{"id":96,"date":"2016-03-02T12:28:05","date_gmt":"2016-03-02T10:28:05","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e5e06173327d22e06111e58ba19392351248674867"},"modified":"2019-12-18T21:59:45","modified_gmt":"2019-12-18T19:59:45","slug":"moniviehattyneisyytta-voi-tutkia-empiirisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/03\/02\/moniviehattyneisyytta-voi-tutkia-empiirisesti\/","title":{"rendered":"Monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 voi tutkia empiirisesti"},"content":{"rendered":"
Monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 voi my\u00f6s mitata.<\/div>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyys on taipumus tulla vastakkaisten k\u00e4sitysten puoleensa vet\u00e4m\u00e4ksi, olivatpa ne esimerkiksi poliittisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia, uskonnollisia tai taiteellisia.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttynytt\u00e4 vet\u00e4v\u00e4t puoleensa ristiriitaiset vaihtoehdot p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteessa. Kyseess\u00e4 ei ole k\u00f6mm\u00e4hdys vaan kyky, josta voi tulla tietoiseksi ja jota voi ehk\u00e4 my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4. Monivieh\u00e4ttyneen vastakohtia ovat (a) yksioikoinen ja vaihtoehdoton, (b) apaattinen ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n sek\u00e4 (c) mieltymyksilt\u00e4\u00e4n ristiriidaton.<\/p>\n

Mieltymysten ristiveto on monivieh\u00e4ttyneen avainpiirre. Ristivedon ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse ahdistaa, vaan se voi my\u00f6s innostaa. Kun vastakkaisia mieltymyksi\u00e4 on vaikea tai mahdotonta toteuttaa samanaikaisesti, voi se johtaa valinnan ja perusteiden etsimisen pakkoon, vaihtoehtojen yhdistelyyn tai muuhun luovaan ratkaisuun.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 on kahta p\u00e4\u00e4tyyppi\u00e4: (A) kurinalainen ja harkitsevainen eli ”kiinnostavaa, mutta t\u00e4t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 mietti\u00e4” -tyyppi ja (B) kuriton ja harkitsematon eli ”tuuliviiri”, ”kaikki k\u00e4y, antaa menn\u00e4” -tyyppi.<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyys on k\u00e4sitteellinen innovaatio, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muun muassa asenteiden ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tutkimuksessa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4site ei ole tuomittu j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n teoreettiseksi, vaan monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 voidaan tutkia empiirisesti ja mitata. T\u00e4h\u00e4n liittyy suure, jota kutsun monivieh\u00e4ttyneisyysarvoksi (mva).<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyyden mittaaminen<\/h4>\n

Monivieh\u00e4ttyneisyysarvo voidaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kysym\u00e4ll\u00e4, onko vastaaja (1) t\u00e4ysin eri mielt\u00e4, (2) jossain m\u00e4\u00e4rin eri mielt\u00e4, (3) jossain m\u00e4\u00e4rin samaa mielt\u00e4 vai (4) t\u00e4ysin samaan mielt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisten v\u00e4iteparien kanssa, kuten<\/p>\n

”Suomeen pit\u00e4isi ottaa lis\u00e4\u00e4 pakolaisia.”<\/p>\n

”Enemm\u00e4n pakolaisia pit\u00e4isi palauttaa kotimaahansa.”<\/p>\n

”Tulonjaon tulisi olla tasainen.”<\/p>\n

”Tulonjaon tulee vastata yksil\u00f6iden antamaa panosta siihen, mit\u00e4 on tuotettu.”<\/p>\n

T\u00e4llaisille vastakkaisille v\u00e4itteille annettujen arvojen summa jaettuna v\u00e4itteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 antaa monivieh\u00e4ttyneisyysarvon. Mit\u00e4 korkeampi tuo osam\u00e4\u00e4r\u00e4 on, sit\u00e4 vahvempana voidaan monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 pit\u00e4\u00e4. Seuraavassa k\u00e4yt\u00e4n kokonaislukuja yhdest\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n, mutta asteikko voisi olla my\u00f6s toisenlainen.<\/p>\n

Pilottitutkimus<\/h4>\n

Toteutin Vaasan yliopistossa tammi-helmikuussa 2016 monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 koskevan pilottitutkimuksen, jonka tulokset ovat lupaavia. Etiikan ja yhteiskuntafilosofian kurssin opiskelijat laativat ryhmiss\u00e4 asennev\u00e4itepareja, joista valitsin ja muokkasin kyselyyn 52 v\u00e4itett\u00e4 (eli 26 paria). Sekoitin v\u00e4iteparit niin, ett\u00e4 vastakkaiset v\u00e4itteet eiv\u00e4t olleet per\u00e4kk\u00e4in. Kurssilaiset vastasivat kyselyyn nimett\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

Oletuksena oli, ett\u00e4 vastaajan saama monivieh\u00e4ttyneisyysarvo olisi keskim\u00e4\u00e4rin l\u00e4hell\u00e4 kahta ja puolta. T\u00e4m\u00e4 arvo saataisiin jos vastakkaisista v\u00e4itteist\u00e4 toinen saisi aina ykk\u00f6sen (”t\u00e4ysin eri mielt\u00e4”) ja toinen nelosen (”t\u00e4ysin samaan mielt\u00e4”) [(1 x 26 + 4 x 26) \/ 52 = 2,5].<\/p>\n

Arvelin, ett\u00e4 etuk\u00e4teistieto kyselyn t\u00e4ht\u00e4yspisteest\u00e4 olisi saattanut vaikuttaa tuloksiin. Siksi kerroin vasta kyselyn j\u00e4lkeen, ett\u00e4 tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 monivieh\u00e4ttyneisyyden olemassaoloa ja luonnetta.<\/p>\n

Pilottitutkimuksessa kaikkien vastaajien keskiarvoksi ja mediaaniksi tuli 2,79. Sen perusteella etiikan ja yhteiskuntafilosofian kurssilaisten asenteet eiv\u00e4t ole aivan suoraviivaisia. Vastaajia oli 53, joista naisia 35 (66 %) ja miehi\u00e4 18 (34 %). Korkein monivieh\u00e4ttyneisyysarvo oli 3,31 ja matalin 2,52.<\/p>\n

Kysely vahvistaa aikaisempien asennetutkimusten tuloksia, joiden mukaan yksil\u00f6iden sosiaaliset asenteet ovat ristiriitaisempia kuin esimerkiksi poliittisten puolueiden ohjelmat. Puolueohjelmat muodostavat sellaisia eheit\u00e4 ohjelmakokonaisuuksia, joita ihmisten asenteet ja mieltymykset eiv\u00e4t luonnostaan muodosta (Jokela 2014). Mit\u00e4 ristiriitaisempia vastaukset ovat, sit\u00e4 korkeamman luvun monivieh\u00e4ttyneisyysarvo saa.<\/p>\n

Haastattelut<\/h4>\n

Haastattelin erikseen kuusi korkeimman arvon saanutta vastaajaa. Heist\u00e4 yksi oli mies. Korkeimmat arvot mainitulla neliportaisella asteikolla olivat v\u00e4lill\u00e4 2,96-3,31, siis kolmen tuntumassa. T\u00e4m\u00e4 pilottitutkimus on kuitenkin liian suppea, jotta sen pohjalta voitaisiin varmuudella v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 3 on yleisesti monivieh\u00e4ttyneisyyden raja-arvo.<\/p>\n

Haastattelut vahvistivat kyselyn tuloksia ja monivieh\u00e4ttyneisyys osoittautui tunnistettavissa olevaksi piirteeksi. Viisi haastateltavaa kuudesta piti itse\u00e4\u00e4n monivieh\u00e4ttyneen\u00e4. Yksi (mva 2,96) kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n osaa ”asettua toisten saappaisiin” ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta ei pid\u00e4 itse\u00e4\u00e4n monivieh\u00e4ttyneen\u00e4. H\u00e4n kertoi olevansa sek\u00e4 empaattinen ett\u00e4 kova, ja vahva mielipiteiss\u00e4\u00e4n. Korkea monivieh\u00e4ttyneisyysarvo ei siis yksin riit\u00e4 vahvistamaan monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4, vaan tarvitaan muitakin perusteita.<\/p>\n

Haastattelujen perusteella monivieh\u00e4ttyneisyyden l\u00e4hik\u00e4sitteit\u00e4 ovat my\u00f6t\u00e4tunto ja suvaitsevaisuus. My\u00f6t\u00e4tuntoiset ja suvaitsevaiset eiv\u00e4t kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole monivieh\u00e4ttyneit\u00e4.<\/p>\n

Haastateltavat pitiv\u00e4t monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 my\u00f6nteisen\u00e4 ja hy\u00f6dyllisen\u00e4, koska se tukee erilaisten vaihtoehtojen monipuolista arviointia ja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmia. Monivieh\u00e4ttyneisyys auttaa my\u00f6s suhteuttamaan asioita ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ne uudessa valossa.<\/p>\n

Toisaalta haastateltavat totesivat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on monivieh\u00e4ttyneisyydest\u00e4 my\u00f6s haittaa. Jotkut kertoivat yst\u00e4viens\u00e4 tai puolisonsa ihmettelev\u00e4n, miksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko kest\u00e4\u00e4 niin kauan. Haastateltavat edustivat siis pikemmin harkitsevaa A-tyypin monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 kuin tuuliviirim\u00e4ist\u00e4 B-tyyppi\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 jatkotutkimuksen aihe olisi, kuinka voimakkaasti korreloivat kesken\u00e4\u00e4n nopea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky ja heikko monivieh\u00e4ttyneisyys. Ent\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sten oikeellisuus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n monivieh\u00e4ttyneisyys?<\/p>\n

Monivieh\u00e4ttyneet kertoivat, ett\u00e4 he j\u00e4\u00e4v\u00e4t aika usein miettim\u00e4\u00e4n, olisiko sittenkin pit\u00e4nyt valita toisin. Silti he yht\u00e4 lukuun ottamatta katsoivat, ett\u00e4 ovat kaiken kaikkiaan kyennet johdonmukaisiin ja kriittisen tarkastelun kest\u00e4viin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. P\u00e4\u00e4t\u00f6sten perusteiksi haastateltavat nimesiv\u00e4t – ei niin yll\u00e4tt\u00e4en – tiedon, j\u00e4rjen ja tunteet. Haastateltava, joka sanoi tehneens\u00e4 paljon v\u00e4\u00e4ri\u00e4 valintoja, kertoi toimivansa pitk\u00e4lti tunteiden pohjalta.<\/p>\n

Yksi haastateltava (mva 3,31) kertoi, ett\u00e4 monivieh\u00e4ttyneisyys on ilmennyt h\u00e4ness\u00e4 vasta murrosi\u00e4n j\u00e4lkeen. Lapsuudessa h\u00e4n oli yksioikoisempi. My\u00f6s toinen (mva 2,96) kertoi monivieh\u00e4ttyneisyyden v\u00e4hitt\u00e4isest\u00e4 kehittymisest\u00e4 ja yhdisti sen maailmankuvansa avartumiseen. Muut monivieh\u00e4ttyneet kertoivat olleensa niin kauan kuin muistavat vieh\u00e4ttyneit\u00e4 erilaisista kesken\u00e4\u00e4n vastakkaisista vaihtoehdoista liittyen niin hiusv\u00e4reihin kuin poliittisiin mielipiteisiin. Toisaalta ilmeni my\u00f6s monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4, joka on yleisluonteista eik\u00e4 keskity millek\u00e4\u00e4n erityiselle el\u00e4m\u00e4n tai toiminnan alueelle.<\/p>\n

Ryhm\u00e4keskustelu<\/h4>\n

N\u00e4it\u00e4 tuloksia laajensi ja tarkensi jo ennen kysely\u00e4 toteutettu ryhm\u00e4keskustelu, jossa pohdittiin, pit\u00e4isik\u00f6 kuntaan perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Kahdeksan hengen ryhmiss\u00e4 keskusteltiin seuraavien oletusten pohjalta: Noin 20 000 asukkaan kunnassa ollaan k\u00e4sittelem\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sesityst\u00e4, jonka mukaan kuntaan perustetaan vastaanottokeskus. Naapurikunnat ovat torjuneet vastaanottokeskuksen, ja l\u00e4himm\u00e4t verrokkimaat Saksa, Tanska ja Ruotsi ovat kirist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turvapaikanhakijoiden vastaanoton ehtoja. Keskustelijoita kehotettiin olemaan ”oma itsens\u00e4” eli edustamaan niit\u00e4 arvoja ja asenteita, joita heill\u00e4 oikeasti on.<\/p>\n

Keskustelua k\u00e4ytiin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sehdotuksesta \u00e4\u00e4nestettiin yhdeks\u00e4ss\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4, joiden puheenjohtajat kirjasivat keskustelun kulkua, sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja s\u00e4vyj\u00e4. Raportit valottavat yhteisymm\u00e4rryksen perusteita ja erimielisyyden syit\u00e4. K\u00e4ytin t\u00e4t\u00e4 aineistoa haastattelujen taustoittamiseen ja alustavan k\u00e4sityksen saamiseen siit\u00e4, millainen rooli saattoi korkean monivieh\u00e4ttyneisyysarvon saaneilla olla ryhm\u00e4keskustelussa.<\/p>\n

Kolme ryhm\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4nesti vastaanottokeskuksen puolesta, nelj\u00e4 vastaan, yksi tyhj\u00e4\u00e4 ja yksi ryhm\u00e4 oli kansan\u00e4\u00e4nestyksen kannalla. Vain yksi haastateltava (mva 2,96) oli vastaanottokeskusta vastaan \u00e4\u00e4nest\u00e4neest\u00e4 ryhm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimusta<\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 pilottitutkimus antaa aihetta pit\u00e4\u00e4 monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 empiirisen\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 ja todellisena ominaisuutena. Ilma on sakeana jatkokysymyksist\u00e4.<\/p>\n

\u2026<\/p>\n

Kiitos paljon kaikille etiikan ja yhteiskuntafilosofian kurssin ryhm\u00e4keskusteluun, kyselyyn ja haastatteluun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 osallistuneille! Panoksenne oli upea<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monivieh\u00e4ttyneisyytt\u00e4 voi my\u00f6s mitata. Monivieh\u00e4ttyneisyys on taipumus tulla vastakkaisten k\u00e4sitysten puoleensa vet\u00e4m\u00e4ksi, olivatpa ne esimerkiksi poliittisia, taloudellisia, yhteiskunnallisia, uskonnollisia tai taiteellisia. Monivieh\u00e4ttynytt\u00e4 vet\u00e4v\u00e4t puoleensa ristiriitaiset vaihtoehdot p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekotilanteessa. Kyseess\u00e4 ei ole k\u00f6mm\u00e4hdys vaan kyky, josta voi tulla tietoiseksi ja jota voi ehk\u00e4 my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4. Monivieh\u00e4ttyneen vastakohtia ovat (a) yksioikoinen ja vaihtoehdoton, (b) apaattinen ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-96","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=96"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":369,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/96\/revisions\/369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=96"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=96"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=96"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}