Oikein\u2013v\u00e4\u00e4rin on binaarinen eli kaksiasentoinen arvostelma, joka on tuttu muun muassa koulun kokeista. Tosi\u2013ep\u00e4tosi on samantapainen arvostelma.<\/p>\n
Oikein\u2013v\u00e4\u00e4rin -arvostelma on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s etiikassa. Monien, ellei useimpien, mielest\u00e4 toden puhuminen on oikein ja valehtelu v\u00e4\u00e4rin eik\u00e4 v\u00e4limuotoa, kuten valkoisia valheita, ole olemassakaan. Valehtelu on siis v\u00e4\u00e4rin. Piste.<\/p>\n
Uusi etiikan teoria kuitenkin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 moraaliarvostelmat (tai ainakin osa niist\u00e4) tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaksiasentoisuuden sijasta asteittaisiksi. Martin Peterson esittelee tuoreessa kirjassaan Ethics in the Gray Area: A Gradualist Theory of Right and Wrong<\/em> (Cambridge 2023) gradualismin eli moraaliarvostelmien asteittaisuusteorian. Teoria on toisaalta ilmeinen ja toisaalta kiistanalainen.<\/p>\n Peterson (2023, 1) perustelee asteittaisuusteoriaansa seuraavilla esimerkeill\u00e4. Murha on v\u00e4\u00e4rin, samoin kuin ylinopeus, mutta murha on suurempi v\u00e4\u00e4ryys kuin ylinopeus. N\u00e4in on siksi, ett\u00e4 eettisesti arvioituna ihmisen kuolemalla on enemm\u00e4n merkityst\u00e4 kuin liikennerikkomuksella, jonka seurauksena kukaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuole. Samoin on oikeampaa poistaa maailmasta k\u00f6yhyys kuin pit\u00e4\u00e4 lupauksensa tiskata astiat. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 panokset ovat suuremmat ihmisten n\u00e4hdess\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 kuin astioiden lojuessa tiskaamatta.<\/p>\n On my\u00f6s toinen, kenties mielenkiintoisempi tapa, jolla tekojen oikeellisuus ja v\u00e4\u00e4ryys voivat olla asteittaisia. Asteittaisuusteorian mukaan jotkin teot ovat jossain m\u00e4\u00e4rin oikein ja jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4rin (Peterson 2023, 1, 19, 26). T\u00e4llaiset teot kuuluvat moraalisesti harmaalle alueelle. Se tarkoittaa, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin oikein mutta eiv\u00e4t t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rink\u00e4\u00e4n. P\u00e4iv\u00e4npolttava esimerkki voisi olla se, ett\u00e4 Suomen it\u00e4raja suljetaan ja turvapaikanhaku keskitet\u00e4\u00e4n lentoasemille ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Ei t\u00e4ysin oikein mutta ei t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rink\u00e4\u00e4n?<\/p>\n Moraalisesti harmaan alueen ideaa voidaan verrata edell\u00e4 mainittuun k\u00e4sitykseen, jonka mukaan murha on suurempi v\u00e4\u00e4ryys kuin ylinopeus. Vaikka Maija pit\u00e4isi murhaa suurempana v\u00e4\u00e4ryyten\u00e4 kuin ylinopeutta, h\u00e4nen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse kyseenalaistaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen teko on joko oikein tai v\u00e4\u00e4rin. Sek\u00e4 murha ett\u00e4 ylinopeus ovat v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n Oikein ja v\u00e4\u00e4rin voivat siis olla asteittaisia mutta toisensa poissulkevia arvostelmia. Moraalisesti harmaan alueen idea kuitenkin problematisoi moraaliarvostelmien poissulkevuuden. Moraalisesti harmaan alueen idea siis kyseenalaistaa binaarisuuden eli kaksiasentoarvostelman etiikan peruspiirteen\u00e4.<\/p>\n On syyt\u00e4 tarkastella l\u00e4hemmin, mitk\u00e4 seikat vaikuttavat moraalisesti harmaan alueen muodostumiseen. Kysymys voidaan muotoilla my\u00f6s n\u00e4in: mitk\u00e4 seikat voivat johtaa siihen, ett\u00e4 jokin toimintavaihtoehto on tarkasteltavassa tilanteessa jossain m\u00e4\u00e4rin oikein ja jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4rin?<\/p>\n Eri tavoitteet ja oikeudet saattavat joutua ristiriitaan kesken\u00e4\u00e4n. Ajatellaanpa Suomen kansallista turvallisuutta ja yksil\u00f6n oikeutta hakea turvapaikkaa. Niit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 voida toteuttaa maksimaalisesti yht\u00e4 aikaa, vaan toiseen keskittymisest\u00e4 seuraa toisen toteutumatta j\u00e4\u00e4minen tai rajoitettu toteutuminen.<\/p>\n Kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaan joutuvien normien ja tavoitteiden tapauksissa voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 jokin toimintavaihtoehto osoittautuu jossain m\u00e4\u00e4rin oikeaksi ja jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Siksi eri toimintavaihtoehtojen arvioinnissa tarvitaan eettist\u00e4 kokonaisharkintaa. Harkinta koskee sit\u00e4, mik\u00e4 normi on tarkasteltavassa tilanteessa painavin ja miten eri normeja voitaisiin sovittaa yhteen parhaalla mahdollisella tavalla (Peterson 2023, 45, 52\u201353). T\u00e4llaisen harkinnan pohjalta toivotaan ratkeavan, mik\u00e4 toimintavaihtoehto on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ja mik\u00e4 taas hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Moraaliarvostelmien asteittaisuuden tunnustaminen ei siis yksin riit\u00e4. Eettisess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa joudutaan lis\u00e4ksi tapauskohtaisesti arvioimaan ja ratkaisemaan, mitk\u00e4 perusteet ja n\u00e4k\u00f6kohdat ovat painavimpia: ne, jotka puhuvat teon puolesta, vai ne, jotka puhuvat sit\u00e4 vastaan?<\/p>\n Kyse on siis siit\u00e4, onko tekoa koskevan eettisen kokonaisarvioinnin tulos positiivinen vai negatiivinen. Jos tulos on positiivinen, teko voidaan hyv\u00e4ksy\u00e4. Jos taas tulos on negatiivinen, teosta tulisi pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4. N\u00e4in tulkittuna moraaliarvostelmien asteittaisuusteoria n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palaavan, yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ei, kaksiasentoisuuteen.<\/p>\n On kuitenkin my\u00f6s mahdollista, ett\u00e4 eettisen kokonaisarvioinnin tulos j\u00e4\u00e4 ratkaisemattomaksi. Pattitilanteessa p\u00e4\u00e4t\u00f6s voidaan joutua tekem\u00e4\u00e4n muilla kuin eettisill\u00e4 perusteilla. Sellaista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 voisi kai sanoa ei-eettiseksi, erotukseksi ep\u00e4eettisest\u00e4.<\/p>\n T\u00e4llaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vaihtoehto on, ett\u00e4 pattitilanteessa kokonaisarviointia jatketaan ja t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n, kunnes eettisill\u00e4 perusteilla saadaan annettua optimaalinen eli paras mahdollinen toimintasuositus (Peterson 2023, 121\u2013123, 144\u2013145). My\u00f6s \u2019paras mahdollinen\u2019 on moraaliarvostelma, joka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyess\u00e4\u00e4n toimii kaksiasentoisen logiikan mukaan: tulee valita paras mahdollinen ja pid\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 muista vaihtoehdoista.<\/p>\n Silti on mahdollista, ett\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 ja jopa tasavahvoja (eli eettisesti yht\u00e4 oikeita) toimintasuosituksia on useita. Eettisess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa voitaisiin t\u00e4ll\u00f6in toimia niin, ett\u00e4 valittava teko tai toimintatapa arvotaan hyv\u00e4ksytt\u00e4viksi arvioitujen vaihtoehtojen joukosta. Peterson (2023, 16, 160\u2013161) muotoilee t\u00e4st\u00e4 seuraavan todenn\u00e4k\u00f6isyyskriteerin: Jos jokin teko ei ole t\u00e4ysin oikein eik\u00e4 t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rin, on rationaalisesti sallittua tehd\u00e4 tuo teko, jos ja vain jos kyseinen teko valitaan satunnaisesti todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4, joka heijastaa teon oikeellisuuden astetta.<\/p>\n Peterson (2023, 1) esitt\u00e4\u00e4 uskottavasti, ett\u00e4 monet perinteiset moraaliteoriat, kuten seurausetiikka ja velvollisuusetiikka, ovat kaksiasentoisia. Niiden mukaan jokaisessa valintatilanteessa jokainen teko arvioidaan joko oikeaksi tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, mutta ei koskaan molemmiksi.<\/p>\n Moraaliarvostelmien asteittaisuus voi antaa perusteen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uskottavin moraaliteoria olisi er\u00e4\u00e4nlainen hybridimalli. Sen mukaan eettisess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella tarkasti sek\u00e4 velvollisuuseettisi\u00e4 ett\u00e4 seurauseettisi\u00e4 perusteita ja lis\u00e4ksi ottaa huomioon tilannesidonnaiset tekij\u00e4t. Tilannesidonnaisuuden vuoksi t\u00e4t\u00e4 mallia voidaan kutsua situaatioeettiseksi.<\/p>\n Vaikka Peterson (2023, 4\u20135) ei syvenny seuraavaan, on syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 etiikassa ja juridiikassa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s kolmiasentoarvostelma: velvoittava\u2013sallittu\u2013kielletty. Sallitun vastakohta on kielletty, mutta my\u00f6s velvollisuuden vastakohta on kielletty. Velvollisuuden vastakohtaa ei siis saa tehd\u00e4 eik\u00e4 velvollisuutta saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Sallittu ei puolestaan tarkoita samaa kuin se, mihin on velvollinen. Otetaan t\u00e4st\u00e4 esimerkki. Suomen alkoholilain (luku 5, 43-44 \u00a7\u00a7)<\/a> mukaan alkoholijuomien anniskelu on sallittu kello 9:st\u00e4 kello 1.30:een ja lupaviranomaiselle tehdyn kirjallisen ilmoituksen perusteella enint\u00e4\u00e4n kello 4:\u00e4\u00e4n. Velvollisuutta anniskella ei kuitenkaan ole.<\/p>\n On my\u00f6s syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 binaarinen teoria ei sulje pois sellaisten moraalisten pulmien mahdollisuutta, joissa kaikki vaihtoehdot ovat v\u00e4\u00e4rin. Siksi saatetaan sanoa, ett\u00e4 jossain tilanteessa on vain huonoja vaihtoehtoja. Binaarinen teoria hylk\u00e4\u00e4 kuitenkin sellaisten pulmien mahdollisuuden, jossa teot ovat sek\u00e4 oikein ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 asteittaisuusteoria voidaan parhaiten ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhdistelm\u00e4ksi kahdesta v\u00e4itteest\u00e4 (Peterson 2023, 3\u20134). Ensimm\u00e4inen on semanttinen v\u00e4ite, jonka mukaan moraaliarvostelmat, kuten oikein ja v\u00e4\u00e4rin, ovat asteittaisia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 moraalikielemme sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ainakin k\u00e4tketysti sellaisia k\u00e4sitteit\u00e4 kuin \u201doikeasti oikein\u201d, \u201dhieman v\u00e4\u00e4rin\u201d ja \u201dl\u00e4hes t\u00e4ysin oikein\u201d. Toinen v\u00e4ite on normatiivinen. Sen mukaan ihmisten teoilla ja toiminnalla on deonttisia eli moraaliseen pit\u00e4miseen liittyvi\u00e4 ominaisuuksia, joita voidaan eritell\u00e4 liukuvien k\u00e4sitteiden avulla.<\/p>\n Varmemmaksi vakuudeksi toistettakoon viel\u00e4 asteittaisuusteorian vastakohta. Binaarisen k\u00e4sityksen (Peterson 2023, 5) mukaan eettiset arvostelmat, kuten oikein ja v\u00e4\u00e4rin, eiv\u00e4t salli liukumista tai aste-eroja. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n teko ei voi olla jossain m\u00e4\u00e4rin oikein ja jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4rin eli sek\u00e4 oikein ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Jokainen teko, jos sill\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on deonttinen ominaisuus, on joko oikein tai v\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n Moraaliarvostelmien asteittaisuusteoria tulee l\u00e4helle, jos ei relativismia, niin ainakin perspektivismi\u00e4 eli k\u00e4sityst\u00e4, jonka mukaan tiedolliset, eettiset ja esteettiset k\u00e4sitykset ovat riippuvaisia n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kun n\u00e4k\u00f6kulmariippuvuuden ideaa sovelletaan etiikkaan, voidaan havainnollistuksena k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikkapa seuraavaa kuvitteellista esimerkki\u00e4:<\/p>\n Maijan mielest\u00e4 Mattia on moitittu ty\u00f6paikalla liian ankarasti vapaa-ajalla tehdyn mauttoman Facebook-p\u00e4ivityksen takia. Maijan kokemuksen mukaan Matti on hoitanut ty\u00f6ns\u00e4 julkishallinnossa aina hyvin. Margareetan mielest\u00e4 taas pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon, ett\u00e4 Matti ty\u00f6skentelee juuri julkishallinnossa. Sen ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n suurempaa huolellisuutta ja parempaa arvostelukyky\u00e4 kuin muilta kansalaisilta sen suhteen, miten toimia vapaa-ajalla. Maija ja Margareetta arvioivat Matin tapausta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Maija keskittyy Matin moitteettomaan ty\u00f6suoritukseen, kun taas Margareetta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ty\u00f6paikan ja -roolin mukanaan tuomiin erityisvaatimuksiin.<\/p>\n Perspektivismi ja asteittaisuusteoria eiv\u00e4t kuitenkaan tyhjene toisiinsa, vaan niill\u00e4 on eri teht\u00e4v\u00e4t. Perspektivismi auttaa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota keskustelijoiden erilaisiin n\u00e4k\u00f6kulmiin ja heid\u00e4n esitt\u00e4miins\u00e4 perusteluihin. Asteittaisuusteoria voi puolestaan auttaa arvioimaan, millainen painoarvo on eri perusteluilla ja n\u00e4k\u00f6kohdilla puheena olevassa tapauksessa. T\u00e4m\u00e4n asteittaisuusteoria tekee mahdollistamalla ajatuksen, ett\u00e4 teko voi olla ei ihan oikein mutta ei t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Moraaliominaisuudet, kuten hyv\u00e4 ja paha, voivat olla asteittaisia.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":9987,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-9009","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"Moraalisesti harmaa alue<\/h4>\n
Jossain m\u00e4\u00e4rin oikein ja jossain m\u00e4\u00e4rin v\u00e4\u00e4rin<\/h4>\n
Pattitilanne<\/h4>\n
Situaatioeettinen hybridimalli<\/h4>\n
Kolmiasentoarvostelma<\/h4>\n
Vain huonoja vaihtoehtoja<\/h4>\n
Asteittaisuusteorian avainv\u00e4itteet<\/h4>\n
Asteittaisuusteorian vastakohta<\/h4>\n
Eettinen perspektivismi<\/h4>\n