{"id":90,"date":"2016-05-25T07:17:12","date_gmt":"2016-05-25T04:17:12","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e6222f8e56a1a4222f11e6a186a34db382ca2aca2a"},"modified":"2019-12-18T21:59:01","modified_gmt":"2019-12-18T19:59:01","slug":"luonto-suuri-harhaluulo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/05\/25\/luonto-suuri-harhaluulo\/","title":{"rendered":"Luonto – suuri harhaluulo?"},"content":{"rendered":"
Luonto on tuhonnut maapallon eik\u00e4 luontoa ole koskaan ollutkaan.<\/div>\n

N\u00e4in arvoituksellisia puhuu filosofi Timothy Morton (Ecology Without Nature<\/em>, 2007; The Ecological Thought<\/em>, 2010; Hyperobjects: Philosophy and Ecology after the End of the World<\/em>, 2013). Jotta voisimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, on kirkastettava todellisuuden ja siit\u00e4 puhumisen eroa.<\/p>\n

Otetaan esimerkki: Lumi, tuo kylm\u00e4 valkoinen aine on selv\u00e4stikin eri asia kuin siit\u00e4 puhuva lause ”Lumi on valkoista”. Todellisuuden ja puhumisen ero n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4todellisistakin olioista kuten Ikaroksesta ja feenikslinnusta voidaan puhua ja sepitt\u00e4\u00e4 tarinoita.<\/p>\n

V\u00e4itt\u00e4ess\u00e4\u00e4n luonnon tuhonneen maapallon Morton tarkoittaa, ett\u00e4 luontok\u00e4sityksemme on tuhoisa. H\u00e4nen mukaansa luonto on k\u00e4sitteellistys ja keksint\u00f6, jonka juuret ovat maanviljelyss\u00e4 ja siin\u00e4, ett\u00e4 maapallo siirtyi ilmastollisesti tasaisen vuodenkierron kauteen.<\/p>\n

Maapallo on sittemmin muuttunut ilmastoltaan ep\u00e4vakaaksi. My\u00f6s maailmantalous on ep\u00e4vakaa ja arvaamaton. Inhimillinen unelma vakaudesta ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisyydest\u00e4 on siten k\u00e4rsinyt tappion eri rintamilla. Silti pid\u00e4mme kiinni vanhentuneessa luontok\u00e4sityksess\u00e4 yht\u00e4 sitke\u00e4sti kuin talouskasvun jatkumisesta.<\/p>\n

Mortonin arvoituksellisuus jatkuu, kun h\u00e4n siirtyy puhumaan ymp\u00e4rist\u00f6katastrofista. H\u00e4n v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 maailmanloppu on jo tapahtunut. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 maailmaa, jollaiseksi sen kuvittelimme, ei ole koskaan ollutkaan. Siksi on turhaa pel\u00e4t\u00e4 maailman tuhoutumista. Yht\u00e4 turha on toivo maailman pelastumisesta.<\/p>\n

Olemme tottuneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n luontoa kulttuurin vastaparina. Sen mukaan luonto on ihmisen ajattelusta ja toiminnasta pohjimmaltaan riippumaton. Kulttuuri taas on kaikkea, mit\u00e4 ihminen on luonut. Morton kyseenalaistaa t\u00e4m\u00e4n erottelun ja seuraa t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4 Judith Butleria.<\/p>\n

Luonnon ja kulttuurin erottaminen on Mortonin mukaan suurta huijausta. Mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4, se on my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien alkusyy – juuri se, mik\u00e4 on tuhonnut maapallon. Niin on tapahtunut ensinn\u00e4kin olettamalla luonnon olevan ihmisest\u00e4 riippumaton ja toiseksi suuntaamalla ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua pienten, mutta toteuttamiskelpoisten askelten sijasta yleisiin ja tavoittamattomissa oleviin p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4riin.<\/p>\n

Mortonin luontok\u00e4sitys voidaan tulkita maltilliseksi tai jyrk\u00e4ksi. Maltillisen tulkinnan mukaan luonnon k\u00e4site on kulttuurisidonnainen ja ihmisten ajattelu- ja toimintatavoista riippuvainen. Jyrk\u00e4n tulkinnan mukaan luontoa ei ole olemassa.<\/p>\n

Tuntuisi helpommalta tulkita Mortonia maltillisen v\u00e4itteen mukaisesti. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, ett\u00e4 h\u00e4n kannattaa jyrkk\u00e4\u00e4 tulkintaa. Sen mukaan luonto on olemassa vain k\u00e4sitteen\u00e4 kuin Ikaros ja feeniks.<\/p>\n

Mortonin voi n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4rkeilev\u00e4n t\u00e4h\u00e4n tapaan: Pohjimmaltaan on olemassa vain yksil\u00f6it\u00e4 kuten yksitt\u00e4isi\u00e4 alkeishiukkaisia ja niist\u00e4 koostuvia yksitt\u00e4isi\u00e4 puita, kivi\u00e4, ihmisi\u00e4 ja niin edelleen. Lajit ja yleiset ominaisuudet ovat sosiaalisia konstruktioita eli olemassa vain puheen ja ajattelun voimasta. Luonto on esimerkki yleisest\u00e4 – siis sellaisesta, jota ei ole olemassa itsen\u00e4isesti. Luontoa ei siksi voi suojella. Sen sijaan voidaan suojella esimerkiksi yksitt\u00e4isi\u00e4 puita ja j\u00e4rvi\u00e4.<\/p>\n

Jos t\u00e4lle ajatustavalle halutaan antaa nimi, nominalismi<\/em> on tuttu filosofian historiasta. Vaikka nimi on olemassa, Mortonin k\u00e4sitys ei ole ongelmaton. Tervej\u00e4rkisen vastalauseen mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 luonto on yleisk\u00e4site, ei seuraa, ett\u00e4 luonto on ep\u00e4todellinen. Muussa kuin filosofisessa yhteydess\u00e4 olisi saivartelua pohtia, voiko mets\u00e4\u00e4kin suojella vai vain niit\u00e4 puita, joista se muodostuu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luonto on tuhonnut maapallon eik\u00e4 luontoa ole koskaan ollutkaan. N\u00e4in arvoituksellisia puhuu filosofi Timothy Morton (Ecology Without Nature, 2007; The Ecological Thought, 2010; Hyperobjects: Philosophy and Ecology after the End of the World, 2013). Jotta voisimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, on kirkastettava todellisuuden ja siit\u00e4 puhumisen eroa. Otetaan esimerkki: Lumi, tuo kylm\u00e4 valkoinen aine on selv\u00e4stikin eri […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-90","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=90"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":363,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/90\/revisions\/363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=90"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=90"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=90"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}