{"id":92,"date":"2016-04-27T07:42:43","date_gmt":"2016-04-27T04:42:43","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e60c327adfa4580c3211e6bf304f1ceab8ccc1ccc1"},"modified":"2019-12-18T21:59:15","modified_gmt":"2019-12-18T19:59:15","slug":"vasemmisto-oikeisto-ja-rawls","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/04\/27\/vasemmisto-oikeisto-ja-rawls\/","title":{"rendered":"Vasemmisto, oikeisto ja Rawls"},"content":{"rendered":"
Valtavirtapuolueiden kannatus v\u00e4henee Euroopassa. Nousussa ovat erilaiset \u00e4\u00e4riliikkeet.<\/div>\n

Euroopan poliittinen kentt\u00e4 on myllerryksess\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta yhteiskunnalliset asenteet jaetaan edelleen vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin. Jaottelua voi kritisoida kaavamaiseksi ja aikansa el\u00e4neeksi. Silti se on s\u00e4ilytt\u00e4nyt paikkansa erityisesti l\u00e4nsimaissa.<\/p>\n

Suomessa poliittiset valtasuhteet muuttuivat viime eduskuntavaaleissa. Vasemmisto k\u00e4rsi historiallisen suuren tappion. Nyt monet miettiv\u00e4t jo, mit\u00e4 sosiaalidemokraattien ja vihreiden uusi nousu tuo tullessaan. Demokratian toimivuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4mpi kysymys kuitenkin on, miten erilaiset poliittiset asenteet voidaan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 sovittaa mielekk\u00e4\u00e4sti yhteen.<\/p>\n

Peruseroja<\/h4>\n

Historiallinen tapa luonnehtia vasemmistoa ja oikeistoa on viitata ty\u00f6v\u00e4keen ja porvaristoon. Marxin mukaan niill\u00e4 on erilainen suhde ty\u00f6h\u00f6n, rahaan ja omistamiseen. Vasemmisto ajaa ty\u00f6v\u00e4en ja tuotantov\u00e4lineit\u00e4 omistamattoman kansanosan asiaa. Oikeisto pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n porvariston ja p\u00e4\u00e4omapiirien etua.<\/p>\n

Vasemmistoon on tapana liitt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja yhteishyv\u00e4n ajaminen. Oikeistoajattelussa taas korostuvat yksil\u00f6nvapaus ja -oikeudet. Sanotaan, ett\u00e4 oikeisto kantaa huolta talouden kasvusta ja vasemmisto sen oikeudenmukaisesta jakamisesta. Oikeiston v\u00e4itet\u00e4\u00e4n my\u00f6s uskovan siihen, ett\u00e4 vapaasti toimivat markkinat palvelevat parhaiten kansalaisten hyvinvointia. Vasemmisto suhtautuu t\u00e4h\u00e4n ep\u00e4illen ja vaatii talouden poliittista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4.<\/p>\n

Vasemmistolla ja oikeistolla on perinteisesti ollut erilainen k\u00e4sitys valtion roolista. Vasemmisto uskoo valtio-ohjaukseen taloudessa ja monessa muussa asiassa, kun taas oikeisto haluaa pit\u00e4\u00e4 valtion rooli mahdollisimman v\u00e4h\u00e4isen\u00e4. Vasemmistolaisuuden \u00e4\u00e4rimuoto kommunismi t\u00e4ht\u00e4\u00e4 tuotantov\u00e4lineiden ja hy\u00f6dykkeiden yhteisomistukseen. Oikeistolaisen valtiok\u00e4sityksen \u00e4\u00e4rimuoto on Hobbesin ja sittemmin Nozickin ”y\u00f6vartijavaltio”. Siin\u00e4 valtion teht\u00e4v\u00e4t ovat hyvin rajalliset ja liittyv\u00e4t esimerkiksi v\u00e4kivallan, varkauksien ja petosten ehk\u00e4isemiseen sek\u00e4 sopimusten toimeenpanoon.<\/p>\n

Yhteiskunnallinen muutos ja eriarvoisuus<\/h4>\n

Vasemmiston ja oikeiston eroja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s suhtautuminen yhteiskunnalliseen muutokseen ja eriarvoisuuteen. Oikeistolaisten asenteiden tyypillisiksi piirteiksi mainitaan konservatismi eli nykyisten olosuhteiden s\u00e4ilytt\u00e4minen tai vanhojen olosuhteiden palauttaminen. Lis\u00e4ksi v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 oikeisto pit\u00e4\u00e4 sosiaalista eriarvoisuutta yhteiskunnan luonnolliseen j\u00e4rjestykseen kuuluvana. Vasemmiston taas sanotaan kannattavan muutosta sek\u00e4 yhteiskunnallisten resurssien ja oikeuksien tasaista jakautumista kansalaisten kesken (Markus Jokela, ”Sosiaaliset asenteet” kirjassa A. Latvala & K. Silventoinen (toim.) K\u00e4ytt\u00e4ytymisgenetiikka<\/em>, Gaudeamus 2014, 247).<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 luonnehdinnat ovat kaavamaisia ja yksinkertaistavia. Silti niill\u00e4 on heuristista arvoa.<\/p>\n

Uusia kehityskulkuja ja aatevirtauksia<\/h4>\n

Ilman vakituista ty\u00f6t\u00e4 el\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa maailmanlaajuisesti. T\u00e4m\u00e4 on luonut uuden yhteiskuntaluokan, prekariaatin. Siihen kuuluu p\u00e4tk\u00e4- ja osa-aikaty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 sek\u00e4 freelancereita. Ammattiyhdistysliike n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan prekariaatin suhteen neuvoton. Muun muassa v\u00e4est\u00f6nkasvu, digitalisaatio ja robotisaatio lis\u00e4\u00e4v\u00e4t prekariaatin kasvua.<\/p>\n

Suomessa Slush-tapahtuma, kasvuyritt\u00e4jyys ja hakkerikulttuuri vetoavat moniin nuoriin enemm\u00e4n kuin ty\u00f6v\u00e4enaate. Moni vierastaa niin ty\u00f6v\u00e4en kuin porvariston leimaa. Muun kuin ruumiillisen ty\u00f6n tekij\u00e4t kutsuvat itse\u00e4\u00e4n mieluummin toimihenkil\u00f6iksi kuin duunareiksi.<\/p>\n

Taannoin kokoomus m\u00e4\u00e4ritteli itsens\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enpuolueeksi ja korosti, ett\u00e4 vastakkainasettelun aika on ohi. Taustalla voi n\u00e4hd\u00e4 seuraavia oletuksia: Kaikki puolueet tavoittelevat tasa-arvoista ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Politiikan perimm\u00e4isist\u00e4 tavoitteista vallitsee siis laaja yksimielisyys. Kaikilla puolueilla on lis\u00e4ksi tiedossa julkisen talouden vaikea tilanne. Poliittiset erot koskevat siten pohjimmiltaan vain menetelmi\u00e4, joilla yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on kuitenkin virheellinen. Poliittiset erot koskevat my\u00f6s tavoitteita ja arvojen kuten oikeudenmukaisuuden tulkintaa.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6liike, anarkistit, rasistit, \u00e4\u00e4rioikeisto ja EU-kriittiset ovat nykyajan aatesuuntia. Nuorten syrj\u00e4ytyminen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta ja el\u00e4kel\u00e4isten k\u00f6yhyys lis\u00e4\u00e4ntyy maassamme enn\u00e4tysvauhtia. Aate- ja luokkaerot ovat n\u00e4in muuttuneet entist\u00e4 monitahoisemmiksi.<\/p>\n

Uudempia poliittisia jakolinjoja ovat suhtautuminen maahanmuuttajiin ja ymp\u00e4rist\u00f6kysymyksiin. Vasemmisto-oikeisto -jaottelu yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 riste\u00e4\u00e4 ja toisaalta k\u00e4y yksiin n\u00e4iden jaottelujen kanssa. Yleisesti ottaen vasemmisto on maahanmuuttajamy\u00f6nteisempi kuin oikeisto ja monet (mutta eiv\u00e4t kaikki) vihreiden kannattajat ovat vasemmalle kallellaan.<\/p>\n

Er\u00e4s yst\u00e4v\u00e4ni ehdotti, ett\u00e4 perustavimmat poliittiset jakolinjat koskevat kuitenkin muuta kuin vasemmistoa ja oikeistoa. Peruskysymyksi\u00e4 ovat, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 valta on poliitikolle ja onko h\u00e4n sinut itsens\u00e4 kanssa. Jakolinjoja ovat siis vallanhimo ja mielenrauha.<\/p>\n

Kulttuuriporvarit ja vasemmistolainen sivistyneist\u00f6<\/h4>\n

Nykyisen hallituksen tekemien koulutusleikkausten takia Suomessa haikaillaan vanhan ajan kulttuuriporvareita. Esimerkkej\u00e4 olisivat kai V. A. Koskenniemi ja Mika Waltari. Toisaalta edelleen liikkuu Ranskasta l\u00e4htenyt huhu, ett\u00e4 ’oikeistolainen sivistyneist\u00f6’ on contradictio in adjecto<\/em>, ristiriitainen ilmaus.<\/p>\n

Suomessakin on vallalla k\u00e4sitys, ett\u00e4 sivistyneist\u00f6 ja kulttuuriv\u00e4ki ovat enimm\u00e4kseen vasemmistolaisia. Syyt ovat moninaiset. Vasemmistolaisuudessa on korostettu, ett\u00e4 samat poliittiset tavoitteet yhdist\u00e4v\u00e4t eri ty\u00f6- ja koulutustaustoista tulevia ihmisi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vahvistavat romanttiset mielikuvat, joissa maamies ja ylioppilas puurtavat rinta rinnan kolhoosin aamunkoitossa ja taitelija ja tehdasty\u00f6l\u00e4inen yhdess\u00e4 siemailevat laseistaan kaurism\u00e4kel\u00e4isess\u00e4 baarissa.<\/p>\n

Vasemmistossa, mutta my\u00f6s oikeistossa tunnetaan aitoa huolta yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. N\u00e4iden arvojen t\u00e4rkeys on taustalla siin\u00e4, ett\u00e4 poliittinen monivieh\u00e4ttyneisyys voi tuntua luontevalta. Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tavoitteet liitet\u00e4\u00e4n erityisesti vasemmistolaisuuteen, mutta niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 my\u00f6s oikeistossa.<\/p>\n

Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria<\/h4>\n

On sanottu, ett\u00e4 sosialismin ja markkinatalouden parhaat puolet yhdistyv\u00e4t pohjoismaisissa hyvinvointiyhteiskunnissa. John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria perustelee hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksi h\u00e4nen teoriaansa muistetaan erityisell\u00e4 l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 pohjoismaissa, vaikka Rawls itse oli amerikkalainen. Demokraattien presidenttiehdokkuudesta Hilary Clintonin kanssa kamppaileva Bernie Sanders on puhunut paljon pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta – ja vedonnut viestill\u00e4\u00e4n erityisesti nuoriin \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin.<\/p>\n

Rawlsin mukaan kaikille yhteiskunnan j\u00e4senille tulisi taata sek\u00e4 laajat perusvapaudet ett\u00e4 reilu osuus resursseja niist\u00e4 nauttimiseksi. T\u00e4m\u00e4 kuulostaa oikeisto- ja vasemmistoajattelun synteesilt\u00e4. Pohjoismaiset taloustieteilij\u00e4t kuten Sixten Korkman korostavat, ett\u00e4 toimiva markkinatalous on hyvinvointivaltion edellytys, joka vuorostaan on markkinatalouden oikeutuksen ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden perusta.<\/p>\n

Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian perusajatus on yksinkertainen: on mahdollista tehd\u00e4 oikeudenmukaisuusperiaatteita koskeva yhteiskuntasopimus, jonka pohjalta voidaan muodostaa oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen valtioj\u00e4rjestelm\u00e4. Siit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n on kuviteltava itsemme tilanteeseen, jossa emme tied\u00e4 asemaamme – esimerkiksi sit\u00e4, kuulummeko ty\u00f6v\u00e4keen vai porvaristoon – emmek\u00e4 ominaisuuksiamme yhteiskunnassa, jota kyseiset periaatteet koskevat. Objektiivisesti oikeudenmukaisia ovat Rawlsin mukaan periaatteet, joita j\u00e4rkev\u00e4sti omaa etuaan ajavat yksil\u00f6t valitsevat t\u00e4llaisessa tilanteessa, er\u00e4\u00e4nlaisen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden verhon takana. T\u00e4ss\u00e4 mukaillaan kultaista s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jonka mukaan toiselle on teht\u00e4v\u00e4 niin kuin itselle toivoisi teht\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n

Rawlsin mukaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden verhon takana voidaan saavuttaa yksimielisyys vapausperiaatteesta ja eroperiaatteesta. Vapausperiaatteen mukaan jokaisella yksil\u00f6ll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla oikeus suurimpaan mahdolliseen perusvapauksien j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, joka on yhteensopiva muiden ihmisten vastaavien vapauksien kanssa. Eroperiaatteen mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset erot ovat oikeutettuja vain, jos niiden olemassaolosta on etua kaikkein huonoimmassa asemassa oleville (Oikeudenmukaisuusteoria<\/em> \u00a7 13, \u00a7 46).<\/p>\n

Rawlsin periaatteet ja monivieh\u00e4ttyneisyys<\/h4>\n

Rawlsin vapausperiaate on arvopohjaltaan oikeistolainen. Eroperiaate on linjassa vasemmistolaisten arvojen kanssa. N\u00e4in oikeistolaisuuden ja vasemmistolaisuuden ei tarvitse sulkea toisiaan pois, vaan ne voidaan yhdist\u00e4\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4ksi kokonaisuudeksi. Rawlsin teoria osoittaa, ett\u00e4 yhteiskuntasopimus voi perustua – ja sen on syyt\u00e4kin perustua – er\u00e4\u00e4nlaiseen poliittiseen monivieh\u00e4ttyneisyyteen. \u00c4\u00e4riliikkeet eiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 sulata, mik\u00e4 vahvistaa yhteiskunnallisia j\u00e4nnitteit\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Valtavirtapuolueiden kannatus v\u00e4henee Euroopassa. Nousussa ovat erilaiset \u00e4\u00e4riliikkeet. Euroopan poliittinen kentt\u00e4 on myllerryksess\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta yhteiskunnalliset asenteet jaetaan edelleen vasemmistolaisiin ja oikeistolaisiin. Jaottelua voi kritisoida kaavamaiseksi ja aikansa el\u00e4neeksi. Silti se on s\u00e4ilytt\u00e4nyt paikkansa erityisesti l\u00e4nsimaissa. Suomessa poliittiset valtasuhteet muuttuivat viime eduskuntavaaleissa. Vasemmisto k\u00e4rsi historiallisen suuren tappion. Nyt monet miettiv\u00e4t jo, mit\u00e4 sosiaalidemokraattien ja vihreiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=92"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":365,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions\/365"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}