{"id":87,"date":"2016-08-10T07:12:58","date_gmt":"2016-08-10T04:12:58","guid":{"rendered":"https:\/\/midgard.uwasa.fi\/fi\/midcom-permalink-1e65eb0b89a2ab85eb011e6b31103207091d661d661"},"modified":"2019-12-18T21:58:36","modified_gmt":"2019-12-18T19:58:36","slug":"kestava-kehitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/2016\/08\/10\/kestava-kehitys\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4 kehitys"},"content":{"rendered":"
Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on resurssisy\u00f6pp\u00f6.<\/div>\n

Voisin veikata, ett\u00e4 suurin osa maailman yliopistoista mainitsee tavoitteekseen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen. Syykin on selv\u00e4: monet ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat polttavia ja maailmanlaajuisia. N\u00e4in on n\u00e4hty my\u00f6s Vaasan yliopistossa, jossa energia ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys ovat yksi painoaloista.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4ksi kehitykseksi sanan laajimmassa merkityksess\u00e4 sanotaan kaikenlaista my\u00f6nteist\u00e4 muutosta. Siksi kest\u00e4v\u00e4 kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pilvim\u00e4iselt\u00e4 ja reunoiltaan utuiselta. Kyseess\u00e4 ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n poutapilvi, vaan s\u00e4hk\u00f6isen j\u00e4nnitteinen: erilaiset kest\u00e4v\u00e4n kehityksen puolet hylkiv\u00e4t toisiaan. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4sitett\u00e4 onkin arvosteltu siit\u00e4, ett\u00e4 siihen lasketaan kuuluvaksi huonosti yhteensopivia aineksia kuten talouskasvu ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu.<\/p>\n

Tunnetuin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on Brundtlandin komission raportissa vuodelta 1987: ”Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on kehityst\u00e4, joka tyydytt\u00e4\u00e4 nykyhetken tarpeet viem\u00e4tt\u00e4 tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydytt\u00e4\u00e4 omat tarpeensa”. Antropologi ja historioitsija Joseph Tainter moittii t\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 liian v\u00e4lj\u00e4ksi ja yleisluonteiseksi (”Social complexity and sustainability”, Ecological Complexity<\/em> 3, 2006, 91-103<\/a>).<\/p>\n

Tainterin mukaan kest\u00e4vyys on monimutkaisten ekologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista. Kest\u00e4vyys perustuu siis ongelmanratkaisukykyyn.<\/p>\n

Tainterin mukaan pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kest\u00e4vyys edellytt\u00e4\u00e4 monimutkaisten ongelmien ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 ja hallintaa. T\u00e4h\u00e4n liittyy h\u00e4nen keskeinen, mutta ei aivan kiistaton v\u00e4itteens\u00e4: monimutkaisuus kasvaa, kun yhteiskunnallisia ongelmia yritet\u00e4\u00e4n ratkaista samalla, kun kustannukset nousevat.<\/p>\n

Monimutkaiset yhteiskunnalliset ratkaisut voivat sek\u00e4 tukea ett\u00e4 est\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Siksi Tainter erottaa kolme eri tulosta, jotka voivat synty\u00e4 yrityksist\u00e4 ratkaista suuria ongelmia: yhteiskunnallinen romahdus, yksinkertaistuminen ja monimutkaisuuden kasvu.<\/p>\n

Kasvavan monimutkaisuuden hallinta vaatii jatkuvasti lis\u00e4\u00e4 panostuksia ja energiaa. Kun ongelmanratkaisun kustannukset nousevat, saavutetaan Tainterin mukaan lopulta piste, jossa lis\u00e4panostukset monimutkaisuuteen eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tuo vastaavaa hy\u00f6ty\u00e4. Ongelmien ratkaisemisesta syntyv\u00e4 monimutkaisuus voi siis lis\u00e4t\u00e4 yhteiskunnan kest\u00e4vyytt\u00e4, mutta my\u00f6s johtaa tuhoon. Historiallisia esimerkkej\u00e4 romahtaneista yhteiskunnista ovat mayakulttuuri, Rooman valtakunta ja Kiinan Han-dynastia.<\/p>\n

Tainter kritisoi Brundtlandin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4vyys on ongelmanratkaisun aktiivinen ehto – ei kulutuksen v\u00e4hent\u00e4misen passiivinen seuraus, kuten Brundtland antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Kest\u00e4vyys vaatii siksi lis\u00e4\u00e4 resursseja, ei kulutuksen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. Kest\u00e4vyyteen tulee siis olla varaa. Toisaalta kest\u00e4vyydest\u00e4 aiheutuvat kulut voivat tuhota koko yhteiskunnan.<\/p>\n

Tainterin k\u00e4sityst\u00e4 voidaan havainnollistaa vertaamalla ekologisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kest\u00e4vyyden kokonaisuutta monimutkaiseen koneeseen. Vaatii resursseja ja sofistikoituneita toimia huoltaa ja uudistaa konetta osa osalta niin, ettei se sammu vaan pysyy koko ajan k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Tainter soveltaa kest\u00e4vyytt\u00e4 ja monimutkaisuutta koskevia pohdintojaan my\u00f6s tieteelliseen tutkimukseen. Yh\u00e4 pidemm\u00e4lle erikoistunut tutkimus on entist\u00e4 kalliimpaa ja tutkimusongelmat vaikeammin ratkaistavia. Siksi investoinnit tutkimukseen tuottavat entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n uusia t\u00e4rkeit\u00e4 tuloksia. T\u00e4t\u00e4 osoittaa esimerkiksi patenttien m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4heneminen suhteessa tutkimuspanostuksiin.<\/p>\n

Tilanne on kuin \u00f6ljyntuotannossa. Kun helposti porattavissa oleva \u00f6ljy hupenee, siirryt\u00e4\u00e4n entist\u00e4 vaikeammin saavutettaviin kohteisiin. Tieteen ero \u00f6ljyntuotantoon on kuitenkin selv\u00e4: \u00f6ljy loppuu joskus, tieteelliset kysymykset eiv\u00e4t koskaan. Ne ovat kuin antiikin monip\u00e4inen Hydra-hirvi\u00f6, jonka katkaistujen p\u00e4iden tilalle kasvaa aina kaksi uutta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kest\u00e4v\u00e4 kehitys on resurssisy\u00f6pp\u00f6. Voisin veikata, ett\u00e4 suurin osa maailman yliopistoista mainitsee tavoitteekseen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen. Syykin on selv\u00e4: monet ekologiset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset ongelmat ovat polttavia ja maailmanlaajuisia. N\u00e4in on n\u00e4hty my\u00f6s Vaasan yliopistossa, jossa energia ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys ovat yksi painoaloista. Kest\u00e4v\u00e4ksi kehitykseksi sanan laajimmassa merkityksess\u00e4 sanotaan kaikenlaista my\u00f6nteist\u00e4 muutosta. Siksi kest\u00e4v\u00e4 kehitys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":46,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-87","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blog"],"acf":[],"post_meta":" Tommi Lehtonen<\/a><\/span><\/span>blog<\/a><\/span>","post_thumbnail":"<\/a>","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/users\/46"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=87"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":360,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/87\/revisions\/360"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=87"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=87"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uwasa.fi\/ajatusyhteys\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=87"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}