{"id":93,"date":"2016-04-13T09:09:20","date_gmt":"2016-04-13T06:09:20","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6013e42bf712e013e11e68373cb638a787d047d04"},"modified":"2019-12-18T21:59:23","modified_gmt":"2019-12-18T19:59:23","slug":"sijoittamisen-eettisia-ongelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/04\/13\/sijoittamisen-eettisia-ongelmia\/","title":{"rendered":"Sijoittamisen eettisi\u00e4 ongelmia"},"content":{"rendered":"
Vastuullinen sijoittaminen kasvaa, vaikka otsikoissa on ep\u00e4eettinen sijoittaminen.<\/div>\n

Sijoituksista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n muillakin kuin taloudellisilla perusteilla. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan hurraa t\u00e4lle kehitykselle, ja kritiikki\u00e4 tulee yll\u00e4tt\u00e4vilt\u00e4kin tahoilta.<\/p>\n

Suursijoittajat kuten pankit ja el\u00e4keyhti\u00f6t ovat huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 sijoitukset hiiliteollisuuteen ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin uhkaavat menett\u00e4\u00e4 arvonsa ymp\u00e4rist\u00f6riskien ja tiukentuvan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n takia. On arvioitu<\/a>, ett\u00e4 vain viidesosa j\u00e4ljell\u00e4 olevista fossiilisten polttoaineiden varannoista voidaan polttaa, jos maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu halutaan rajata kahteen asteeseen. T\u00e4ss\u00e4 yhdistyv\u00e4t ekologinen ja taloudellinen huoli.<\/p>\n

Monet institutionaaliset sijoittajat edustavat suurta omistaja- ja edunsaajajoukkoa. Siksi esimerkiksi el\u00e4keyhti\u00f6iden toimintaa seurataan suurennuslasilla. Julkisuuden paineessa ne ovat kehitt\u00e4neet vastuullista sijoittamista, jonka keinovalikoimaan kuuluu my\u00f6s divestointi eli ongelmallisina pidettyjen omistusten myynti. Monet sijoittajat ovat eettisin perustein luopuneet esimerkiksi asevalmistajien ja fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten osakkeista. N\u00e4ille osakkeille on kuitenkin aina l\u00f6ytynyt uusia omistajia. Siksi joku voisi sanoa, ett\u00e4 divestoinnin vaikutus on plus miinus nolla. Vaikutus voi olla jopa negatiivinen, jos uutta omistajaa eiv\u00e4t eettiset tarkastelut voisi v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kiinnostaa.<\/p>\n

Vastuullisen sijoittamisen kasvu on pitk\u00e4lti sen ansiota, ett\u00e4 yritysten rikkeist\u00e4 raportoidaan ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 paljastetaan entist\u00e4 hanakammin. Siit\u00e4 kiitos kuuluu muun muassa tiedotusv\u00e4lineille, sosiaaliselle medialle ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ille.<\/p>\n

Hiljattain vuodetut Panama-paperit paljastavat, miten pankit ja lakimiehet myyv\u00e4t salailua ja veronkiertoa rikkaille ja valtaapit\u00e4ville. Kyseess\u00e4 on maailman suurin tietovuoto koskien sijoituksia veroparatiiseihin. Suomessa on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yritys- ja sijoitustoimintaan liittyvien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten paljastamisessa tehnyt Finnwatch<\/a>.<\/p>\n

Perinteiseen sijoitustoimintaan liittyvien ongelmien vuoksi on syntynyt erilaisia eettisen ja kest\u00e4v\u00e4n sijoittamisen muotoja. My\u00f6s niit\u00e4 on kritisoitu – jonkun mielest\u00e4 ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en – eettisin perustein. Kritiikin t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 on kaksoisvaikutusperiaate. Sen mukaan teon saa tehd\u00e4 tietoisena siit\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 on ep\u00e4toivottuja seurauksia, kunhan teon ensisijainen vaikutus on moraalisesti hyv\u00e4 tai neutraali. Teolla saa siis olla my\u00f6s huonoja seurauksia, jos ne ovat sivuvaikutuksia, joita ei tavoitella. T\u00e4t\u00e4 periaatetta on moitittu jesuiittamoraalista – siit\u00e4, ett\u00e4 tarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot. On syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 esimerkiksi veronkierto ei ole hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaksoisvaikutusperiaatteen perustella, koska veronkierron ensisijainen vaikutus on ep\u00e4rehellisyydell\u00e4 saatu hy\u00f6ty.<\/p>\n

Kaksoisvaikutusperiaatteen mukaan sijoitus on mahdollisista haittavaikutuksistaan huolimatta eettisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, jos ensisijaisena vaikutuksena on esimerkiksi kansakunnan etu. Talvivaaraa pidettiin pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisena sijoituksena muun muassa ty\u00f6llisyysvaikutustensa vuoksi. Nyt kansakunnan etu t\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4ynyt ep\u00e4selv\u00e4ksi.<\/p>\n

Sijoittamisen etiikkaa koskevat pohdinnat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet samalla, kun uusia voiton tavoittelun liittyvi\u00e4 ongelmia on paljastunut. T\u00e4llaisia ongelmia ovat esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n saastuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja tuloerojen kasvu. Varallisuus jakaantuu maailmassa ep\u00e4tasaisesti ja pieni joukko ker\u00e4\u00e4 j\u00e4ttim\u00e4iset voitot. N\u00e4m\u00e4 ongelmat on nostanut tutkimuksen keski\u00f6\u00f6n ranskalainen taloustieteilij\u00e4 Thomas Piketty.<\/p>\n

Toisaalta taloudellinen kasvu on lis\u00e4nnyt hyvinvointia ja helpottanut monia yhteiskunnallisia ongelmia. \u00c4\u00e4rimm\u00e4inen k\u00f6yhyys on v\u00e4hentynyt ja sairauksia voitettu. T\u00e4m\u00e4 apu on kuitenkin \u00e4\u00e4rin\u00e4kemyksiss\u00e4 tuomittu ”v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisena sammutuksena”, koska se puuttuu ongelmien seurauksiin eik\u00e4 syihin. Ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien avainsyit\u00e4 ovat liikakulutus ja v\u00e4est\u00f6r\u00e4j\u00e4hdys.<\/p>\n

Sijoitustoimintaa korjaavaksi liikkeeksi on viime vuosina ehdotettu muun muassa vaikuttavuussijoittamista. My\u00f6s sen taustalla pilkottaa kaksoisvaikutusperiaate. Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan sijoittamista, joka edist\u00e4\u00e4 yhteishyv\u00e4\u00e4 parantamalla esimerkiksi yhteiskunnallisia oloja tai ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa. Sen lis\u00e4ksi sijoituksilta odotetaan taloudellista voittoa. T\u00e4llaisia sijoituksia tehd\u00e4\u00e4n muun muassa yrityksiin, rahastoihin, joukkovelkakirjoihin ja erilaisiin kehityshankkeisiin.<\/p>\n

Juuri t\u00e4t\u00e4 yhteishyv\u00e4n ja taloudellisen voiton kaksoistavoitetta on \u00e4\u00e4rin\u00e4kemyksiss\u00e4 pidetty ongelmallisena – etiikan ja voitonpyynnin ep\u00e4pyh\u00e4n\u00e4 allianssina. T\u00e4llainen kritiikki saattaa kuulostaa j\u00e4rjenvastaiselta, mutta sen taustalla on sama l\u00e4ht\u00f6kohta kuin kaksoisvaikutusperiaatteen arvostelussa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4: sen torjuminen, ett\u00e4 tarkoitus pyhitt\u00e4\u00e4 keinot. Vaikuttavuussijoittamisen eettisen\u00e4 riskin\u00e4 on pidetty sit\u00e4, ett\u00e4 yhteisen edun vuoksi katsotaan ahneutta l\u00e4pi sormien. T\u00e4m\u00e4 kritiikki kyseenalaistaa my\u00f6s Adam Smithin ”n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n k\u00e4den” periaatteen, jonka mukaan oman edun tavoittelu tuottaa samalla parhaan tuloksen yhteishyv\u00e4n kannalta. Periaatteen kyseenalaistaminen ei ole aiheetonta, mihin viittaa my\u00f6s\u00a0vangin dilemma<\/a>.<\/p>\n

On kaksi p\u00e4\u00e4syyt\u00e4, miksi vaikuttavuussijoittamiseen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 taloudellisen voiton tavoittelua vieroksutaan. Ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n eettisten n\u00e4k\u00f6kohtien tueksi ei haluta hyv\u00e4ksy\u00e4 taloudellisia tai muita etiikan ulkopuolisia perusteita, koska pel\u00e4t\u00e4\u00e4n etiikan ylivertaisuuden t\u00e4rveltyv\u00e4n. Etiikan tulee olla t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin mik\u00e4\u00e4n muu on kyse siten taloudesta, kansakunnan edusta tai omasta hyvinvoinnista. Toisekseen kapitalistiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n olennaisesti kuuluvaan taloudellisen voiton tavoitteluun liittyy edell\u00e4 mainittuja suuria ongelmia ja vinoumia.<\/p>\n

Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 seikat ovat heitt\u00e4neet ep\u00e4ilyksen varjon vaikuttavuussijoittamisen ylle. T\u00e4m\u00e4 on paradoksaalista, koska koko konsepti syntyi vastauksena yhteiskuntaeettisiin ongelmiin. Kriitikkojen mukaan perinteinen tuottoon keskittyv\u00e4 sijoitustoiminta on ahneudestaan huolimatta rehellisemp\u00e4\u00e4 ja siksi ongelmattomampaa. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4 on mennyt taloudellisen voiton vieroksunta \u00f6veriksi!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vastuullinen sijoittaminen kasvaa, vaikka otsikoissa on ep\u00e4eettinen sijoittaminen. Sijoituksista p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n muillakin kuin taloudellisilla perusteilla. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan hurraa t\u00e4lle kehitykselle, ja kritiikki\u00e4 tulee yll\u00e4tt\u00e4vilt\u00e4kin tahoilta. Suursijoittajat kuten pankit ja el\u00e4keyhti\u00f6t ovat huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 sijoitukset hiiliteollisuuteen ja muihin fossiilisiin polttoaineisiin uhkaavat menett\u00e4\u00e4 arvonsa ymp\u00e4rist\u00f6riskien ja tiukentuvan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n takia. On arvioitu, ett\u00e4 vain viidesosa […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-93","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=93"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":366,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/93\/revisions\/366"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=93"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=93"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=93"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}