{"id":8998,"date":"2023-11-15T12:39:41","date_gmt":"2023-11-15T10:39:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=8998"},"modified":"2023-11-25T22:39:09","modified_gmt":"2023-11-25T20:39:09","slug":"kiinalainen-elamankatsomus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/11\/15\/kiinalainen-elamankatsomus\/","title":{"rendered":"Kiinalainen el\u00e4m\u00e4nkatsomus"},"content":{"rendered":"
\"\"
Zhu Xi (1130\u20131200), l\u00e4hde: Wikipedia<\/figcaption><\/figure>\n

Zhu Xi (1130\u20131200) oli Kiinan Song-dynastian aikainen filosofi ja oppinut. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n uuskungfutselaisuuden perustajana, joka yhdisti varhaisemman kungfutselaisuuden n\u00e4kemyksi\u00e4 uudeksi kokonaisuudeksi. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sittelee Philip Ivanhoe tuoreessa kirjassaan Zhu Xi: Selected Writings<\/em> (Oxford University Press, 2023).<\/p>\n

Aihe on t\u00e4rke\u00e4 ainakin kahdesta syyst\u00e4: Kiina on maailmanmahti, joka haastaa l\u00e4nsimaiden johtoaseman monella el\u00e4m\u00e4nalueella. On siksi hy\u00f6dyllist\u00e4 tutustua el\u00e4m\u00e4nkatsomukseen ja eettiseen ajatteluun, jotka ovat edelleen elinvoimaisia kiinalaisessa kulttuurissa. Toisekseen on oman itseymm\u00e4rryksemme kannalta valaisevaa perehty\u00e4 sellaisen kulttuurin el\u00e4m\u00e4nk\u00e4sitykseen, jonka perinne eroaa monessa suhteessa omastamme.<\/p>\n

Zhu Xi valitsi nelj\u00e4 kirjaa, joiden h\u00e4n n\u00e4ki tiivist\u00e4v\u00e4n kungfutselaisuuden klassiset perusopetukset. Ming- ja Qing-dynastioiden aikana (1368\u20131644 ja 1644\u20131911) \u2013 siis yli kuuden vuosisadan ajan \u2013 nelj\u00e4n kirjan tunteminen kuului olennaisena osana kiinalaisten virkamiestutkintojen vaatimuksiin. N\u00e4ill\u00e4 kirjoilla \u2013 Suuri oppi<\/em>, Tarkoituksen oppi<\/em>, Keskustelut<\/em> ja Mengzi<\/em> \u2013 on ollut suuri yhteiskunnallinen merkitys. Zhu Xi kirjoitti niihin omat selityksens\u00e4. Nelj\u00e4n kirjan nostaminen kungfutselaisuuden keih\u00e4\u00e4nk\u00e4rjiksi oli yksi Zhu Xin merkitt\u00e4vimmist\u00e4 aikaansaannoksista.<\/p>\n

Zhu Xin filosofinen mielenkiinto kohdistui sek\u00e4 olevaisen perusluonteeseen ett\u00e4 etiikan perusteisiin. H\u00e4nen mukaansa kaikki olevainen koostuu aineesta (qi<\/em>) ja jostain, jota voidaan kutsua malliperiaatteeksi (li<\/em>). Ainetta h\u00e4n piti aktiivisena voimana. Malliperiaate puolestaan viittaa maailmassa havaittavaan j\u00e4rjestykseen ja elinvoimaan. Zhu Xin mukaan aine ja malliperiaate toimivat yhdess\u00e4.<\/p>\n

Malliperiaate voidaan tiivist\u00e4\u00e4 elinvoiman ja j\u00e4rkiper\u00e4isen lain k\u00e4sitteisiin. Elinvoima viittaa el\u00e4m\u00e4n pyrkimykseen jatkua ja s\u00e4ily\u00e4. J\u00e4rkiper\u00e4isell\u00e4 lailla voidaan puolestaan n\u00e4hd\u00e4 olevan ainakin kolme teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja toimialuetta: todellisuudessa havaittava j\u00e4rjestys ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuus, todellisuuden k\u00e4sitett\u00e4vyys ja ymm\u00e4rrett\u00e4vyys, sek\u00e4 etiikka. N\u00e4in ollen malliperiaate voidaan t\u00e4sment\u00e4\u00e4 n\u00e4kemykseksi, jonka mukaan el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on pyrkimys jatkua ja synnytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 uusia k\u00e4sitett\u00e4vi\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisia muodostelmia.<\/p>\n

Zhu Xin mukaan malliperiaate vaikuttaa jokaisessa aktiivisessa kohteessa ja henkil\u00f6ss\u00e4. Seitsem\u00e4n sataa vuotta my\u00f6hemmin el\u00e4neen ranskalaisen filosofin Henri Bergsonin (1859\u20131941) k\u00e4sitys elinvoimasta (\u00e9lan vital<\/em>) vaikuttaa aktiivisuusoletuksensa suhteen samantapaiselta kuin uuskungfutselaisuuden malliperiaate.<\/p>\n

Zhu Xi liitti malliperiaatteen erityisesti sieluun, mieleen ja henkeen. Siksi ei ole kaukaa haettua sanoa, ett\u00e4 Zhu Xin mukaan kaikki olevainen koostuu aineesta ja hengest\u00e4. Olisi siis houkuttelevaa ajatella, ett\u00e4 malliperiaate edustaa jotain, jota voimme kutsua hengeksi. T\u00e4m\u00e4 aine\u2013henki\u00ad-dualismi ei kuitenkaan t\u00e4ysin vastaa l\u00e4nsimaisesta filosofiasta (esim. Descartesilta) tuttua dualismia, sill\u00e4 Zhu Xi varasi my\u00f6s aineelle piirteit\u00e4, jotka kuulostavat henkisilt\u00e4. T\u00e4llainen piirre on juuri aktiivisuus.<\/p>\n

Kiinalainen filosofia tunnetaan l\u00e4nsimaissa erityisesti sanaparista jin ja jang. Ne viittaavat vertauskuvallisesti maailmankaikkeuden peruspiirteisiin. Jin edustaa olemassaolon feminiinisi\u00e4 piirteit\u00e4 ja jang maskuliinisia.<\/p>\n

Zhu Xin uskoi, ett\u00e4 kun aine ja henki toimivat aktiivisesti, syntyy jang-energiaa. Kun aine ja henki toimivat v\u00e4hemm\u00e4n aktiivisesti, syntyy jin-energiaa. Jin ja jang toimivat jatkuvasti vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n saaden ja menett\u00e4en valta-asemansa vuoron per\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 vuorottelusta Zhu Xi katsoi syntyv\u00e4n luonnon viisi perustekij\u00e4\u00e4: tuli, vesi, puu, metalli ja maa.<\/p>\n

Katsomus on spekulatiivinen. Siksi Zhu Xin metafyysiset k\u00e4sitykset joutavat monen mielest\u00e4 romukoppaan. Sen sijaan nykylukijakin voi arvostaa Zhu Xin todellisuusk\u00e4sitykselle perustuvaa hyve-etiikkaa samoin kuin runollista kuvausta siit\u00e4, miten aine ja elinvoima kietoutuvat yhteen. Zhu Xi edusti siis dualistisista piirteist\u00e4 huolimatta er\u00e4\u00e4nlaista metafyysist\u00e4 monismia eli ykseysoppia. H\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 voivat tuoda suomalaiselle lukijalle mieleen Eino Kailan<\/a> k\u00e4sityksen syv\u00e4henkisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Zhu Xi kritisoi h\u00e4nt\u00e4 ennen el\u00e4neen kungfutselaisen oppineen Xunzin (k. noin 230 eaa.) n\u00e4kemyst\u00e4 ihmisluonnon pahuudesta<\/a>. Zhu Xin ihmisk\u00e4sitys on valoisampi. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n ihmisluonnon huipentuma on hyv\u00e4 ihminen. Ihmisen hyvyys riippuu siit\u00e4, mik\u00e4 on aineen ja malliperiaatteen v\u00e4lisen kamppailun tulos.<\/p>\n

Zhu Xi arveli pahan alkusyyksi sit\u00e4, ett\u00e4 aine peitt\u00e4\u00e4 malliperiaatteen (eli \u201dj\u00e4rjen lain\u201d) aluetta. Vaikka Zhu Xi korosti tiedon merkityst\u00e4 ihmiseksi kasvamisessa, h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n tieto ei ole yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin hyv\u00e4t teot. Tiedosta ei siis automaattisesti seuraa hyvi\u00e4 tekoja, vaikka hyv\u00e4t teot edellytt\u00e4v\u00e4tkin Zhu Xin mukaan oikeaa maailmankuvaa.<\/p>\n

Kiinalaisiin ajattelu- ja toimintatapoihin ovat kungfutselaisuuden lis\u00e4ksi vaikuttaneen voimakkaasti taolaisuus ja buddhalaisuus. Taolaisuuden ja buddhalaisuuden vaikutuksesta uuskungfutselaiset ajattelijat kehittiv\u00e4t metafyysisi\u00e4 uskomuksia, jotka kuvaavat ykseytt\u00e4 yksil\u00f6n ja maailman v\u00e4lill\u00e4. Juuri t\u00e4m\u00e4 min\u00e4n ja muiden ihmisten sek\u00e4 kaikkien olentojen ja asioiden v\u00e4linen perusykseys on peruste yleisp\u00e4tev\u00e4lle kehotukselle huolehtia maailmasta kuin omasta itsest\u00e4. Uuskungfutselaiset filosofit johtivat siis min\u00e4n ja maailman perusluonnetta koskevista metafyysisist\u00e4 oletuksista normatiivisia etiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa koskevia v\u00e4itteit\u00e4.<\/p>\n

Taolaiset ja buddhalaiset filosofit uskoivat, ett\u00e4 maailma ja yksil\u00f6n minuus ovat pohjimmiltaan \u201dtyhji\u00e4\u201d ja \u201dolemattomia\u201d. Uuskungfutselaiset filosofit vuorostaan v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 kaikkea olevaista l\u00e4p\u00e4isee malliperiaate, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n jatkumista ja lakkaamatonta tuottamista. Uuskungfutselaisten filosofien mukaan jokainen ihminen jakaa kaikkien muiden ihmisten ja olentojen kanssa malliperiaatteen olemassaolonsa perusprinsiippin\u00e4. Kuten sanottu, malliperiaatteen mukaan el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on pyrkimys jatkua ja muodostaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisia muodostelmia.<\/p>\n

Malliperiaatteeseen liittyy my\u00f6s ajatus \u201dalkuper\u00e4isest\u00e4 luonnosta\u201d (ben xing<\/em>). Se viittaa juuri siihen, ett\u00e4 asioiden v\u00e4lill\u00e4 vallitsee syv\u00e4 keskin\u00e4inen l\u00e4p\u00e4isevyys ja ykseys. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen perustuu kungfutselaisuudelle keskeinen hyv\u00e4ntahtoisuuden (ren<\/em>) hyve. Se tarkoittaa pyrkimyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta kaikista ihmisist\u00e4, olennoista ja asioista.<\/p>\n

Uuskungfutselaisuuden mukaan ne, jotka suhtautuvat tunteettomasti maailmassa tavattavaan k\u00e4rsimykseen, eiv\u00e4t yksinkertaisesti ymm\u00e4rr\u00e4 tai arvosta t\u00e4ysin sit\u00e4, ett\u00e4 he ovat \u201dyksi ruumis\u201d kaikkien asioiden kanssa. Kungfutselaisten oppineiden mielest\u00e4 t\u00e4llainen tunteettomuus seuraa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 ja kyvytt\u00f6myydest\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 oman itsens\u00e4 ja maailman v\u00e4linen ykseys sek\u00e4 kyvytt\u00f6myydest\u00e4 toimia t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rryksen valossa.<\/p>\n

Toisin kuin muut merkitt\u00e4v\u00e4t uuskungfutselaiset ajattelijat, Zhu Xi hylk\u00e4si ajatuksen, ett\u00e4 emotionaalinen intuitio \u2013 tunne perimm\u00e4isest\u00e4 ykseydest\u00e4 maailman kanssa \u2013 voisi ohjata ihmisen t\u00e4ydelliseen hyveellisyyteen. Zhu Xin mukaan tunteet, jotka ovat alun perin ja erottamattomasti yhteydess\u00e4 aineeseen, johtavat meit\u00e4 helposti harhaan. Siksi ihmisen pit\u00e4isi muokata itse\u00e4\u00e4n varhain oikeanlaisen harjoittelun avulla ja opiskella niin, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oikean k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla olevan malliperiaatteen.<\/p>\n

Jotta ihminen edistyisi t\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4, h\u00e4nen on ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4 sopivien tunteiden ohjauksessa, jotta ne informoivat ja motivoivat h\u00e4nt\u00e4 oikeaan toimintaan. Vaikka Zhu Xi ei Aristoteleen teoksia tuntenutkaan, voidaan sanoa, ett\u00e4 Zhu Xin k\u00e4sitys ly\u00f6 k\u00e4tt\u00e4 Aristoteleen tunne- ja kasvatusk\u00e4sityksen kanssa. Zhu Xin mukaan ihmisen on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 ja tunnettava oikean toimintatavan merkitys opiskelemalla \u201domaksi parhaakseen\u201d \u2013 eli tavoitteena kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n moraalisesti \u2013 ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sis\u00e4istettyyn ymm\u00e4rrykseen todellisuuden luonteesta. Moraalisesti oikea toiminta edellytt\u00e4\u00e4 siis Zhu Xin mukaan oikeaa maailmankuvaa.<\/p>\n

Jotta ihminen voisi saavuttaa todellisen ja oikean ymm\u00e4rryksen, h\u00e4nen on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 kunnioittavan huomion (jing<\/em>) asenne koko opiskelun ja el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. Zhu Xille kunnioittava tarkkaavaisuus kuvaa vakavaa, keskittynytt\u00e4 ja lujaa asennetta \u2013 kungfutselaista versiota buddhalaisesta tarkkaavaisuudesta \u2013 joka toimii sek\u00e4 vartijana ett\u00e4 ohjaajana moraalisen sivistyksen synnyss\u00e4.<\/p>\n

Kunnioittava huomio pit\u00e4\u00e4 ihmisen keskittyneen\u00e4 malliperiaatteeseen ja johtaa h\u00e4net todellisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja arvostamiseen. Kun ihminen edistyy opinnoissaan ja etenee moraalisen sivistyksen tiell\u00e4, h\u00e4n oppii n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja arvostamaan sit\u00e4, miten toimia ja tuntea t\u00e4ss\u00e4 tai tuossa tilanteessa tai n\u00e4iss\u00e4 tai noissa olosuhteissa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oppii n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja arvostamaan yh\u00e4 useampia aineen ja elinvoiman synnytt\u00e4mi\u00e4 muodostelmia ja prosesseja. Siten h\u00e4n voi saada entist\u00e4 selke\u00e4mm\u00e4n ja el\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ymm\u00e4rryksen perustavanlaatuisesta ykseydest\u00e4\u00e4n muiden ihmisten ja koko todellisuuden kanssa.<\/p>\n

Zhu Xin uuskungfutselaisuus antaa meille omaleimaisen kuvan el\u00e4m\u00e4nkatsomuksesta ja eettisest\u00e4 ajattelusta kiinalaisessa perinteess\u00e4. Samalla kun nyky-Kiinan poliittisen johdon perimm\u00e4isten suunnitelmien ja tarkoitusperien eteen piirtyy monia kysymysmerkkej\u00e4, on syyt\u00e4 tuoda esiin kiinalaisen perinteen arvovaltaisina pidettyj\u00e4 piirteit\u00e4, jotka ovat l\u00e4nsimaissa melko huonosti tunnettuja.<\/p>\n

Ykseysajattelu ja hyve-etiikka ovat uuskungfutselaisuuden kulmakivet. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin Kiinan nykyjohto tuntee niit\u00e4? Tied\u00e4mme ainakin, ett\u00e4 maan presidentti Xi Jinping on v\u00e4itellyt oikeustieteen tohtoriksi Tsinghuassa, yhdess\u00e4 maan maineikkaimmista ja arvostetuimmista yliopistoista. H\u00e4n siteeraa usein Kong Qiuta eli Mestari Kongia (551-479 eaa.) ja viittaa puheissaan Kiinan perinteisiin ja historiaan.<\/p>\n

Ykseysajattelu sopii eri tavoin tulkittuna sek\u00e4 totalitarismin ett\u00e4 moniarvoisuuden pariksi. Tuhannen juanin kysymys on, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ykseysajattelun perinne ohjaa kiinalaisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 maan hegemonian eli ylivallan korostamiseen ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin taas moninapaisempaan maailmanj\u00e4rjestykseen. Kiinan ulkopoliittisessa retoriikassa moninapaisuus on esill\u00e4 valituissa yhteyksiss\u00e4, mutta maan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminta puhuu eri kielt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kungfutselaisuuden mukaan aine ja elinvoima ovat maailmankaikkeuden perustekij\u00e4t.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":9951,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8998","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"\"\"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8998"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8998"}],"version-history":[{"count":94,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8998\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10089,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8998\/revisions\/10089"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9951"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8998"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8998"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8998"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}