{"id":9165,"date":"2023-08-23T10:57:14","date_gmt":"2023-08-23T07:57:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=9165"},"modified":"2023-08-23T11:47:30","modified_gmt":"2023-08-23T08:47:30","slug":"rasismi-ja-poliittiset-arvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/08\/23\/rasismi-ja-poliittiset-arvot\/","title":{"rendered":"Rasismi ja poliittiset arvot"},"content":{"rendered":"

Helsingin Sanomat (11.8.2023)<\/a>\u00a0selvitti \u00e4skett\u00e4in suomalaisten k\u00e4sityksi\u00e4 rasismista. Kyselyn mukaan l\u00e4hes puolet suomalaisista katsoo, ett\u00e4 rasismi ei ole miss\u00e4\u00e4n tapauksessa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tulos on h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4: alle puolet suomalaisista torjuu rasismin kategorisesti! Miten t\u00e4m\u00e4 on mahdollista? Holokausti, apartheid ja Ruandan kansanmurha eiv\u00e4t ole kaukana ihmiskunnan menneisyydess\u00e4. Mik\u00e4 meit\u00e4 oikein vaivaa?<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 tuloksia<\/h4>\n

Saman kyselyn mukaan perussuomalaisten kannattajista per\u00e4ti kolmasosa katsoo, ett\u00e4 rasismi voi joissain tilanteissa olla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Perussuomalaisia l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 ovat kokoomuksen kannattajat, joista t\u00e4t\u00e4 mielt\u00e4 on joka kuudes.<\/p>\n

Hieman aiemmin toteutetun Ylen kyselyn (25.7.2023)<\/a> mukaan perussuomalaisten kannattajista vain 13 prosenttia pit\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Suomessa ei hyv\u00e4ksyt\u00e4 rasismia miss\u00e4\u00e4n muodossa. L\u00e4hes puolet perussuomalaisista vastasi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole lainkaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tai ei kovin t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Todettakoon heti alkuun se, mit\u00e4 moni varmaan jo pohtii. Viimeaikaiset kyselyt on tehty poliittisesti r\u00e4j\u00e4hdysherk\u00e4ss\u00e4 tilanteessa: hallitus on vaarassa kaatua, ja hallituspuolueiden kannattajilla on ilmeinen tarve puolustautua. Rasismiongelman v\u00e4h\u00e4ttely liittyy osittain t\u00e4h\u00e4n. Oppositiolla on puolestaan tilaisuus ottaa kaikki irti hallituksen kompuroinnista. P\u00e4iv\u00e4npolttavan hallitus\u2013oppositio-debatin ei kuitenkaan pid\u00e4 antaa h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaiskuvaa.<\/p>\n

Kyselyjen valossa rasistisia asenteita on enemm\u00e4n poliittisen oikeiston kannattajilla kuin vasemmiston kannattajilla. My\u00f6s aatehistoriallisten tutkimusten valossa rasismi liittyy pikemmin oikeistoon kuin vasemmistoon (ks. F. Bethencourt, Racisms: From the Crusades to the Twentieth Century<\/em>, Princeton: Princeton University Press, 2015; P. Isaksson ym., Kallonmittaajia ja skinej\u00e4: rasismin aatehistoriaa<\/em>, 4. p., Helsinki: Rosebud, 2018; A. Rattansi, Racism: A Very Short Introduction<\/em>, 2. p., Oxford University Press, 2020). Mist\u00e4 ilmi\u00f6 johtuu?<\/p>\n

On syyt\u00e4 tehd\u00e4 heti selv\u00e4ksi, ett\u00e4 en v\u00e4it\u00e4 rasismin olevan poliittisen oikeiston v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n piirre. Tuoreiden kyselyjen perusteella kaikki perussuomalaisten kannattajat eiv\u00e4t ole rasisteja. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 vasemmisto olisi immuuni rasistisille asenteille.<\/p>\n

Tilausta tutkimukselle<\/h4>\n

Asenne on yksi yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perusk\u00e4sitteist\u00e4. Asenteita tutkitaan, kun halutaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n

Asenteet ovat arvottavia. Ne ovat henkisi\u00e4 \u201dasentoja\u201d suhteessa kohteisiinsa. Asenteisiin liittyy my\u00f6s toimintataipumus eli \u201dasennon\u201d mukainen kallistuma, joka vie henkil\u00f6\u00e4 kohti jotain tai poisp\u00e4in siit\u00e4. Asenteillaan henkil\u00f6 suhtautuu asioihin ja muihin ihmisiin hyv\u00e4ksyv\u00e4sti tai torjuvasti.<\/p>\n

Kysymyst\u00e4 rasististen asenteiden syist\u00e4 ja taustatekij\u00f6ist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella empiirisen tutkimuksen avulla. K\u00e4siteanalyysill\u00e4 on kuitenkin oma selkiytt\u00e4v\u00e4 ja yksityiskohtia tarkentava teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Seuraavassa esitett\u00e4v\u00e4t huomiot perustuvat k\u00e4sitteiden v\u00e4listen yhteyksien tunnistamiseen ja analysointiin. Viittaan kuitenkin my\u00f6s empiiristen tutkimusten tuloksiin.<\/p>\n

Tutkimukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t viittaavan rasismiriskeihin oikeistoajattelussa. Tarkastelen riskikysymyst\u00e4 kolmen k\u00e4sitteellisen \u201dlinssin\u201d l\u00e4pi. Ne ovat konservatiivisuus, kansallismielisyys ja yksil\u00f6n vapaus. Ne ovat oikeistolaiseen ajatteluun liitettyj\u00e4 arvoja ja asennepiirteit\u00e4. Vaikka n\u00e4m\u00e4 arvot eiv\u00e4t tarkoita samaa kuin rasismi, er\u00e4\u00e4t versiot ja tulkinnat niist\u00e4 viett\u00e4v\u00e4t rasismin suuntaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tarkoitus on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 arvopohjan n\u00e4k\u00f6kulmasta, mist\u00e4 poliittiseen oikeistoon mahdollisesti liittyv\u00e4 rasismiriski johtuu. En kuitenkaan usko, ett\u00e4 arvopohja yksin\u00e4\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 selitykseksi. Ilmi\u00f6 on niin monitahoinen, ett\u00e4 syit\u00e4 ja selityksi\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti useita.<\/p>\n

Konservatiivisuus<\/h4>\n

Er\u00e4s oikeistolaiseen ajatteluun tavallisimmin yhdistetyist\u00e4 asennetekij\u00f6ist\u00e4 on konservatiivisuus. Oikeistopuolueiden kannattajia on kuitenkin molemmissa p\u00e4iss\u00e4 liberaali\u2013konservatiivi-akselia. On sek\u00e4 oikeistoliberaaleja ett\u00e4 oikeistokonservatiiveja.<\/p>\n

Vaikka liberaalin ja konservatiivin v\u00e4linen ero on yleisell\u00e4 tasolla selv\u00e4 \u2013 liberaali tarkoittaa vapaamielist\u00e4 ja suvaitsevaista, konservatiivi taas niiden vastakohtaa, vanhoillista ja uudistuksia vierovaa \u2013 on helppo n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 vapaamielisyys ja konservatiivisuus voivat yhdisty\u00e4 samassa henkil\u00f6ss\u00e4: Pertti haluaa viinit ruokakauppoihin ja maahanmuuttajat takaisin kotimaahansa. Onko Pertti liberaali vai konservatiivi?<\/p>\n

Perussuomalaisten kansanedustajien asenteet ovat konservatiivisia pikemmin kuin liberaaleja. T\u00e4llainen tulos saatiin, kun kev\u00e4\u00e4n 2023 edustakuntavaaleissa valitut kansanedustajat laitettiin Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella kansalliskonservatiivi\u2013liberaalivihre\u00e4-akselille (HS 4.4.2023<\/a>).<\/p>\n

\u00c4\u00e4nest\u00e4jien asenteita mittaavassa tutkimuksessa on kuitenkin saatu my\u00f6s toisenlainen tulos. Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunnan EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen pohjautuvasta liberalismimittauksesta (2018)<\/a> k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 RKP:n, kokoomuksen, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat ovat liberaalimpia kuin suomalaiset keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Helsingin Sanomien vaalikonevastausten perusteella kokoomuksen kansanedustajien asenteissa on liberaali\u2013konservatiivi-akselilla enemm\u00e4n hajontaa kuin perussuomalaisilla kansanedustajilla. Kokoomuksen yksitt\u00e4iset kansanedustajat voivat olla hyvinkin liberaaleja. Kuten todettu, sama henkil\u00f6 voi olla yhdess\u00e4 kysymyksess\u00e4 liberaali, kun taas toisessa konservatiivinen.<\/p>\n

Politiikassa konservatiivisuus voi ilmet\u00e4 esimerkiksi yhteiskunnallisten muutosten, kuten maahanmuuton ja uusien kulttuurivaikutteiden, karsastamisena ja perinteisiin arvoihin pit\u00e4ytymisen\u00e4. Taustalla voi olla ennakkoluuloja ja vierauden pelkoa.<\/p>\n

\u201dKoti, uskonto ja is\u00e4nmaa\u201d on konservatiivisia arvoja kuvaava iskulause. Se ei en\u00e4\u00e4 ole kovin muodikas, vaikka olikin er\u00e4iden ehdokkaiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 viime kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleissa. T\u00e4llaiseen konservatiivisuuteen voi kytkeyty\u00e4 muualta tulevien vieroksuntaa ja jopa rasistisen ajattelun piirteit\u00e4.<\/p>\n

Voi olla silti vaikea n\u00e4hd\u00e4, miten poliittinen konservatiivisuus yksin\u00e4\u00e4n johtaisi rasismiin. Poliittinen konservatiivisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin herk\u00e4sti yhdistyv\u00e4n kansallismielisyyteen. Sen my\u00f6t\u00e4 on historian saatossa langettu rasismiin monta kertaa.<\/p>\n

Kansallismielisyys<\/h4>\n

Toinen kokoomusta ja perussuomalaisia luonnehtiva piirre on kansallismielisyys. Perussuomalaiset voivat kuitenkin olla kansallismielisyydess\u00e4\u00e4n jopa jyrkempi\u00e4 kuin kokoomuksen kannattajat. Perussuomalaisten kansallismielisyytt\u00e4 kutsutaan \u2013 oikein tai v\u00e4\u00e4rin \u2013 populistiseksi.<\/p>\n

Kokoomuksessa suhtaudutaan esimerkiksi Euroopan unionin j\u00e4senyyteen yleisesti ottaen hyvin my\u00f6nteisesti. Silti kokoomuslaiset korostavat Suomen kansallisen edun ajamista. Niin toki tekev\u00e4t my\u00f6s vasemmistopuolueiden edustajat.<\/p>\n

Kansallismielisyys n\u00e4kyy esimerkiksi suhtautumisessa eurooppalaiseen yhteisvelkaan, jonka monet kokoomuslaiset kansanedustajat ja eurokansanedustajat torjuvat jyrk\u00e4sti. Perussuomalaiset ovat perinteisesti olleet EU-kriittisi\u00e4, ja puolueen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteena on Suomen irtautuminen unionista.<\/p>\n

Konservatiivisuuden ja kansallismielisyyden \u2013 is\u00e4nmaan edun ajamisen \u2013 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse kulkea k\u00e4sikynkk\u00e4\u00e4 rasististen asenteiden kanssa. Henkil\u00f6 voi olla arvoiltaan konservatiivinen ja is\u00e4nmaallinen, mutta silti suhtautua muista maista ja kulttuureista tuleviin ihmisiin suopeasti.<\/p>\n

Kansallismielisyyteen on kuitenkin sis\u00e4\u00e4n leivottu sen ajatuksen mahdollisuus, ett\u00e4 tiukan paikan tullen suomalaisten etu (miten suomalaiset ja heid\u00e4n etunsa sitten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4nkin) menee muista maista tulevien edun edelle. T\u00e4st\u00e4 ajatuksesta voi olla viel\u00e4 pitk\u00e4 matka rasismiin. Tunnettujen historiallisten esimerkkien valossa kansallismielisyydest\u00e4 voi kuitenkin avautua rautaportti rasismin suuntaan. T\u00e4t\u00e4 porttia ei ole syyt\u00e4 narisuttaa, vaan pit\u00e4\u00e4 visusti kiinni.<\/p>\n

Nativismi on kansallismielisyyden \u00e4\u00e4rimuoto. Siin\u00e4 kansallistunteeseen yhdistyy ksenofobia eli muukalaispelko. Nativismin ydinajatus on, ett\u00e4 valtio kuuluu kantav\u00e4est\u00f6lle. Ajatuksen kannattajat ovat \u00e4\u00e4rioikeistolaisia (E. Kestil\u00e4-Kekkonen ja J. Sipinen, \u201dPerussuomalaiset eurooppalaisessa vertailussa\u201d teoksessa S. Borg ym. (toim.), Politiikan ilmastonmuutos: eduskuntavaalitutkimus 2019<\/em>, Helsinki: Oikeusministeri\u00f6, 2020, s. 479).<\/p>\n

Yksil\u00f6n vapaus ja oikeudet<\/h4>\n

Konservatiivisuuden ja kansallismielisyyden ohella oikeistolaiseen ajatteluun liittyy yksil\u00f6n vapauden ja oikeuksien korostaminen. Sen mukaan hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytyksen\u00e4 on yksil\u00f6n vapaus ja vastuu itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Valtion ja yhteiskunnan roolia haluttaisiin poliittisessa oikeistossa tarkastella kriittisesti ja mieluummin supistaa kuin suuresti laajentaa. Oikeisto kavahtaa sit\u00e4, ett\u00e4 valtio rajoittaisi yksil\u00f6n vapautta enemp\u00e4\u00e4 kuin on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toisten yksil\u00f6iden vapauden turvaamiseksi. Oikeisto korostaa yksil\u00f6n omaa vastuuta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 puhuu valtionvarainministeri Riikka Purra Ylen haastattelussa 19.8.2023<\/a>. H\u00e4n kutsuu itse\u00e4\u00e4n fiskaalikonservatiiviksi.<\/p>\n

Er\u00e4s oikeistolaisiin asenteisiin ja yksil\u00f6n korostamiseen liitetyist\u00e4 piirteist\u00e4 on se, ett\u00e4 tulo- ja varallisuuseroja sek\u00e4 eroja yhteiskunnallisessa asemassa selitet\u00e4\u00e4n ja oikeutetaan yksil\u00f6iden v\u00e4lisill\u00e4 kyvykkyys- ja ahkeruuseroilla. Ilmeisen virheellinen k\u00e4sitys voi johtaa muun muassa siihen, ett\u00e4 sosiaalituilla el\u00e4vi\u00e4 maahanmuuttajia katsotaan alaviistoon.<\/p>\n

\u00c4kkip\u00e4\u00e4t\u00e4 voisi ajatella, ett\u00e4 yksil\u00f6n vapauden korostamisen riskin\u00e4 on liiallinen sallivuus \u2013 esimerkiksi se, ett\u00e4 ilmaisun vapauden nimiss\u00e4 sallittaisiin rasististen mielipiteiden levitt\u00e4minen. Akuutimpi ongelma voi kuitenkin olla yksil\u00f6n korostamisen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli: yhteisten asioiden j\u00e4\u00e4minen v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle ja yhteiskunnan kehitt\u00e4misen laiminly\u00f6nti.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n keskusteluun kytkeytyy talouspolitiikka ja huoli valtion ja laajemmin julkisen sektorin velkaantumisesta. T\u00e4m\u00e4 huoli on yleisesti ottaen suurempi oikeiston kannattajilla kuin vasemmiston kannattajilla. Tarvetta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yhteiskunnan roolia perustellaan talousn\u00e4k\u00f6kohdilla varsinkin kokoomuksessa. Sanotaan, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole varaa nykyisen laajuisiin hyvinvointipalveluihin ja ett\u00e4 hyvinvointivaltio on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Miksi oikeiston kannattajat ovat enemm\u00e4n huolissaan julkisen sektorin velkaantumisesta kuin vasemmiston kannattajat? Selityksiss\u00e4 viitataan yhteiskuntaluokkien v\u00e4lisiin eturistiriitoihin. Hyvin toimeentulevat toivovat verotuksen ja veroprogression lievent\u00e4mist\u00e4. Monet heist\u00e4 ovat oikeistopuolueiden kannattajia. Tukien ja sosiaalietuuksien varassa el\u00e4v\u00e4t toivovat puolestaan etujen s\u00e4ilymist\u00e4. Hyvinvointivaltion alasajossa vasemmistolla on v\u00e4itetysti enemm\u00e4n h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin oikeistolla.<\/p>\n

Sosiaalisessa mediassa arvellaan my\u00f6s, ett\u00e4 yksil\u00f6iden v\u00e4liset erot empaattisuudessa eli kyvyss\u00e4 el\u00e4yty\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoisesti toisen asemaan tuottavat eroja suhtautumisessa yhteiskuntaan ja rasismiin. Ajatellaan, ett\u00e4 empaattisuus sopii paremmin vasemmistolaiseen pirtaan kuin oikeistolaiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra totesi (HS 16.4.2023<\/a>), ett\u00e4 empaattisuudesta ei ole politiikan ohjenuoraksi.<\/p>\n

Nuiva asenne yhteiskunnan rooliin yksil\u00f6iden el\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestymisess\u00e4 voi est\u00e4\u00e4 tai heikent\u00e4\u00e4 aktiivisia toimenpiteit\u00e4 rakenteellisen rasismin purkamiseksi. Rakenteellisella rasismilla tarkoitetaan yhteiskunnan rakenteisiin, kuten palveluihin ja toimintatapoihin kytkeytyvi\u00e4, eriarvoisuutta tuottavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Varsinkin amerikkalaiset konservatiivit ovat tulleet tunnetuiksi ep\u00e4luulollaan ja kriittisyydell\u00e4\u00e4n liittovaltion vahvistamista kohtaan. Suomessa poliittista oikeistoa ei laajasti leimaa amerikkalaisen konservatismin ja minimivaltioajatuksen ihailu. Minimivaltion k\u00e4site viittaa yhteiskunnan j\u00e4rjest\u00e4miseen niin, ett\u00e4 valtion toimivalta on rajoitettu mahdollisimman v\u00e4h\u00e4iseksi. Sellainen on \u201dy\u00f6vartijavaltio\u201d, joka ainoastaan suojelee yksil\u00f6nvapautta ja yksityist\u00e4 omistusoikeutta.<\/p>\n

Minimivaltion voi n\u00e4hd\u00e4 kannustavan yksil\u00f6it\u00e4 mahdollisimman tehokkaaseen oman etunsa ajamiseen pikemmin kuin yhteisen hyv\u00e4n edist\u00e4miseen, puhumattakaan heikoimmassa asemassa olevien puolustamisesta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa my\u00f6s poliittinen oikeisto pit\u00e4\u00e4 kuitenkin yleisesti ottaen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunta tarjoaa kansalaisilleen tukea ja muitakin palveluja kuin oikeudelliset ja j\u00e4rjestyspalvelut.<\/p>\n

Rakenteellisen rasismin kitkeminen edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnan palveluiden ja toimintatapojen uudistamista ja vahvistamista. N\u00e4it\u00e4 palveluja ovat muun muassa ty\u00f6voima- ja sosiaalipalvelut sek\u00e4 sosiaalinen asuntotuotanto. Stereotyyppiset k\u00e4sitykset eri etnisist\u00e4 taustoista tulevista ihmisist\u00e4 voivat aiheuttaa sen, ett\u00e4 maahanmuuttajia vieroksutaan yhteiskunnan palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa esimerkiksi asuinalueiden segregaatioon ja gettoutumiseen, mik\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n vahvistaa kielteisi\u00e4, jopa rasistisia k\u00e4sityksi\u00e4 maahanmuuttajista.<\/p>\n

Poliittisessa oikeistossa tunnettu ep\u00e4luulo ja varauksellisuus yhteiskunnan rakenteiden vahvistamista kohtaan voi johtaa siihen, ett\u00e4 rakenteellisen rasismin tunnistamiseen ja ehk\u00e4isemiseen ei ole suurta intoa eik\u00e4 mielenkiintoa. Ylen kyselyn (25.7.2023)<\/a> mukaan perussuomalaisten kannattajista per\u00e4ti 90 prosenttia katsoo, ett\u00e4 Suomessa suhtaudutaan tarpeeksi vakavasti rasismiin, ja vain kaksi prosenttia kaipaa lis\u00e4\u00e4 toimia.<\/p>\n

Itsetutkistelun paikka<\/h4>\n

Kaikki kolme oikeistoon liitetty\u00e4 asennepiirrett\u00e4 \u2013 konservatiivisuus, kansallismielisyys ja yksil\u00f6n vapauden korostaminen \u2013 voivat my\u00f6t\u00e4vaikuttaa rasististen asenteiden aktivoitumiseen ja s\u00e4ilymiseen. Kuten todettu, mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 asennepiirteist\u00e4 yksin tai edes kaikki yhdess\u00e4 eiv\u00e4t automaattisesti johda rasistisiin asenteisiin tai tekoihin. N\u00e4in ollen oikeistolaiselle ajattelulle ominaiset arvot eiv\u00e4t ole rasismin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n syy, vaan pikemmin jotain, joka voi tehd\u00e4 tilaa rasismille.<\/p>\n

Rasismilla ja oikeistoon liitetyill\u00e4 asennepiirteill\u00e4 voi olla erilaisia riippuvuuden asteita. Nyt onkin oikeistolla t\u00e4rke\u00e4 mahdollisuus itsetutkisteluun niiden asenne- ja ajatuspolkujen purkamiseksi, joista ik\u00e4vimmill\u00e4\u00e4n voi avautua tie rasismiin.<\/p>\n

Yhten\u00e4 pontimena t\u00e4lle tutkistelulle on elinkeinoel\u00e4m\u00e4n piiriss\u00e4 esitetty huoli siit\u00e4, ett\u00e4 rasismi heikent\u00e4\u00e4 Suomen maakuvaa. Rasismin eettinen ongelma ei ole kuitenkaan sen aiheuttama mainehaitta tai lama, vaan ihmisten syrjint\u00e4 ja ep\u00e4oikeudenmukainen kohtelu.<\/p>\n

Viimeaikaisten selvitysten perusteella rasismi on aiheellinen kysymys Suomessa. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4n itsekriittisyyden ja -tutkistelun sopii toivoa l\u00e4p\u00e4isev\u00e4n koko poliittisen kent\u00e4n. Kenenk\u00e4\u00e4n ei kannata ylpisty\u00e4 omasta oletetusta erinomaisuudestaan.<\/p>\n

Muita selityksi\u00e4<\/h4>\n

Alussa totesin, ett\u00e4 oikeistolaiseen ajatteluun liittyv\u00e4 rasismiriski ei selity yksist\u00e4\u00e4n arvo- ja asennepiirteill\u00e4. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 aiheen kannalta merkityksellisi\u00e4 asenteita<\/a> on enemm\u00e4n kuin t\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa k\u00e4sitellyt.<\/p>\n

Muita syit\u00e4 voivat olla esimerkiksi kokemukset k\u00f6yhyydest\u00e4 sek\u00e4 yhteiskunnan ep\u00e4reiluudesta ja puolueellisuudesta. Merkityst\u00e4 voi olla my\u00f6s k\u00e4sityksill\u00e4 julkisen talouden \u201dl\u00f6ys\u00e4k\u00e4tisyydest\u00e4\u201d, yritt\u00e4j\u00e4vastaisuudesta ja verotuksen kireydest\u00e4. On kaikki syy olettaa, ett\u00e4 oma roolinsa on k\u00e4rjistyneill\u00e4 ilmaisutavoilla poliittisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa. \u00c4\u00e4rioikeiston toimintaan vaikuttavat voimakkaasti sen rasistiset perinteet.<\/p>\n

Riippuu yksil\u00f6llisist\u00e4 sek\u00e4 viiteryhm\u00e4- ja tilannesidonnaisista tekij\u00f6ist\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin maahanmuuttopolitiikan ja maahanmuuttajien kritisointi yltyy rasistiseksi. Yksitt\u00e4isill\u00e4 n\u00e4kyvill\u00e4 poliitikoilla voi olla rasististen asenteiden levitt\u00e4misess\u00e4 ja yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 rooli. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet tekev\u00e4t tutkivaa ja kriittist\u00e4 journalismia yhteiskuntamme kannalta merkityksellisist\u00e4 aiheista, kuten rasismista.<\/p>\n

Er\u00e4s huomion arvoinen seikka on my\u00f6s se, ett\u00e4 perussuomalaiset on erityisesti miesten puolue (J. Westinen, V. Pitk\u00e4nen ja E. Kestil\u00e4-Kekkonen, \u201dPerussuomalaisten \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4kunnan muutos 2011\u20132019\u201d teoksessa S. Borg ym. (toim.), Politiikan ilmastonmuutos: eduskuntavaalitutkimus 2019<\/em>, Helsinki: Oikeusministeri\u00f6, 2020, s. 310\u2013311). On v\u00e4itetty, ett\u00e4 rasistisia asenteita on enemm\u00e4n miehill\u00e4 kuin naisilla, mik\u00e4 voi vaikuttaa miesvaltaisten puolueiden, kuten perussuomalaisten, rasismipainoon. K\u00e4sityst\u00e4 miesten suuremmasta rasistisuudesta on kuitenkin my\u00f6s kritisoitu (M. Hughes ja S. Tuch, 2003, \u201dGender differences in whites\u2019 racial attitudes: Are women\u2019s attitudes really more favorable?\u201d, Social Psychology Quarterly<\/em> 66(4): 384\u2013401).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuoreiden kyselyjen pohjalta her\u00e4\u00e4 kysymys, mik\u00e4 on rasististen asenteiden yhteys poliittisiin arvoihin.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":9167,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-9165","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9165"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9165"}],"version-history":[{"count":291,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9458,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9165\/revisions\/9458"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}