{"id":94,"date":"2016-03-30T07:26:49","date_gmt":"2016-03-30T04:26:49","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e5f62f9f27d9def62f11e59f654ddf8e9621a721a7"},"modified":"2019-12-18T21:59:31","modified_gmt":"2019-12-18T19:59:31","slug":"pessimismi-on-tylsan-tavallista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/03\/30\/pessimismi-on-tylsan-tavallista\/","title":{"rendered":"Pessimismi on tyls\u00e4n tavallista"},"content":{"rendered":"
Optimistit erottuvat siksi joukosta.<\/div>\n

On musertavasti n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kielteiset ennakkoasenteet ohjaavat ajatuksiamme enemm\u00e4n kuin my\u00f6nteiset. Eri yhteyksiss\u00e4 on my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 negatiivisella informaatiolla on enemm\u00e4n painoarvoa kuin positiivisella. Aiheesta kirjoittaa Stuart Soroka kirjassaan Negativity in Democratic Policy<\/em> (Cambridge University Press 2014).<\/p>\n

Hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella olemme taipuvaisia yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita toisiinsa. Kykenemme tunnistamaan tekij\u00f6it\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t erilaisia tiedon palasia. Huonolla tuulella ei esiinny vastaavaa yhdistelyn taipumusta, vaan huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n yksityiskohtiin ja nipotetaan.<\/p>\n

Toisaalta olemme hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella taipuvaisia yksinkertaistamaan asioita ja siten hukkaamaan informaatiota. Huonolla tuulella niin ei k\u00e4y.<\/p>\n

Negatiivisen painoarvoa osoittaa my\u00f6s se, ett\u00e4 opettajan antamaa kriittist\u00e4 palautetta pidet\u00e4\u00e4n uskottavampana kuin kiitosta. Lis\u00e4ksi muistamme kielteisen k\u00e4yt\u00f6ksen paremmin kuin my\u00f6nteisen. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s pitk\u00e4vihaisuus, jota moititaan sanomalla ”tikulla silm\u00e4\u00e4n sit\u00e4, joka vanhoja muistelee”.<\/p>\n

Tutkimusten mukaan negatiivisilla tapahtumilla on suurempi vaikutus mielialaan kuin positiivisilla. Ik\u00e4v\u00e4t tapahtumat vaikuttavat seuraavaan p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, kun taas my\u00f6nteisill\u00e4 tapahtumilla ei ole vastaavaa vaikutusta. Lis\u00e4ksi ihmiset ovat taipuvaisia aliarvioimaan positiivisten tunteiden yleisyyden ja yliarvioimaan negatiivisten tunteiden tavallisuuden. Jonkin menett\u00e4mist\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n merkityksellisemp\u00e4n\u00e4 kuin saman saavuttamista.<\/p>\n

Huonot talousuutiset vaikuttavat yleiseen mielialaan enemm\u00e4n kuin hyv\u00e4t. My\u00f6s tiedotusv\u00e4lineet keskittyv\u00e4t huonoihin uutisiin.<\/p>\n

Biologien mukaan olemme negatiivisia luonnollisista syist\u00e4: evoluutio suosii eli\u00f6lajeja, joissa yhdistyv\u00e4t liev\u00e4sti optimistinen ja menetyksi\u00e4 kaihtava k\u00e4ytt\u00e4ytyminen. Keskushermostomme antaa suuren painoarvon \u00e4rsykkeille, joilla on merkityst\u00e4 sopeutumiselle muuttuviin olosuhteisiin. T\u00e4rkeimpi\u00e4 noista \u00e4rsykkeist\u00e4 ovat vaaran merkit. Negatiivisuudella on siten neurologinen ja fysiologinen perusta.<\/p>\n

Yksi evoluution tulos tai sivuvaikutus on siis taipumus reagoida herkemmin negatiiviseen informaation kuin positiiviseen. Keskittyminen negatiiviseen jopa positiivisen kustannuksella saattaa lis\u00e4t\u00e4 hengiss\u00e4 s\u00e4ilymisen mahdollisuuksia. Negatiivisuuden taustalla piilee itsesuojelu.<\/p>\n

N\u00e4iden evoluutiobiologisten syiden lis\u00e4ksi pessimismille on yksil\u00f6psykologisia perusteita, jotka liittyv\u00e4t esimerkiksi temperamenttiin ja pettymysten pelkoon. ”Pessimisti ei pety” sanaili p\u00e4\u00e4ministeri Sipil\u00e4, kun h\u00e4nelt\u00e4 taannoin kysyttiin mahdollisuudesta saada aikaan yhteiskuntasopimus. T\u00e4t\u00e4kin kohtalokkaampaa pessimismi\u00e4 edustaa Cheekin Sillat-biisi, jossa r\u00e4p\u00e4t\u00e4\u00e4n: ”Sillat tahallaan sytytin palamaan, etten takaskaan pystyisi palaamaan en\u00e4\u00e4”. T\u00e4h\u00e4n voidaan huomauttaa, ett\u00e4 ylett\u00f6m\u00e4n optimisminkin taustalla voi olla pettymysten pelkoa ja ik\u00e4vien asioiden kielt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Arthur Schopenhauer on filosofian historian virallinen pessimisti. H\u00e4n piti el\u00e4m\u00e4\u00e4 turhautuneisuuden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja pohjimmaltaan tuskallisena. T\u00e4st\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tteli, ett\u00e4 maailman olisi parempi olla olematta. David Benatar vie t\u00e4m\u00e4n ajatuskuvion \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen kirjassaan Better Never to Have Been<\/em> (Oxford University Press 2008). H\u00e4nen mukaansa olemassaolo on aina suuri vahinko. Jos t\u00e4llaisessa ajattelun pimeydess\u00e4 on valoa, se kai johtuu pelkist\u00e4misen tuomasta kiillosta.<\/p>\n

Pessimismist\u00e4 on paljon esimerkkej\u00e4 my\u00f6s akateemisessa maailmassa. T\u00e4m\u00e4 saattaa johtua siit\u00e4, ett\u00e4 kriittisyys, jota syyst\u00e4kin arvostetaan tieteess\u00e4, tarjoaa kunniallisen asun pessimismin verhoksi. Kriittisyyden tympeit\u00e4 alalajeja ovat penseys ja innottomuus. Parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 niihin ovat l\u00e4mmin kannustus ja yksil\u00f6n huomioiminen.<\/p>\n

Pessimismin yleisyydest\u00e4 huolimatta kannattaa kuitenkin ajatella positiivisesti, sill\u00e4 jatkuva kielteisyys n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4. Kannattaa etsi\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se ruokkii el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Optimistit erottuvat siksi joukosta. On musertavasti n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kielteiset ennakkoasenteet ohjaavat ajatuksiamme enemm\u00e4n kuin my\u00f6nteiset. Eri yhteyksiss\u00e4 on my\u00f6s havaittu, ett\u00e4 negatiivisella informaatiolla on enemm\u00e4n painoarvoa kuin positiivisella. Aiheesta kirjoittaa Stuart Soroka kirjassaan Negativity in Democratic Policy (Cambridge University Press 2014). Hyv\u00e4ll\u00e4 tuulella olemme taipuvaisia yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n asioita toisiinsa. Kykenemme tunnistamaan tekij\u00f6it\u00e4, jotka yhdist\u00e4v\u00e4t erilaisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-94","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=94"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":367,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/94\/revisions\/367"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=94"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=94"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=94"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}