{"id":8824,"date":"2023-06-21T07:39:12","date_gmt":"2023-06-21T04:39:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/?p=8824"},"modified":"2023-06-21T16:24:38","modified_gmt":"2023-06-21T13:24:38","slug":"itseisarvot-hallitusohjelmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/06\/21\/itseisarvot-hallitusohjelmassa\/","title":{"rendered":"Itseisarvot hallitusohjelmassa"},"content":{"rendered":"<p>Retorinen uhkeus ei j\u00e4\u00e4 <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/documents\/10184\/158702198\/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf\/2febf7a7-d5a1-6f17-df2d-95561de7a6de\/Neuvottelutulos+hallitusohjelmasta+16.6.2023.pdf?t=1686921520410\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">ohjelman<\/a> otsikkoon vaan seuraa mukana sis\u00e4lt\u00f6ihin. Seuraavassa tarkastelen t\u00e4st\u00e4 esimerkki\u00e4, joka liittyy korkeakoulutusta ja tiedett\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n osioon (5.3, s. 86\u201390).<\/p>\n<p>Hallitusohjelman mukaan on olemassa ainakin kaksi asiaa, joilla on itseisarvo. Molemmat niist\u00e4 ovat opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n hallinnonalalta. T\u00e4m\u00e4 ei liene sattumaa, vaan siin\u00e4 n\u00e4kyy saman valmisteluryhm\u00e4n kyn\u00e4nj\u00e4lki.<\/p>\n<p>Ohjelma tunnustaa, ett\u00e4 akateemisella tutkimuksella ja tieteell\u00e4 on itseisarvo (s. 87). My\u00f6s taiteella ja kulttuurilla on itseisarvo (s. 90).<\/p>\n<p>Ennen tieteen itseisarvon tunnustamista hallitusohjelma tarttuu kuitenkin siihen, mit\u00e4 voidaan kutsua tieteen v\u00e4linearvoksi. Hallitus kertoo sitoutuvansa tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnan edist\u00e4miseen, kuten parlamentaarinen ty\u00f6ryhm\u00e4 on aiemmin esitt\u00e4nyt. Tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus nelj\u00e4\u00e4n prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n<p>Hallitusohjelmassa pannaan toivo siihen, ett\u00e4 tiede palvelee talouskasvua, investointeja ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. Tutkimustieto ja asiantuntemus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s huoltovarmuus- ja turvallisuuskysymyksin\u00e4 (s. 87). T\u00e4m\u00e4kin liittyy tieteen ymm\u00e4rt\u00e4miseen v\u00e4lineeksi, joka palvelee yhteiskunnalle t\u00e4rkeiden tavoitteiden saavuttamista.<\/p>\n<p>K\u00e4sitykseen sis\u00e4ltyy yliopistojen n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6nteinen viesti. Hallitusohjelman mukaan tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvattaminen edellytt\u00e4\u00e4 kahta yliopistoille t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa: tutkijoiden kouluttamista ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 perusrahoitusta.<\/p>\n<p>N\u00e4iden taloudellisten ja yhteiskunnallisten n\u00e4k\u00f6kohtien j\u00e4lkeen hallitusohjelmassa noustaan yl\u00e4rekisteriin: tieteen itseisarvoon. Joku voi kysy\u00e4, kuinka johdonmukaista on pit\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4 sek\u00e4 itseisarvona ett\u00e4 v\u00e4linearvona. T\u00e4h\u00e4n vastaamiseksi on syyt\u00e4 katsoa tarkemmin itseisarvon ja v\u00e4linearvon k\u00e4sitteit\u00e4.<\/p>\n<p>Itseisarvon k\u00e4site on sumuinen kuin pelto kev\u00e4taamuna. Poikkeuksen tekee matematiikka, jossa itseisarvo m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yksiselitteisesti luvun et\u00e4isyydeksi lukusuoran nollasta. Muualla kuin matematiikassa selvint\u00e4 on se, mit\u00e4 itseisarvo ei ole: jos jokin on itseisarvo, se ei ole vain v\u00e4line jonkin muun ja halutumman tavoittelemiseksi. T\u00e4t\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 laadullisen itseisarvon peruspiirteen\u00e4. Kun hallitusohjelma puhuu itseisarvosta, kyseess\u00e4 on laadullinen k\u00e4site.<\/p>\n<p>Silti laadullinenkaan itseisarvo ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n laadullista vaan siihen voi liitty\u00e4 sumea m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ulottuvuus. Joku voi ajatella esimerkiksi, ett\u00e4 itseisarvo tarkoittaa \u00e4\u00e4ret\u00f6nt\u00e4 arvoa.<\/p>\n<p>Runollisesti sanotaan, ett\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on \u00e4\u00e4ret\u00f6n arvo. T\u00e4ll\u00e4 voidaan tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisarvo on loukkaamaton ja luovuttamaton \u2013 sit\u00e4 ei siis voi menett\u00e4\u00e4. Tarkoitus voi olla my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 kaikilla on yht\u00e4l\u00e4inen ihmisarvo sukupuolesta, rodusta, etnisest\u00e4 alkuper\u00e4st\u00e4, uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, i\u00e4st\u00e4 tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Itseisarvosta puhuttaessa \u00e4\u00e4ret\u00f6n voi siis viitata esimerkiksi ihmisarvon yht\u00e4l\u00e4isyyteen ja luovuttamattomuuteen.<\/p>\n<p>Laadulliseen itseisarvoon \u2013 tarkemmin sanottuna sen m\u00e4\u00e4r\u00e4lliseen puoleen \u2013 liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 erilaisia itseisarvoja voidaan vertailla ja asettaa t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen. Moni ajattelee, ett\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on suuri, ellei \u00e4\u00e4ret\u00f6n, arvo. Mielipiteet jakautuvat enemm\u00e4n sen suhteen, miten suuri arvo tieteell\u00e4 ja taiteella on.<\/p>\n<p>Jos esimerkiksi tiedett\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n arvokkaampana kuin taidetta, syyn\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ero niiden itseisarvossa vaan siin\u00e4, ett\u00e4 ihmiskunnan suurten ongelmien ratkaisemisessa tieteell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan suurempi v\u00e4linearvo kuin taiteella. Itseisarvo ja v\u00e4linearvo eiv\u00e4t siis ole t\u00e4ysin erillisi\u00e4 suureita, vaan er\u00e4iss\u00e4 tapauksissa v\u00e4linearvo voi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 itseisarvoa.<\/p>\n<p>Itseisarvosta voidaan ajatella my\u00f6s, ett\u00e4 sellainen on jollain ihan itsest\u00e4\u00e4n, luonnostaan tai automaattisesti, eik\u00e4 vasta sitten, kun joku keksii antaa sille arvon. T\u00e4m\u00e4 sopii huonosti yhteen toisen, edellist\u00e4 suositumman n\u00e4kemyksen kanssa. Sen mukaan arvot ovat kulttuurituotteita eli ihmisten antamia ja m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4.<\/p>\n<p>Siksi itseisarvot luetaan ennemmin eettisen ja metafyysisen realismin kuin relativismin v\u00e4lineisiin. Realismin mukaan arvot ovat todellisia ja ihmisten mielipiteist\u00e4 riippumattomia. Relativistit taas ovat taipuvaisia kiist\u00e4m\u00e4\u00e4n sen, ett\u00e4 arvoja olisi olemassa yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen mielipiteist\u00e4 riippumatta. Silti relativistikin voi ajatella, ett\u00e4 itseisarvoja on olemassa jossain suhteellisessa, yksil\u00f6ist\u00e4 ja yhteis\u00f6ist\u00e4 riippuvaisessa merkityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Itseisarvoiksi mainitaan muun muassa tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Niill\u00e4 voi kuitenkin olla my\u00f6s v\u00e4linearvoa. Riippuu tarkoituksesta ja n\u00e4k\u00f6kulmasta, mik\u00e4 on itsess\u00e4\u00e4n arvokasta ja mik\u00e4 taas hy\u00f6dyn tavoittelun v\u00e4line. Yksi ja sama asia \u2013 esimerkiksi tiede \u2013 voi olla molempia.<\/p>\n<p>Uuden hallitusohjelman mukaan yliopistoja kehitet\u00e4\u00e4n sivistysyliopistomallin pohjalta (s. 87). Malli on klassinen. Wilhelm von Humboldtin (1767\u20131835) Berliiniss\u00e4 luoman tutkimusyliopiston johtoajatuksena oli <em>Bildung durch Wissenschaft<\/em>, \u201dsivistykseen tieteen kautta\u201d. Suomessa J. V. Snellman (1806\u20131881) vuorostaan katsoi, ett\u00e4 yliopistoissa vied\u00e4\u00e4n sivistyst\u00e4 eteenp\u00e4in tutkimuksen avulla. Uudessa hallitusohjelmassa liityt\u00e4\u00e4n humboldtilaiseen yleissivistyksen ihanteeseen, kun tieteell\u00e4 sanotaan olevan itseisarvo.<\/p>\n<p>Hallitusohjelman mukaan sivistys liittyy erityisesti yleisiin ajattelun ja argumentaation taitoihin: kriittisyyteen ja analyyttisyyteen (s. 87). T\u00e4t\u00e4 ei pid\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 ohjelmassa v\u00e4heksytt\u00e4isiin opiskeltavien sis\u00e4lt\u00f6jen hallintaa.<\/p>\n<p>Tieteen itseisarvon korostamisen j\u00e4lkeen ohjelmassa todetaan, ett\u00e4 yliopistojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia ratkaisuja aikamme suuriin kysymyksiin. Esimerkkein\u00e4 mainitaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, energiamurros, digitalisaatio ja v\u00e4est\u00f6rakenteen muutos. Ne vaativat uudenlaisia ratkaisuja, joita hallitusohjelman mukaan on mahdotonta synnytt\u00e4\u00e4 ilman tutkimusta.<\/p>\n<p>Avoimeksi j\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tarkkaan ottaen tarkoitetaan, kun hallitusohjelman mukaan korkeakouluissa tuetaan ja vahvistetaan poikkitieteellist\u00e4, avointa akateemista keskustelukulttuuria ja ennakkoluulotonta innovaatioajattelua. N\u00e4iden sanotaan turvaavan korkealaatuista tutkimusta.<\/p>\n<p>Jos olen oikeilla j\u00e4ljill\u00e4, niin innovaatioajattelu t\u00e4ht\u00e4\u00e4 tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehitt\u00e4miseen. Niit\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4 asiakkaita tai omaa organisaatiota varten. Avoimen keskustelun korostaminen taas voidaan (toiveikkaasti) tulkita tunnustukseksi tieteen vapaudelle ja autonomialle: mik\u00e4\u00e4n tieteen ulkopuolinen taho, kuten yritys, puolue tai valtiovalta, ei saa sanella, millaisia tutkimustuloksia (tai innovaatioita?) tieteen pit\u00e4\u00e4 tuottaa.<\/p>\n<p>Ohjelmassa toistetaan my\u00f6s vanhoja ideoita, kuten sit\u00e4, ett\u00e4 hallitus tukee korkeakoulujen profiloitumista. Tavoitteena on, ett\u00e4 voimavarat k\u00e4ytett\u00e4isiin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Siksi korkeakouluja kannustetaan tunnistamaan tutkimusalat, joilla ne voivat tavoitella maailman k\u00e4rke\u00e4. Kehotus on tarpeeton: yliopistoissa kyll\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n omat vahvuusalat ja piilev\u00e4t kyvyt. Kaikkia pelimerkkej\u00e4 ei kuitenkaan kannata (eik\u00e4 edes lain mukaan voi) laittaa yhden kortin varaan, vaan vahvuuksien vahvistamisen ja muiden teht\u00e4vien on oltava tasapainossa. Lopuksi ohjelma kannustaa korkeakouluja kansalliseen ja kansainv\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n (s. 87). Sit\u00e4kin on yliopistoissa tehty maailman sivu.<\/p>\n<p>Kun yliopistojen rahoitusasema n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hallitusohjelman valossa suhteellisen vakaalta, voidaan todeta, ett\u00e4 uusi ohjelma on yliopistojen (ja erityisesti tutkimustoiminnan) n\u00e4k\u00f6kulmasta siedett\u00e4v\u00e4 ja melko yll\u00e4tykset\u00f6n. Tuttua ja turvallista on se, ett\u00e4 sivistysyliopistomalli ja tieteen itseisarvo tunnustetaan. Niill\u00e4 rauhoitellaan yliopistokentt\u00e4\u00e4: olette tarpeellisia ja teit\u00e4 arvostetaan.<\/p>\n<p>Samalla on kuitenkin todettava, ett\u00e4 yliopistojen rahoitusaseman vakaus perustuu niiden v\u00e4linearvoon pikemmin kuin itseisarvoon. Yliopistojen odotetaan turvaavan ja kiihdytt\u00e4v\u00e4n maassamme teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Yliopistojen odotetaan my\u00f6s kouluttavan asiantuntijoita eri aloille. N\u00e4ihin teht\u00e4viin yliopistoille osoitetaan verovaroja \u2013 ei siksi, ett\u00e4 akateemisella tutkimuksella ja tieteell\u00e4 on itseisarvo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maamme uusi hallitus otsikoi ohjelmansa verev\u00e4sti: Vahva ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4 Suomi.<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":8826,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8824","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":"<span class=\"author\"> <span class=\"vcard\"><a class=\"url fn n\" href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/author\/tolehton\/\">Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span><span class=\"posted-on\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/06\/21\/itseisarvot-hallitusohjelmassa\/\" rel=\"bookmark\"><time class=\"entry-date published updated\" datetime=\"2023-06-21T07:39:12+03:00\">21.06.2023<\/time><\/a><\/span>","post_categories":"<span class=\"entry-categories cat-links\"><a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/category\/blog\/\" rel=\"category tag\">blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<a href=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2023\/06\/21\/itseisarvot-hallitusohjelmassa\/\"><img width=\"625\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-content\/blogs.dir\/6\/files\/sites\/54\/2023\/06\/wanderer-above-the-sea-of-fog-1818-625x360.jpg\" class=\"attachment-banner-wide-640 size-banner-wide-640 wp-post-image\" alt=\"\" decoding=\"async\" loading=\"lazy\" \/><\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8824"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8824"}],"version-history":[{"count":98,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8824\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8940,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8824\/revisions\/8940"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8826"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8824"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8824"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8824"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}