],"version-history":[{"count":87,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9607\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9695,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9607\/revisions\/9695"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9611"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9607"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9607"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9607"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}