{"id":91,"date":"2016-05-11T07:44:02","date_gmt":"2016-05-11T04:44:02","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e61732fbbd921e173211e6a5365db7cf91bbd6bbd6"},"modified":"2019-12-18T21:59:08","modified_gmt":"2019-12-18T19:59:08","slug":"velkaa-kreikalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/05\/11\/velkaa-kreikalle\/","title":{"rendered":"Velkaa Kreikalle"},"content":{"rendered":"
Maksakoot ne velkansa Kreikalle, jotka ovat ottaneet sielt\u00e4 lainaa!<\/div>\n

Antiikin Kreikka antoi Euroopalle sivistyksen ja demokratian. Siksi on sanottu olevan oikeus ja kohtuus, ett\u00e4 Eurooppa auttaa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 olevaa Kreikkaa. Maan lainoittamista ja velkojen leikkaamista on n\u00e4in perusteltu kunniavelalla, jossa Euroopan v\u00e4itet\u00e4\u00e4n olevan Kreikalle.<\/p>\n

Kreikan tukemisen pit\u00e4\u00e4 kuitenkin perustua muuhun kuin kunniavelan h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Platonin ja Homeroksen lukemisesta seuraa yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n velvoite maksaa Kreikan valtiolle kuin Sibeliuksen kuuntelemisesta Suomelle.<\/p>\n

Kreikan maksettavaksi er\u00e4\u00e4ntyy hein\u00e4kuussa velkoja 3,5 miljardin euron edest\u00e4. Maan tarvitsemasta avusta n\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4m\u00e4nhetkisen tiedon mukaan olevan mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 sopimukseen helpommin kuin viime kes\u00e4n\u00e4. Moni asia on kuitenkin viel\u00e4 auki. Kreikan valtion velasta suurimman osan on my\u00f6nt\u00e4nyt Euroopan komissio ja keskuspankki sek\u00e4 Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto. Erityisesti valuuttarahasto korostaa velkahelpotusten olevan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n

Kreikan kriisi on siivitt\u00e4nyt keskustelua eurooppalaisesta yhteisvastuusta ja liittovaltion tarpeellisuudesta. Taustalla on ennen muuta taloudellisia syit\u00e4: Euroopan ry\u00f6mint\u00e4 ja muiden maanosien sujuvampi esiintyminen talouden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ill\u00e4. V\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Euroopan ongelmat helpottuisivat, jos unionin j\u00e4senmaiden talouspolitiikka sovitettaisiin paremmin yhteen.<\/p>\n

Eurooppalainen liittovaltio olisi l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan hyvin erilainen ja mutkikkaampi kuin Amerikan yhdysvallat. Euroopan mailla on erilainen historia ja niiden v\u00e4lill\u00e4 on suuria kulttuurisia ja taloudellisia eroja. Eurooppalaiset kansallisvaltiot ovat vakiintuneita ja Euroopan unionissa on 24 virallista kielt\u00e4.<\/p>\n

Suurin este eurooppalaiselle liittovaltiolle on kuitenkin sen v\u00e4h\u00e4inen kannatus. Usko kansallisvaltioiden elinvoimaan ja luonnollisuuteen on Euroopassakin edelleen vahvoilla.\u00a0T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s Britannian kansan\u00e4\u00e4nestys EU-j\u00e4senyydest\u00e4 23. kes\u00e4kuuta.<\/p>\n

My\u00f6s v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymiseen ja pakolaisuuden kasvuun liittyv\u00e4t ongelmat ovat Euroopassa suuria. Moniongelmaisen Euroopan on povattu tippuvan muun maailman kelkasta ja taantuvan ulkoilmamuseoksi, jota aasialaiset ja amerikkalaiset turistit tulevat joukolla ihmettelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Talouskysymysten t\u00e4rkeydest\u00e4 huolimatta euro ja Euroopan unioni ovat pohjimmaltaan poliittisia hankkeita. Niiss\u00e4 ei ole kysymys vain taloudellisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vaan my\u00f6s arvoista ja kulttuurista.<\/p>\n

Euroopan unioni syntyi toisen maailmansodan raunioille ja oli ennen kaikkea Saksan ja Ranskan rauhan hanke. Euroopan hiili- ja ter\u00e4syhteis\u00f6 perustettiin, koska yhteisi\u00e4 taloudellisia ja toiminnallisia intressej\u00e4 pidettiin parhaana rauhan takeena.<\/p>\n

Kriitikot moittivat, ett\u00e4 nykyisin taloudellisen kasvun ja vakauden tavoittelu sivuuttaa kaikki muut n\u00e4k\u00f6kohdat maanosan kehitt\u00e4misess\u00e4. Euroopan unionin aatteellisen sielun v\u00e4itet\u00e4\u00e4n n\u00e4ivettyneen yhteisvastuuta vieroksuvien eurohaukkojen iskuista.<\/p>\n

Kreikan laina-avun torjujiakin, kuten er\u00e4it\u00e4 suomalaisia poliitikkoja, voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kuinka moni Euroopan maa jatkaisi Suomen lainoittamista, jos maamme k\u00e4rvistelisi vastaavassa tilanteessa kuin Kreikka? Millaiseen kunniavelkaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vedottaisiin? Sibeliukseen, saunaan ja sisuun? Talvisodan ihmeeseen?<\/p>\n

Kukaan ei varmuudella tied\u00e4, onko Kreikan pysyminen euroalueessa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 vai olisiko euroero sittenkin parempi vaihtoehto. Koko rahaliiton j\u00e4rkevyys voidaan kyseenalaistaa. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa arvojen ja aatteiden nimittely pehmeiksi saisi kuitenkin jo loppua, sill\u00e4 kest\u00e4vimm\u00e4t perusteet Kreikan pysymiselle rahaliitossa ovat aatteellisia. Ne liittyv\u00e4t Euroopan unionin l\u00e4ht\u00f6kohtiin: rauhanpyrkimykseen ja yhteisiin eurooppalaisiin arvoihin kuten vapauteen, demokratiaan ja solidaarisuuteen.<\/p>\n

Yhteisen historian ja arvoperustan, maantieteellisen sijainnin sek\u00e4 monien poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten siteiden takia Kreikan ja muun Euroopan v\u00e4lill\u00e4 on kohtalonyhteys. Kunniavelan h\u00e4m\u00e4r\u00e4 ei tuo siihen mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maksakoot ne velkansa Kreikalle, jotka ovat ottaneet sielt\u00e4 lainaa! Antiikin Kreikka antoi Euroopalle sivistyksen ja demokratian. Siksi on sanottu olevan oikeus ja kohtuus, ett\u00e4 Eurooppa auttaa h\u00e4d\u00e4ss\u00e4 olevaa Kreikkaa. Maan lainoittamista ja velkojen leikkaamista on n\u00e4in perusteltu kunniavelalla, jossa Euroopan v\u00e4itet\u00e4\u00e4n olevan Kreikalle. Kreikan tukemisen pit\u00e4\u00e4 kuitenkin perustua muuhun kuin kunniavelan h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n. Platonin ja Homeroksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-91","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=91"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":364,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions\/364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}